Maakuntavaltuustoaloite

 
 
 
Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Päivittäisen junamatkan mahdollistaminen Keurusseudulta pääkaupunkiin ja maakuntaliittojen yhteiskokous Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen puolustamiseksi
 
 
Keski-Suomen nykyisellä alueella olivat ensimmäiset rautatieliikennepaikat Haapamäki (alkuaan Keuru) ja Pihlajavesi ja VR:n säännöllinen rautatieliikenne alkoi jo vuonna 1883. Yli vuosisadan ajan on näiltä asemilta ollut mahdollista tehdä matka pääkaupunkiseudulle ja muuallekin eteläiseen päivittäin ilman yöpymistä kuten Keusseudulta ja Suomenselän alueelta radan vaikutuspiiristä.
 
Kun Tampere-Seinäjoki välille avautui Parkanon kautta henkilöliikenne vuonna 1971, sovittiin Haapamäen kautta kulkevien ratojen varteen jäävien ylikunnallisen yhteistyöelimen, Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ja VR:n edustajien kesken periaate, että Haapamäen seudulta on jatkossakin mahdollista tehdä työpäivän mittainen ja mielekkään asiointimatkan ilman yöpymistä mahdollistava päivittäinen junamatka.

 

Tätä sovittua perustavoitetta on viime vuosina toteuttanut maanantaista lauantaihin Keuruulta klo 05.40 Haapamäen ja Kolhon Vilppulaan kulkeva taksibussiyhteys Tampereelle kello 06.40 lähtevälle taajamajunalle, jolta on mahdollista Tmpereella junavaihdon jälkeen saapua Helsinkiin kello 09.30. Paluuyhteys Helsingistä on mahdollista toteuttaa kello 18.30 lähtevällä pendoliinojunalla, jolta on välitön vaihtoyhteys Tampereelta Vilppulaan lähtevälle taajamajunalle. Vilppulasta on viime vuosien aikana juna Haapamäelle korvattu taksibussiyhteydellä kello 21.20 lähtien sunnuntaista perjantaihin taksibussilla Kolhon ja Haapamäen kautta Keuruulle, jonne aikataulun mukainen saapumisaika on kello 22.15.

 

Yllättäen toukokuun lopussa 2014 saatiin Keski-Suomen ELY-keskuksesta ilmoituksenomainen tieto, että edellä kuvattu illan paluuyhteys olisi lakkaamassa kesäajaksi. Tämä merkitsisi pääkaupungista viimeisintä lähtöä jo kello 14.30 lähtevällä junalla. Täten esimerkiksi säännöllisessä työssä olevilla ei olisi käytännössä mahdollisuutta junamatkaan Keurusseudulle. Sama koskisi monia opiskelijoita, kotiseudulleen varuskunnista lomille tulevia varusmiehiä jne. Käsitys siitä, että Keuruulle ei enää pääse junalla, vahvistuisi ja vaikuttaisi heikentävästi muidenkin junavuorojen käyttämiseen.

 

Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä piti kokouksen kuultuaan Keski-Suomen ELY-keskuksen ilmoitusluontoiseksi aikomastaan ja ilmaisi kantanaan, että minkäänlaisia supistuksia junaa korvaavaan taksibussiliikenteeseen ei voida hyväksyä, koska kyse junaliikennekokonaisuuden  edellä kuvatusta perustavoitteesta Haapamäen seudulle. Mitä asiassa tulee tapahtumaan, ei ole tätä aloitetta tehtäessä tiedossa. Toivottavasti ELY- keskus ymmärtää Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmän ilmaiseman kannanoton viestin, jotta Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän ei tästä syystä tarvitsisi asiaa käsitellä.

 

Suomenselän alueen ja Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä laaja-alaisesti kehittää kolmen maakuntaliiton yhteisin ponnisteluin, koska nykyisin henkilöliikenteen käytössä olevat radat ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntaliittojen alueilla. Käytännössä on konkreettinen ongelma siinä, että maakunnalliset liitot ja liikennesuunnittelijat eivät näe Haapamäen kautta kulkevan liikenteen eheää omaa kokonaisuutta, jota tulisi tarkastella eri maakuntaliittojen yhteisesti ja yhdessä alueen kuntia edustavan Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa. Viimeksi tällainen ja ilmeisesti toistaiseksi ainoa yhteiskokoontuminen oli kesäkuussa 1993 Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen läänin järjestämänä Jyväskylässä.

 

 

 

 Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto tarvittaessa ryhtyy toimiin päivittäisen ilman yöpymistä edellyttävän junamatkan mahdollistamiseksi Haapamäen seudulta pääkaupunkiin ja muualle eteläiseen Suomeen sekä kutsuu koolle Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen yhteiskokouksen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa Haapamäen kautta kulkevan henkilöjunaliikenteen puolustamiseksi.

 

 

Petäjävedellä 6.6.2014

 

 

 

Lauri Oinonen

Keski-Suomen liiton valtuutettu (kesk)

Keuruu
 
           

Haapamäki-Parkano-Pori radan välittömät toimet liikenteen avaamista varten

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustolle 6.6.2014
 
 
Haapamäki-Parkano-Pori radan osalta Keski-Suomen liitto on selvittänyt nykytilannetta vuosi sitten jättämäni aloitteen pohjalta. Keski-Suomen liitto toteaa, että kyseinen rata tulisi saada kokonaan merkityksi rautatiealueeksi liikennettä varten. Koska radan itäinen alkupiste, Haapamäki on Keski-Suomea ja rata tulisi liikenteessä voimakkaasti vahvistamaan Keski-Suomen logistista merkitystä, tulisi Keski-Suomen olla aloitteellinen muihin maakuntaliittoihin nähden edellä olevassa asiassa.
 
Kyseinen rata on liikenteessä olevaa rataa runsaan kolmasosan osuudelta. Koko matkalla valtio tai VR-konserni ovat rata-alueen omistajia. Jotta rata-alue hahmottuisi laajalti maastossa, olisi se aiheellista avata aukeaksi, siltä osin kuin se on valtion tai VR:n omistuksessa. Tämä toimi edistäisi vastaisuudessa tapahtuvia radan kunnostustöitä. Samalla saataisiin merkittävästikin metsänhakkuutuloja. Näitä voisi kohdentaa radan kunnostuksen ja liikenteelle avaamisen suunnittelukustannuksiin.
 
Edellä oleva perusteella ehdotan, että Keski-Suomen liitto ryhtyy toimiin, jotta Haapamäki-Parkano-Pori rata tulee koko osuudeltaan maakuntakaavoihin rautatielueeksi merkittynä ja kyseinen rautatie avataan maastoon hakkaamalla koko rautatiealue avoimeksi tulevia kunnostustöitä varten.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
Lauri Oinonen
maakuntavaltuustion jäsen (kesk)
Keuruu

Puolustusvoimien urheilukoulutus- ja muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle

Aloite Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokoukselle 6.6.2014
 
 
Asia: Puolustusvoimien urheilukoulutuksen sekä muiden puolustusvoimien ja valtion toimintojen sijoittaminen Keuruulle
 
 
 
Puolustusvoimat ovat lakkauttamassa Pioneerirykmentin toiminnot kuluvan vuoden loppuun mennessä ja Senaattikiinteistöt ovat myyneet myyntiin merkityt alueet kasarmialueelta yksityiselle kiinteistöyrittäjälle. Tämä ei poista niiden tehtävien merkitystä, joita varten Keuruulle on aikoinaan perustettu varuskunta. Myös Suomen valtio jää edelleen Keuruun varuskunta-alueelle tarpeelliseksi katsomillaan tavoilla.
 
Huolimatta monista ideoista, ei ole varmaankaan ole realistisempaa ja mielekkäämpää käyttötarkoitusta  Keurusselän kasarmialueelle kuin ne, joita varten se on suunniteltu ja rakennettu. Maakuntana Keski-Suomi ja lähimaakunnat tarvitsevat jatkossakin maavoimien varuskunnan ja Keuruu soveltuu jatkossakin tähän erittäin hyvin. Puolustusvoimien toinen tehtävä yhteiskunnan kannalta edellyttää hajasijoitettuja varuskuntia kuten varusmieskoulutuskin.
 
Puolustusvoimien on varmasti edelleenkin mahdollista toimia Keuruun kasarmialueella yhteistyössä uuden omistajan ja hänen käyttötarkoitustensa kanssa hyvässä yhteistyössä synergiaetuja hyödyntäen. Tähän mennessä on jo alustavasti tutkittu puolustusvoimien urheilukoulutustoimintojen sijoittamista Keuruulle, jossa ovat paikalla ja kaupunkikeskuksessa hyvät urheilun ja liikunnan mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto ja Kuortaneen urheiluopisto asiantuntemuksineen ovat kätevän etäisyyden päässä.
 
Toiminnat Keuruulla voisivat olla Panssariprikaatin alaista peruskoulutuskauden jälkeistä urheilukoulutustoimintaa. Tämä voisi olla hyvässä yhteistyössä Keuruulle suunnitellun jopa kansainvälisen ampumaurheilukeskuksen kanssa.
 
Myös muita puolustusvoimien ja valtion toimintoja tulee aktiivisesti etsiä ja edistää Keuruulle muuallekin kuin kasarmialueelle.
Tällä hetkellä 300 työpaikan menetyksestä, jonka Pioneerirykmentin lakkautus Keuruulle suoranaisesti aiheuttaa on kompensoitu vasta yksi prosentti.
 
 
Edellä olevan perusteella esitän, että Keski-Suomen liitto yhdessä Keuruu kaupungin, alueen uuden omistajan ja muiden toimijoiden pyrkii aktiivisesti toimiin, joilla puolustusvoimien urheilukoulutusta sijoitettaisiin Keuruulle kuten muitakin puolutusvoimien ja valtion/valtionyhtiöiden toimintoja.
 
 
Petäjävedellä 6.6.2014
 
 
 
Lauri Oinonen
Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen (Kesk)
Keuruu

Maakuntavaltuustoaloite 6.6.2014

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 6.6.2014

Asia:

Julkisen liikenteen kehittäminen raideliikenteen mahdollisuuksia hyödyntäen
 
 
Keski-Suomen maakunnassa on poikkeuksellisen runsaasti  rautatieverkostoa. Maakunnan läpi kulkee Suomen leveimmällä kohdalla lännestä itään kaikki etelä-pohjoissuuntaiset kulkevat radat, maakuntamme alueella rata kulkee  (Vaasa) Haapamäeltä Jyväskylän kautta Hankasalmelle (Pieksämäki). Keski-Suomen maakunnan halkaisee Jyväskylästä Saarijärven kautta Haapamäelle menevä rautatie, jota valmistumisen yhteydessä kutsuttiin Keski-Suomen radaksi. Rautatie Jyväskylästä Jämsän kautta Orivedelle Tampereellle avautui liikenteelle vuonna 1978 ja kuuluu nykyisin TEN- rataverkostoon edelleen Pieksämäelle saakka.

Ensimmäinen rautatie nykyisen maakuntamme alueella on Pohjanmaan rata Tampere- Haapamäki- Vaasa, jossa vuodesta 1883 lähtien ovat olleet myös nykyisen maakuntamme ensimmäiset rautatieasemat Haapamäki (alun perin Keuru) ja Pihlajavesi. Keski-Suomen liiton käsittelyssä on ollut jo aloite rautatien Tampere- Haapamäki- Seinäjoki kehittämisestä Pohjanmaan pääradan itäisenä raideparina, joka palvelisi osaltaan Keskipohjoja (Mittnorden ja NECL II) kansainvälisiä liikenne - ja kuljetuskäytäviä. Keuruun alueella on myös Haapamäeltä Poriin suuntautuva poikittaisradan osuus.

 

Merkittävä radan kunnostus on tehty äskettäin Äänekoski- Saarijärvi rataosuudelle lähinnä puutavarakuljetuksia varten. Jatkossa tulee aiheelliseksi selvittää koko Keski-Suomen radan kunnostustarve Haapajärvelle saakka erityisesti Äänekosken teollisten kuljetustarpeiden tarpeiden lisääntymisen vuoksi. Samalla avautuisi laajemmaltikin käyttöön pitkittäissuuntainen valtakunnallinen rautatiereitti, tämä osaltaan voimakkaasti korostaisi Jyväskylän ja Keski-Suomen logistista ja liikenteellistä merkitystä yhdessä poikittaisliikenteen ohjaamisen kanssa maan leveimmältä kohdalta kulkevalle poikittaisradalle (itärajalta Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta Poriin). Näin voitaisiin nopeasti purkaa liikenneruuhkia aiheuttavia eteläisen Suomen raideliikenteen pullonkauloja.

 

Tällä hetkellä nelostie Jyväskylästä pohjoiseen on etenkin ruuhka-aikoina ongelmallinen liikenteen turvallisuudenkin kannalta. Samaan aikaan Keski-Suomen radalla on vapaata raidekapasiteettia. Ilmeisen aiheellista olisi tässä  vaiheessa ryhtyä selvittämään

mahdollisuutta aloittaa henkilöjunaliikenne Saarijärveltä Äänekosken kautta Jyväskylään. Tulisi selvittää, kuinka paljon nyt henkilöautoilla radan vaikutuspiiristä tehtävistä matkoista voisi siirtyä juniin, jos tällainen vaihtoehto olisi tarjolla.  Vaikutus tulisi selvittää myös bussiliikenteen osalta, jonka voisi ennakoida mahdollisesti kasvavan, koska eri julkisen liikenteen muodot kilpailun asemesta myös tukevat toisiaan. Linja-autoliikenteellä ovat lähtökohtaisesti reittilinjauksissa runsaammat vaihtoehdot kuin raideliikenteellä.

 

Samoin tulisi selvittää junaliikenteen tarjonnan lisäämisen mahdollisuudet rataosuuksilla Haapamäki - Jyväskylä ja Jyväskylä - Pieksämäki. Tällä hetkellä ensimmäinen juna Haapamäeltä Jyväskylään saapuu vasta iltapäivällä hieman ennen kello 14.30 aikaa.

Raideliikenteen lisäämisen kannalta kalustokysymys voi nousta ongelmalliseksi. Siksi olisi harkittava nk. sinisen pikajunakaluston käyttöajan jatkamista paikallisliikenteessä kyseisillä rataosuuksilla.

 

Paikallisjunaliikenteellä voitaisiin turvat junaliikenteen jatkuminen esim. Lievestuoreella ja junien pysähtymisiä voitaisiin myös tässä

liikennemuodossa palauttaa aiemmille liikennepaikoille kuten mm. Niemisjärvelle,´Vaajakoskelle, Vesangalle ja Kintaudelle.

Keski-Suomen radan ja muualle avattavien uusien liikennepaikkojen kustannukset tulisi myös selvittää. Saarijärvellä, Äänekoskella ja Suolahdessa rata kulkee aivan taajamien lävitse, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan liikenteen palauttamiselle.

 

 

Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen liitto ryhtyisi selvittämään henkilöliikenteen (taajamajunalikennne) avaamista Saarijärvi-Äänekoski-Laukaa-Jyväskylä radalle sekä tämän lisäämistä Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki rataosuudelle.

 

 

Petäjävedellä 6.6.2014

 

Lauri Oinonen

maakuntavaltuuston jäsen (kesk)

Keuruu

 

 

 

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle

Aloite Keski-Suomen liiton valtuuston kokouksessa 6.6.2014 Petäjävedellä

Aloite Keski-Suomen liiton valtuustolle 

 

 

Asia:  CE-merkinnän ongelmien poistaminen piensahayrittäjiltä

Keski-Suomessa on useita pää- ja sivutoimisia piensahureita, joilla on sirkkeli- tai vannesaha muutamilla myös raamisaha. Piensahayrittäjät ovat lähes kaikki myös metsänomistajia. Näiden tuotanto on paikallisesti tärkeää rakentajille, vapaa-ajan asukkaille ja muille puutavaran tarvitsijoille. Piensahayrittäjät ovat aina edustaneet innovatiista ja itsenäistä yrittäjyyttä maaseudulla. Heidän kauttaan on voitu jalostaa myös monia erikoispuita ja puutuotteita, jota tuotantoa ei muutoin olisi tai tuotteita ei muutoin saisi.

Nyt uhkakuvan muodostaa EU:n vaatima CE-merkintä, jonka hinta varsin monille alan yrittäjille ja erityisesti sivutoimisille sekä eläkeikää lähestyville on aivan kohtuuttoman suuri, koska pien- tai osa-aikainen yrittäjäkin joutuu maksamaan CE-merkinnästä saman hinnan kuin suuryrittäjä. Seurauksena on pahimmillaan piensahayrittäjyyden voimakas vähentyminen tai tai monin paikoin suoranainen loppuminen. Tämä olisi kipeä menetys maaseudulle, asiakkaille ja myös yrittäjille.

Uhkan edessä tulisi selvittää se, voisiko yhteistoiminnalla saada useille piensahayrittäjille yhteisen CE-merkinnän tai voisiko saada alueellisen tai jopa maakunnallisen yhteiosen CE-merkinnän alan yrittäjille toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Maakunnan ja maaseudun elinkeinoelämän ja biotalouden edistämiseksi olisi hyvin tarpeellista turvata ja edistää pää- ja sivutoimista piensahayrittäjyyttä osana paikallista elinvoimaisuutta.

Edellä olevan perusteella esitetään, että Keski-Suomen hallitus ryhtyy toimiin piensahayrittäjien/metsänomistajien yhteisten CE-merkintöjen saamiseksi toiminnan, tuotannon ja palvelujen turvaamiseksi.

Petäjävedellä 6.6.2014

 

Lauri Oinonen

Keski-Suomen liiton valtuuston jäsen

Keuruu

Lauri Oinonen                                                         

Hartauskirjoitus

Luomisen juhlaa ympärillämme
 
 
Kevät on joutunut elämää sykkivään vihreyteensä. Juuri nyt on aivan oma kevään sävynsä lehtiin puhjenneissa puissa ja pensaissa.
Kevät kukkii keltaisina rentukankukintoina vesien äärellä. Tuomet avautuvat valkokukkaisina kevään tuoksuinen. Luonto on täynnään lintujen ääniä. Kevään luomisen juhla on ympärillämme.
 
Jumala on elämän antaja Pohjolan keväälle, mikä pian joutuu Suomen suveksi. Kaikki ympärillämme on näkyvää todistusta Luojan teoista. Viljelijän tehtävä on muokata, lannoittaa ja kylvää maa. Jumala on kasvun antaja. Ei ihminen voi nyhtää itua ja antaa lehtivihreään yhteyttämisen salaisuutta. Jumala on kaiken elämän antaja.
 
Kevät on myös monien onnellisten juhlien aikaa. Onnittelen uusia ylioppilaita, ammattiin valmistuvia, peruskoulunsa päättäviä ja tutkintoja suorittaneita ja monia muita. Saamme iloita iloitsevien kanssa. Näin teki myös Vapahtajamme. Jumala tahtoo antaa tulevaisuuden ja toivon jokaiselle.
 
Jumalan sana on kiintopiste, joka ei muutu, vaikka kaikki muu ympärillämme muuttuu jatkuvasti. Ainutkertaisen elämän käyttöohjeet löytyvät kymmenestä käskystä, Jeesuksen vuorisaarnasta ja rakkauden kaksoiskäskystä, joka kiteytettynä kuuluu: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
 
Ensi sunnuntai on kirkkovuoden rukoussunnuntai. Meillä on etuoikeus tuoda kaikki asiamme rukouksessa Jumalalle. Hän kyllä tietää ne ilman meidän rukoustammekin. Mutta Hän haluaa kohdata meidät rukouksen kautta, jotta me muistaisimme Hänen läsnäolonsa ja että Jumalan suunnitelma voisi tapahtua myös meidän tykönämme. Emme ole yksin, Jumala on meidän kanssamme.
 
Jumala on elämän antaja tässä ajassa. Tämä pääsiäisaika 40 vuorokautta pääsiäisestä helatorstaihin ja 50 vuorokautta pääsiäisestä helluntaihin haluaa aivan erityisesti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuutta. Ylösnoussut Vapahtajamme on elämän antaja taivaan kirkkauteen. "Kristus Jeesus antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta". 1.Tim.2:5-6.
 
Lauri Oinonen
 
 

RE: Herätekirje Keski-Suomen keskustalaisille

Olisiko biokaasu uuden tulevaisuuden sampo?

On erinomaista, että Keski-Suomeen on tulossa metsänjalostusteollisuuden investointeja! Nämä ovat erittäin tervetulleita. Samalla nämä luovat metsäteollisuuden sivutuotteita. Näiden yhdistäminen energiapuun käyttöön luo mahdollisuuden  uudenlaiseen biopolttoaineiden tuotantoon mm. synteettisenä biokaasuna.

Puupohjaisen synteettisen biokaasun tuotanto on ollut toiminnassa Itävallan Güssingenissa jo vuodesta 2009 lähtien. Samassa tuotantoyksikössä on tehty jo vuodesta 2002 lähtien lämpöä ja sähköä. Samantyyppiseen teknologiaan perustuva huomattavasti isompi yksikkö on vihitty käyttöön Göteborgissa tänä vuonna ja vielä tätä suurempi yksikkö on tulossa vuonna 2020. Nämä tuottavat vuodessa on 1 Twh synteettistä biokaasua pääosin liikenteeseen. Tämä vastaa noin 100 000 auton vuosittaista kaasuntarvetta. Samoin kehittyvä biohiiliteknologia on avaamassa uusia mahdollisuuksia tuottaa energiatehokasta puubiohiiltä sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sivutuotteena synteettistä biokaasua.

Koska synteettinen biokaasu on lähes sataprosenttista metaania tämä polttoaine on samalla yhteensopiva liikennebiokaasun ja maakaasun kanssa. Keski-Suomessa ei ole maakaasuputkea, mutta Keski-Suomen eteläpuoli ja länsipuoli on katettu maakaasuputkella, josta on mahdolista tankata suomalaista liikennebiokaasua tai ulkomaalaista maakaasua. Samoin Keski-Suomessa on käynnistämässä yhä voimakkaampi liikennebiokaasun tuotanto perustuen yhteiskuntajätteiden ja maatalousjätteiden mädätykseen. Kiitos tästä Joutsan Ekokaasun ja tämän keskisuomalaisten yrittäjäomistajien ja valtakunnallisten yhteistyökumppanien esimerkilliselle toiminnalle  Joutsassa.

Joutsan Ekokaasu yhdessä yksityisen Meterin Laukaan liikennebiokaasun tuotannnon kanssa mädättäen maatalous- ja elintarviketeollisuuden jätettä antavat pohjaa laajentaa keskisuomalaista kaasumaisten polttoaineiden tuotanto yhä laajemmalle maantieteellisesti sekä laadullisesti ottaen mukaan synteettinen biokaasu.

 

Mikäli tämä toiminta laajentuisi paikallisten yrittäjien ja kuntien esim. kunnallisten energiayhtiöiden osuudella sekä valtakunnallisten tahojen yhteistoiminnaksi, tämä loisi samalla pysyvän ja yhä kasvavan toimeentulon myös keskisuomalaisille kunnille ja kaupungeille. Syntyvää tuloa kaupungit ja kunnat voisivat sijoittaa itse yhä monipuolisempaan biosähkön ja biolämmön tuotantoon sekä kaasumaisten polttoaineiden tuotannon laajentamiseen metsien Keski-Suomessa puuperäiseen synteettiseen biokaasutuotantoon.

Kunnallisten toimijoiden esimerkillisestä toiminnasta osoittaa mallina Vaasan kaupunki, joka on ensi vuonna  käynnistämässä kaasubussiliikenteen paikallisliikenteessä. Tämä perustuu Vaasan kaupungin ja sen talousalueen kanssa yhdessä omistaman biokaasulaitoksen Stormossenin biokaasutuotantoon.

EU:n parlamentti on hyväksynyt puhtaiden polttoaineiden direktiivin, johon Joutsan Ekokaasukin viittaa lehdistötiedotteessaan. Tämä vaatii jokaisen jäsenmaan pääteille 150 km:n välein metaanin jakelupisteen. EU on luvannut  antaa taloudellista tukea jakelupisteiden rakentamiseen ja kaasukaluston hankintaan. Tätä tukipakettia tukee Suomessa Suomen valtion investointituki biokaasulaitoksille.

Täten toivon Teidän miettivän, jaammeko Keski-Suomessa yhä kasvavaa niukkuutta vai autammeko me itse itseämme ja luomme Keski-Suomesta Suomen johtavan bioenergiamaakunnan omalla polttoaine-, sähkö- ja lämpötuotannolla? Asiantuntijoiden näkemysten perusteella me voimme luoda Keski-Suomeen yhä kasvavaa vaurautta ja työtä, joka huokuttelee investoijia Keski-Suomeen kotimaasta ja ulkomailtakin, jos vain tartumme olemassa oleviin mahdollisuuksiimme rohkeasti.