Seurakuntien itsenäisyys on taattava jatkossakin

Hyvä Kotimaan Toimitus
 
Tarjoan alla olevaa mielipidekirjoitusni vapaasti käyttöönne.
Lauri Oinonen
Riihontie 6,42800 Haapamäki
puhelin 050-5113083
 
 
Itsenäiset seurakunnat ovat Suomen ev.lut. kirkon perustaa
 
Seurakuntatyössä yli 40 vuotta pappistehtävässä toimineena  ja pitkään kuntapäättäjänä toimineena en voi pitää oikeana enkä tarkoituksenmukaisena kirkolliskokouksen nyt tekemää ratkaisua ensi kevään kirkolliskokoukselle siitä, että jokaisen seurakunnan on kuuluttava seurakuntayhtymään. Seurakunnat edustavat Suomessa vanhinta paikallishallintoa jo keskiajalta lähtien ja tältä pohjalta ovat syntyneet pitäjät ja 1860-luvulta alkaen seurakuntien rinnalle kunnat.
 
Nyt lyhyessä ajan huumassa oltaisiin hävittämässä pitkän historiallisen kehityksen luontaiset tulokset;  itsenäiset paikallisseurakunnat. Oma itsenäinen seurakunta, jolla on sekä taloudellinen että toiminnallinen vastuu on aina edustanut vankinta kirkon perusolemusta. Nimenomaan itsenäiset kirkkoherrakunnat, paikallisseurakunnat luovat Suomen ev.lut. kirkon. Ilman näitä ei olisi hiippakuntia eikä koko kirkkoakaan tässä maassa.
 
Itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta tulee olla jatkossakin pääsääntöisesti kirkon perusta. Suuremmissa kaupungeissa ovat jo nyt seurakuntayhtymät, mikä mahdollistaa yhteistaloudessa oman identiteetin ja toiminnan toteutuksen yhtymään kuuluvassa kirkkoherrakunnassa. Vastaavaa käytäntöä on myös maaseudulla aiemmin tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Tästä minulla on kokemusta omasta työyhteisöstäni Keuruun ja Pihlajaveden seurakuntayhtymästä. Kuntaliitoksen jälkeen vuodesta 1969 tämä oli tarkoituksenmukainen ratkaisu Keuruulla.
 
Kunnat joutuvat antamaan moniakin pyydettäviä lausuntoja valtiolle kunta- ja soteuudistusprosessiin liittyen. Kukaan ei voi tietää täyttä varmuutta tulevaisuudesta. Kuitenkaan pakkoliitoksia ei  haluta tehdä. Kuntien tulevaisuus on prosessissa täten kuntien omissa käsissä. Kuntien itsenäisyys täten säilyy, jos kunnat näin kantansa lausuvat. Täten mitään tarvetta seurakuntien pakottamisesta seurakuntayhtymiksi ei ole. Aivan varmasti nykyisen kaltaiset seurakunnat voivat jatkaa tulevaisuudessakin.
 
Siellä, missä kunnat haluvat tehdä kuntaliitoksia, seurakuntayhtymä on mielestäni paras ratkaisu paikkallisen seurakunnallisen toiminnan ja identiteetin turvaamiseksi.  Kappeliseurakuntia en näe tällaisiksi, koska ne ovat alisteisessa asemassa yhteistalousseurakuntiin verrattuina. Kirkolliskokouksen linjaamassa yhtymämallissa hyvinkin pian ryhdyttäisiin ajamaan alas monen nyt aktiivisen seurakunnan jokapyhäistä jumalanpalveluselämää ja muuta toimintaa yhteisen talouden perusteella. Yksittäisen seurakunnan mahdollisuudet vastata haluamastaan toiminnasta heikkenisivät, koska omalla taloudella ja mahdollisella entisellä omalla omaisuudella ei voisi enään tukea omaa toimintaa. Yhteisen hallinnon menot vastoin oletuksia varmasti kuitenkin kasvaisivat, koska näin yleensä tapahtuu suuryksiköissä.
 
Kirkko ja seurakunnat voivat hyvin odottaa ja seurata, mitä tapahtuu kuntakentällä ja vasta sitten mennä seurakuntayhtymiin niissä tapauksissa, joissa kunnat haluavat thedä kuntaliitoksia.
 
 
Lauri Oinonen

Keuruun kaupunginvaltuuston pj.
 
 

Pedot poelottavat ihmisiä luonnosta

Pedot pelottavat ihmisiä luonnosta

Kesän marjastusaika on kuumimmillaan. Monet sanovat, että he eivät enää uskalla mennä metsään, kun siellä on karhuja ja susia.

Samoin eräs henkilö valitti, että hän ei uskalla mennä katsomaan omistamastaan metsästä sitä, onko sielläkin kirjanpainajan tuhoja, kun niitä on havaittu pitäjän metsissä.

Suomen suurpetopolitiikka ja käytännöt sen toteuttamisessa ovat jo pitkälti toista kymmentä vuotta ollet syvässä ristiriidassa useimpien kansalaisten oikeustajun kanssa. Aina toki löytyy heitä, jotka sanovat petojen kuuluvan luontoon ja vakuuttavat, että he eivät pelkää niitä. Olen pyytänyt näitä ihmisiä kanssani mukaan metsään, mutta eipä kukaan ole lähtenyt. Syyksi on sanottu: "kun siellä on petoja". Tietty pelko on tietysti viisauttakin.

Ei ole karhujen syytä, että ne ovat samoilla marjamailla kuin ihmisetkin. Vika on EU:n ja Suomen petopolitiikassa ja sen soveltamisessa. Vielä pari vuosikymmentä sitten marjamaat ja metsäluonto tarjosivat turvan ja rauhan, vanhuksienkin ja lasten oli turvallista liikkua luonnossa syrjäisimmilläkin seuduilla. 

Onko nykyinen petopolitiikka yksi tapa autioittaa maaseutua? Tältä ainakin vaikuttaa. Monet kokevat syvänä ihmisarvon loukkauksena sen, että omaan ja läheisten perustuslain takaamaan turvallisuuteen ei kotikylillä ole mahdollisuutta petovaaran vuoksi. Syvä loukkaus koetaan edelleen siinä, että ongelmaan ei voi mitenkään tosiasiallisesti vaikuttaa. 

Virkavallastakaan ei ole apua. Äskettäin mm.Joutsassa ihmisiä pelotellut karhu siirrettiin Leivonmäen suuntaan. Ihmisiä kuitenkin asuu Leivonmäelläkin ja sen kylillä. Myös jokamiehen oikeudella tulisi olla käytännössäkin oikeus liikkua ja marjastaa myös siellä, minne karhu ohjattiin.

Lauri Oinonen

Keuruu

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille

Nyt kun kahdet lumet ovat jo sulaneet nykyisen hallituksen päättämistä varuskuntien lakkauttamisista ja mitään realistista ajatustakaan 300 työpaikan kompensaatiosta Keuruulle ei ole eikä  kasarmi- ja varuskuntarakennuksillekaan, olisi aivan aiheellista käydä tarkastelemaan avoimesti tilannetta uudelleen. Selvää tietysti on, että ratkaisun tehneiden arvovalta ei kestä Pioneerirykmentin lakkautuspäätöksen muuttamista, vaikka virhettä jo alettaisiin aistiakin Keuruun osalta.

Missään muualla ei ole jäämässä ehkä Kontiolahtea lukuunottamatta näin suuria kasarmi- ja varuskuntatiloja tyhjilleen kuin Keuruulla ja lisäksi Keuruun tyhjenevät tilat ovat uusimpia ja suunniteltu tarkoitustaan varten toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielestäni jopa Valtiontalouden tarkastusviraston olisi aiheellista puuttua asiaan.

Lakkautuspäätöksen jälkeen annettiin suurella hehkulla lupauksia yritystoiminnan edistämisestä ja 300+ työpaikan synnyttämisestä Keuruulle. Nyt poliittiset päättäjät haluavat jo aktiivisesti unohtaa lupauksensa ja enintään voivottelevat, että niin monet muutkin paikkakunnat kohtaavat työpaikkojen menetyksiä. Keuruulla on muistissa jo kokemusta katteettomista lupauksista, kun valtio eri jaksoissa vähensi Haapamäeltä yli 700 työpaikkaa. Ainuttakaan kompensoivaa työpaikkaa ei muodostunut lupausten tuloksena.

Nyt historia ei saa toistaa itseään. Kun lupauksiin ei ole aihetta luottaa eivätkä niiden antajatkaan niiden realismiin usko, niin olisi ennakkoluulottomasti voitava katsoa, mitä puolustusvoimien ja valtion sekä näiden kumppaneiden toimintoja voitaisiin mielekkäästi ja valtion menoja säästäen tehdä Keuruun kasarmialueella, koska jossakin näitä kuitenkin tehdään.

Asian herättelemiseksi kaikki kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5. maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen puolustusvoimien toimintojen jatkamiseksi Keuruulla ja esimerkiksi Lahdesta Helsingin Santahaminaan ja Kajaaniin hajautettuna siirrettäväksi esitetyn Urheilukoulun sijoittamista yhtenäisenä Keuruulle.

Ajatus on mielekäs ja toteuttamiskelpoinen, koska Keuruun kaupunki on panostanut varsin mittavasti urheilun ja liikunnan fasiliteetteihin aivan kasarmialueen vieressä sekä keskustaajamassa. Näitä investointeja on perusteltu vahvasti varuskunnan urheilu- ja liikuntatoimintojen tarpeilla. Jos päättäjien arvovalta ei kestä itsenäistä joukko-osastoa Keuruulle, toiminnot voisivat tapahtua Keuruulle sijoitettuina jonkin suuremman yksikön alaisuudessa.

Keuruulla ovat uudet tilat myös korjaamo- ja teknisille toiminnoille, miksi ei voitaisi toimia täällä keskellä Suomea? Eri puolustusvoimien koulutus- ja muista toiminnoista, suunnitteilla olevasta ampumaurheilukeskuksesta sekä mahdollisesti poliisin ja pelastusalan koulutus- ja harjoitustarpeista tulisi nähdäkseni mielekäs kokonaisuus Keuruun kasarmialueelle. Asiaa on päästävä kehittelemään aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyössä eri tahojen kanssa mahdollisimman pian ja päämäärätietoisesti

vastustuksista lannistumatta.

Lauri Oinonen

Katsotaan ensiksi eurovaalit

Politiikan terveisiä Lauri Oinoselta. "Katsotaan ensiksi eurovaalit".

Eri henkilöt kautta maan ovat kyselleet poliittisista suunnitelmistani. Heille olen vastannut:"Katsotaan ensiksi eurovaalit, jotka ovat keväällä 2014." Keskusta nimeää tulevan syksyn aikana ehdokkaansa tulevan kevään eurovaaleihin. Keski-Suomesta ei ole vielä ollut miltään taholta tähän mennessä meppiä EU:n parlamentissa. 

Tämä puute tulee korjata seuraavissa eurovaaleissa. Lähtökohtaisesti keskisuomalaisella ehdokkaalla on koko maa ympärillään. Euroopan Unionin vaaleissa ei täältä olisi vaalipiirin rajan kiroja. Haasteena on vaalien valtakunnallinen laajuus, mutta sopivilla teemoilla ja maakunnallisella äänestysaktiivisuudella ahkera ehdokas voisi jopa tulla valituksikin. 

Siksi maan eri puolilta tulleiden kyselyiden ja keskustelujen rohkaisemana olen alustavasti matalalla profiililla ilmaissut Keskustan Keski-Suomen piirille ja puoluesihteeri Laaniselle olevani tarvittaessa valmis eurovaalien ehdokasasetteluun. Haluan nähdä kuinka tässä asiassa tilanne käy kehittymään ja ajankohtaisimman vaalin toimin aina vuorollaan.

FW: Katsotaan ensiksi eurovaalit

---

From: lauri.oinonen@hotmail.fi
To: eija.ruoho@almamedia.fi
CC: toimitus.suurkeuruu@almamedia.fi
Subject: Katsotaan ensiksi eurovaalit
Date: Sat, 13 Jul 2013 22:55:59 +0300

Politiikan terveisiä Lauri Oinoselta. "Katsotaan ensiksi eurovaalit".

Eri henkilöt kautta maan ovat kyselleet poliittisista suunnitelmistani. Heille olen vastannut:"Katsotaan ensiksi eurovaalit, jotka ovat keväällä 2014." Keskusta nimeää tulevan syksyn aikana ehdokkaansa tulevan kevään eurovaaleihin. Keski-Suomesta ei ole vielä ollut miltään taholta tähän mennessä meppiä EU:n parlamentissa. 

Tämä puute tulee korjata seuraavissa eurovaaleissa. Lähtökohtaisesti keskisuomalaisella ehdokkaalla on koko maa ympärillään. Euroopan Unionin vaaleissa ei täältä olisi vaalipiirin rajan kiroja. Haasteena on vaalien valtakunnallinen laajuus, mutta sopivilla teemoilla ja maakunnallisella äänestysaktiivisuudella ahkera ehdokas voisi jopa tulla valituksikin. 

Siksi maan eri puolilta tulleiden kyselyiden ja keskustelujen rohkaisemana olen alustavasti matalalla profiililla ilmaissut Keskustan Keski-Suomen piirille ja puoluesihteeri Laaniselle olevani tarvittaessa valmis eurovaalien ehdokasasetteluun. Haluan nähdä kuinka tässä asiassa tilanne käy kehittymään ja ajankohtaisimman vaalin toimin aina vuorollaan.

Edellytyksiä etsittävä puolustusvoimien toiminnoille Keuruulle (painovirheiltä korjattu versio)

Edellytyksiä puolustusvoimien toiminnoille etsittävä Keuruulle

Kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5.3013 aloitteen keski-Suomen liitolle puolustusvoimien ntoimintojen jatkamisesta Keuruun varuskunnan alueella muiden ja siirrettä'vien toimintoijen merkeissä, vaikka

Pioneerirykmentin toiminnat siirrettäisiin viime vuonna hallituksen päätöksen mukaan muualle.

Aloitteessa esitettiin mm. puolustusvoimien urheilukoulun sijoittamista Keuruulle hyvien ja valmiiden liikunta- ja urheilufasiliteettien luokse. Lähellä on myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tämä voisi tapahtua Keuruulla jonkun muun joukko-osaston alaisuudessa niin haluttaessa.

Keuruulla ovat eräät Suomen puolustusvoimien uusimmista toimitiloista, joiden mielekäs hyödyntäminen on muutoin käytännössä mahdotonta kuin niissä tarkoituksissa, joita varten ne ovat rakennetutkin. Tiloja löytyisi myös Lahdesta siirrettäväksi päätetylle Asekoululle eri toimintoineen ja synergiaetuja olisi saavutettavissa myös Keuruun Kalettomalla olevien varikkotoimimntojen kanssa.

Julkisuudessa on kerrottu Keuruun varuskunnan ampumarata-alueille suunnitellusta jopa kansainvälisestä ampumaurheilun keskuksesta. Tämä olisi hyvä toiminnallinen kumppani edellä esitettyjen yhteydessä. Synergiaedut olisivat kiistattomat.

Keski-Suomen maakunnan ei pidä ollenkaan käydä luovuttamaan 300+ työpaikkaa, jota varuskunnan sulkeminen Keuruulla merkitsisi. Lupauksiin kompensoivista työpaikoista tuskin uskovat edes niiden esittäjätkään enää. Keuruulla on kokemusta 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin valtion ja erityisesti VR.n toimesta Haapamäkeä kohtasi noin 700 työpaikan menetys. 

Annetut lupaukset eivät tuoneet yhtään ainutta työpaikkaa. Historian ei saa nyt antaa toistaa itseään maakunnasamme ja jälleen Keuruun kohdalla. Jos on halua ja tahtoa, keinot puolustusvoimien toimintojen jatkamiselle Keuruulla kyllä keksitään. Tähän voidaan etsiä tueksi myös muita soveltuvia turvallisuus- ja pelastusalan toimijoita maanpuolustussektorin rinnalle yhteistyöhön kaikkien osapuolten ja terveen kokonaiskansantalouden parhaaksi.

Lauri Oinonen (kesk)

Keuruu

RE:

Edellytyksiä puolustusvoimien toiminnoille etsittävä Keuruull

Kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5.3013 aloitteen keski-Suomen liitolle puolustusvoimien ntoimintojen jatkamisesta Keuruun varuskunnan alueella muiden ja siirrettä'vien toimintoijen merkeissä vaikka

Pioneerirykmentin toiminnat siirrettäisiin viime vuonna hallituksen päätöksen mukaan muualle.

Aloitteessa esitettiin mm. puolustusvoimien urheilukoulun sijoittamista Keuruulle hyvien ja valmiiden liikunta- ja urheilufasiliteettien luokse. Lähellä on myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tämä voisi tapahtua Keuruulla jonkun muun joukko-osaston alaisuudessa niin haluttaessa.

Keuruulla ovat eräät Suomen puolustusvoimien uusimmista toimitiloista, joiden mielekäs hyödyntäminen on muutoin käytännössä mahdotonta kuin niissä's tarkoituksissa, joita varten ne ovat rakennetutkin. Tiloja löytyisi myös Lahdesta siirrettäväksi päätetylle Asekoululle eri toimintoineen ja synergiaetuja olisi saavutettavissa myös Keuruun Kalettomalla olevien varikkotoimimntojen kanssa.

Julkisuudessa on kerrottu Keuruun varuskunnan ampumarata-alueille suunnitellusta jopa kansainvälisestä ampumaurheilun keskuksesta. Tämä olisi hyvä toiminnallinen kumppani edellä esitettyjen yhteydessä. Synergiaedut olisivat kiistattomat.

Keski-suomen maakunnan ei pidä ollenkaan käydä luovuttamaan 300+ työpaikkaa, jota varuskunnan sulkeminen Keuruulla merkitsisi. Lupauksiin kompensoivista työpaikoista tuskin uskovat edes niiden esittäjätkään enää. Keuruulla kokemusta on 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin valtion ja erityisesti VR.n toimesta Haapamäkeä kohtasi noin työpaikan menetys. 

Annetut lupaukset eivät tuoneet yhtään ainutta työpaikkaa. Historian ei saa nyt antaa toistaa itseään maakunnasamme ja jälleen Keuruun kohdalla. Jos on halua ja tahtoa, keinot puolustusvoimien toimintojen jatkamiselle Keuruulla kyllä keksitään. Tähän voidaan etsiä tueksi myös muita soveltuvia turvallisuus- ja pelastusalan toimijoita maanpuolustussektorin rinnalle yhteistyöhön kaikkien osapuolten ja terveen kokonaiskansantalouden parhaaksi.

Lauri Oinonen (kesk)

Keuruu