11.11.11

Mielipiteeni 11.11.11

Suomalaiset eivät saa joutua eurobondien maksajiksi


Eurobondit vierasperäisenä sanana voivat kuulostaa hienolta ratkaisulta Euroalueen kriisin hoidossa. Suomen ja tavallisten kansalaisten kannalta totuus eurobondeista on kuitenkin karmaiseva yksipuolinen maksajan velvollisuus toisten maiden veloista ja kansainvälisten finanssipiirien hyväksi. On hyvä, että Suomen taholta on vastustettu eurobondeja jo lähtökohdissaan. Toivon tälle linjalle vankkaa lujuutta ja erityisesti silloin, kun koetetaan tarjota jollain tavoin  näennäisesti muutettua pakettia samasta asiasta.

Eurobondit markitsevät yksinkertaisesti sitä, että asiansa hyvin hoitaneet joutuvat maksamaan asinasa huonosti hoitaneiden ja huonosti hoitavien velkoja. Suomi on euromaista parhaiten hoitanut asiansa ja siksi EU:n komissio koettaa houkutella yhteisvastuun illuusioon eikä sopimuksiin perustuen Suomeakin maksajien joukkoon. Tähän ei yksinkertaisesti pidä mennä.

Kyse eurobondeissa aivan samasta asiasta kuin on toisen henkilön pankkivelan takuusta ja sen maksamisesta. Vaikka takaajien joukossa olisi mukana kuinka komeita nimiä tahansa, maksu otetaan siltä, jolla on otettavaa. Suomi ja suomalaiset olisivat muiden maiden velkojen maksajia ja kansainvälisten finanssipiirien rahoittajia. Tätä karmaisevaa totuutta eubondit merkitsevät. Pahoin pelkään että ajan oloon ja  piankin Suomi kuitenkin hyväksyy eurobondit joillakin näennäismuutoksilla, mutta maksajan osa ei miksikään muutu.

Raha eurobondien maksuun olisi kerättävä veroina Suomen kansalaisilta ja erityisesti jo nyt on väläytetty arvonlisäveron korostusta keinoksi. Tämä kaikki tulisi jo nyt korkeiden verojen lisäksi ja ja eurobondien maksut olisivat pois kotimaisesta kulutuksesta ja elinkeinoelämän kiertokulusta. Arvonlisäverojen nosto olisi kohtalokasta myös monelle pienyrittäjälle. Tuotteiden tai palvelujen hinta nousisi monen kuluttajan tai palvelujen ostajan ulottumattomiin. Seurauksena menettäisiin yrityksiä, tuloja ja työttömyys kasvaisi.

Eurobondit ovat niin kielteinen asia, että ne on torjuttava Suomen osalta selkeästi nyt ja jatkossakin. Muutoin tätä eurobondien uhkaa ei ole euroalueen ulkopuolella ja näissä maissa talouskasvu on nytkin euroaluetta tuntuvasti parempaa. Aihetta laajempaankin keskusteluun Suomen eurojäsenyyden osalta tulisi rohkeasti avata. Kauanko jaksamme olla muiden tukijoita ja maksajia samalla, kun euroon kuulumattomat maat ja naapurimme kulkevat omia menestysteitään?

Lauri Oinonen
kansanedustaja 1990-2011 (kesk)
Keuruu

"Kohta poissa on veljet",pyhäinpäivän aattona 2011

Tänään 4.11.2011, pyhäinpäivän aattona sain serkultani viestin enoni, Johannes Järvelän kutsusta sotiemme veteraanin viimeiseen iltahuutoon. Taivaan Isä kutsui hänet aamuvarhaisella viid4en aikoihin kotonaan Vantaan Leinikkitiellä. Enoni, viime sotien veteraanin noin 90 vuoden mittainen elämä tässä ajassa päättyi lepoon ja rauhaan puolison tehdessä auttavana enkelinä palvelusta hänelle.

Johannes Järvelän ajallinen matka olisi voinut päättyä jo nuoren miehen rintama-aikana etulinjan kovimmissa paikoissa jatkosodassa. Monet saivat matkansa pään jo tuolloin aivan vieressä, mutta Jumalan suunnitelma oli hänen kohdalla se ajallinen kiviyrittäjän ja rakentajan elämä sekä pitkät ja antoisa eläkevuosien aika, joka hänelle suotiin.

Jäätyään varhennetulle eläkkeelle enoni otti osaa aktiivisesto sotainvalidien toimintaan Vantaalla. Hän sai olla myös tarjotuissa kuntoutuksissa ja tutustua moniin samoja vaiheita kokeneisiin kuten mm. jo edesmenneeseen arkkipiispa Mikko Juvaan Haikon kartanossa uima-altaalla.
Enoni sai tähän syksyyn saakka olla vielä ikä huomioon ottaen suhteellisen hyvässä kunnossa. Vasta nyt lokakuussa muutama viikko sitten, hänen oli annettava terveydellisistä syistä ajokortti pois.

Luopuessaan ajokortistaan hän pukeutui parhaimpiinsa ja meni tammenlehvä rinnassan poliisilaitokselle luovuttamaan ajokorttiaan. Kortin vastaanottaneen komisarion kanssa hän sai käydä hyvät keskustelut rintamakokemuksistaan. Pidän erityisen hienona asiana sitä, että poliisin edustajalla oli aikaa kuunnella viime sotien veteraania. Ajokortin luovuttaminen on todella suurempi asia kuin tajuammekaan. Kyse on aavistuksesta elämän riisumisesta ja senkin luovuttamisesta.

Kiitos ja kunnia enolleni elämäntyöstä rauhan ja sodan aikana. Pyhäinpäivä julistaa mitä suurimmassa määrin elämän sanomaa kuoleman äärellä. Uskon Taivaan Isän kutsuneen Johannes-enoni Kristuksen armossa riemuitsevaan seurakuntaan läheisten rakkaittensa tykö. Kohta poissa ovat veljet, sotiemme veteraanien ja invalidien elämä velvoittaa ja kannustaa meitä, jotka saamme heidän ansiostaan elää rauhan aikaa siniristilipun Suomessa.

Valt.tri Paavo Väyryselle Keuruun varuskunnan merkitys tiedoksi

Puolustusvoimien merkitys Keurusseudulle valt. tri Paavo Väyryselle tiedoksi.

Koko Suomen puolustaminen ja sen vaatiman varuskuntarakenteen turvaaminen tulivat esille Keuruun kaupungin kirjelmässä, jonka allekirjoittajina olin kaupunginjohtaja Timo Lounan kanssa. Jätin kirjelmän launtaina valt.tri Paavo Väyryselle hänen liikkuessaan tulevan presidentin vaalikampajansa merkeissä Keuruun kautta. Kaupungin kirjelmässä korostettiin Keuruun varuskunnan merkitystä Suomen pioneeri- ja suojelualan erikoisosaamisen ja koulutuksen keskuksena. Samoin tuotiin esille laaja eri maakuntiin ulottuva Keuruulle tulevien varusmiesten rekrytointialue.

Toivon mahdollisen tulevan ylipäällikön ottavan huomioon myös aluetaloudelliset vaikutukset, jotka puolustusvoimen suoranaisesti tarjoamien työpaikkojen ja välillisten elinkeino- ja yrityselämän vaikutusten osalta ovat Keurusseudulla poikkeuksellisen merkittävät. Puolustusvoimen rakenneuudistus ja mahdolliset varuskuntajärjestelyt tulevat maaliskuussa tehtäviinsä astuvan uuden tasavallan presidentin, joka on myös Suomen puolustusvoimen ylipäällikkö, toimikauden aikana ratkaistaviksi.

Tämän vuoksi mielestäni on välttämätöntä, että Keuruun kaupunki on valmis antamaan kaikille presidentin tehtävää tavoitteleville
mahdollsimman hyvää tietoutta Keuruulla olevista puolustusvoimen toiminnoista seudulla liikkuessaan. Tutustuessaan Keuruun kaupungin esittämiin asioihin valt.tri Paavo Väyrynen totesi ne perustelluiksi. Hänen mielestään Suomen ei pidä Ruotsin tai länsi-Euroopan maiden mallin mukaan laskea kansallista puolustuskykyään eikä liioin sulkea varuskuntiakaan, sillä kerran menetettyä omaa puolustuskykyä ei voitaisi käytännössä enää palauttaa. Paavo Väyrynen ei katso sotilaallisen liittoutumisen olevan vaihtoehto omalle kansalliselle puolustuskyvyllemme, nykyinen rauhankumppanuus ja yhteistyö sitävastoin ovat muodostuneet luonnollisiksi asioiksi

Haapamäen radat kuntoon ja kovaan käyttöön

Haapamäen radat TEN- radoiksi ja kovaan käyttöön

Olen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa olen valmistellut oheisen luonnoksen kannanotoksi liilkenneministeriölle vuosien 2020-2030 liikennepoliittiseen selontekoon. Pienin lähinnä stilistisin muutoksin tämä sitten lähtikin eteenpäin.
TEN-radat ovat TransEuropeanNetworkin ratoja eli pääratoja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta.

Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä kaikkien niiden kuntien yhteistyöelin, jotka sijaitsevat Haapamäen kautta kulkevien ratojen varrella.
Kyseiset radat ovat: Haapamäki-Orivesi-Tampere, Haapamäki- Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Haapamäki-Parkano-Pori.

1.Rataosuus Tampere-Haapamäki-Seinäjoki muodostaa toisen raideparin Pohjanmaan radalle. Tämä tulisi saattaa kokonaan TEN- luokituksen mukaiseksi ja tarjota hyvin toimiva kuljetusten ja henkilöliikenteen reitti pääradan toisena raideparina, joka Haapamäen risteysasemalla tarjoaisi myös sujuvat poikittaisliikenteen yhteydet. Radan varteen ja vaikutuspiiriin kuuluvat Alavuden, Ähtärin, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungit sekä Töysän, Juupajoen ja Kangasalan kunnat talousalueineen.

Rataosuus Tampere-Orivesi on jo osa Suomen TEN-rataverkkoa ja rataosuus Haapamäki-Pihlajavesi on varustettu yhteenhitsatuin kiskoin.
Kokonaisuudessaan rata sisältää pitkiä suoria osuuksia ja TEN- kuntoon saattaminen merkitsisi lähinnä perusrakenteen vahvistamista ja osittaista kiskojen vaihtamista yhteen hitsatuiksi sekä sähköistämistä osuudelle Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki. Täten ei tarvittaisi lainkaan uuden radan rakentamista välille Tampere-Parkano-Seinäjoki välille, jossa nykyinen rata voisi keskittyä erityisesti pääradan nopeaan henkilöliikenteeseen, koska kuljetuksia ja osa sen sen henkilöliikenteestä voitaisiin ohjata Haapamäen kautta.

2.Rataosuus Haapamäki-Jyväskylä on osa Suomen pääpoikittaisrataa rataverkkomme alkuperäisen suunnittelun ajalta maamme leveimmällä kohdalla. Kyse on itärajamme eri liikennepaikoilta ja mahdollisesti junaliikenteelle palautettavalta Elisenvaara-Parikkala reitiltä Huutokosken, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Täältä tämä reitti jo nyt mahdollistaa liikenteen Seinäjoelle, josta mielekkäät satamayhteydet ovat mm. Kaskisiin ja Vaasaan. Kyse on sekä kansainvälisestä Keski-Pohjolakäytävästä Venäjältä Tyyneltä valtamereltä asti Atlantille että pohjoismaisesta NECL II kuljetuskäytävästä. Toinen vaihtoehto poikittaisreitin jatkoyhteydelle Haapamäeltä on palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle olemassaoleva rata Haapamäki- Parkano-Pori.

Kaikki tämä poikittaisliikenne on myös ajettavissa läpi molempiin ilman veturin kääntöjä risteysasemilla. Jos rataosuudet kokonaisuudessaan sähköistetään on sähköveturien käyttö koko matkalla mahdollista. Pääpoikittaisrata yhdistää toisiinsa vanhan (Haapamäki) ja uuden(Parkano) Pohjanmaanradan, Keski-Suomen radan (Jyväskylä), Savon radan (Pieksämäki) ja Karjalan radan (Parikkala, Joensuu

Suomen leveimmällä kohdalla kulkevan pääpoikittaisradan hyödyntäminen erityisesti teollisuuden ja transitoliikenteen ratana vapauttaisi uusien raideparien rakentamisista Salpausselälle, Riihimäki-Tampere välille, Jyväskylä-Orivesi ja Tampere-Peipohja välille sekä poistaa
Tampereen seudulle suunnitellun uuden tavaraliikenteen järjestelyratapihan tarpeen, koska kaikilta näiltä voidaan sujuvasti ja mielekkäästi ohjata liikennettä ja erityisesti kuljetuksia pääpoikittaisradalle ja siihen liittyville radoille. Merkittävä osa kuljetusten ratapihatoiminnoista voidaan siirtää myös takaisin Haapamäen jo olemassaolevalle ratapihalle.

Suomen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden painottuessa suurelta osin itä- ja koillis-Suomeen tarjoaa Haapamäen kautta kulkeva pääpoikittaisrata erittäin mielekkään kuljetusvaihtoehdon Suomen länsirannikon jäistä vapaisiin syväsatamiin, joissa on runsaasti vapaata laiva- ja satamakapsiteettia nykyiselläänkin. Radan osuus Parkanosta suoraan Poriin olisi hyvin mielekäs myös Pohjanmaan radan kuljetusten kannalta kaikkina vuoden aikoina ja erityisesti talvikauden vaikean jäätilanteen aikana. Mikäli em. kaivos- ja kaivaisteollisuuden raskaat kuljetukset merkittävästi kasvavat tulisi harkita myös aikanaan suunnitellun ja päätetyn radan rakentamista Keski-Suomen radalta Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle.

3. Pääpoikittaisradan mahdollisuuksia tulee kehittää myös poikittaisessa henkilöliikenteessä, jotta saataisiin ilman junanvaihtoja junayhteydet
laadukkaalla ja nopealla kalustolla mm. reitille Joensuu/Parikkala-Huutokoski-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Vaasa/Pori. Osa Pohjanman radan henkilöliikenteestä olsi hyvin mielekästä mm. yöjunien osalta ohjata kulkemaan Haapamäen kautta.

4. Kaikkien Haapamäen kautta kulkevien ratojen kunnostaminen TEN-luokituksen mukaisesti on mielekkäästi toteutettavissa, koska radat alueineen ovat jo olemassa ja mm. Haapamäki-Parkano-Pori radalla tehtävissä lähes ilman liikenteelle tulevia haittoja.

5. Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikennettä tulee lisätä usealla junaparilla, jotta radan vaikutuspiiristä voidaan käydä eri maakuntien oppilaitoksissa ja työpaikoissa kotoa käsin päivittäin kuten esim. Ähtäristä Jyväskylässä ja Tampereella, Vilppulasta ja Keuruulta Jyväskylässä ja Seinäjoella omien maakuntakeskusten ohella. Tämä edellyttää toimivia junanvaihtoyhteyksiä kaikilla junilla Haapamäen risteysasemalla suorien yhteyksien rinnalla. Henkilöliikenne tulee palauttaa myös Haapamäki-Parkano-Pori radalle ja luoda toimivat vaihtoyhteydet Haapamäellä ja Parkanossa. Haapamäen radan henkilöliikenteen vaihtoyhteydet tulee edelleen olla hyvin toimivat eri suuntiin Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä kaikkien junien osalta.

Kesähelteiltä mikkelinpäivän syksyyn seurakuntatyössä

Minulle oli tavattoman hienoa aikaa palvella Keuruun seurakunnan vs.2.kappalaisena elo- ja syyskuun ajan. Kaksi kuukautta meni suorastaan kiitäen. Keuruun seurakunnassa on oikein miellyttävä työilmapiiri. Oli ilo toimia tuttujen työtovereiden kanssa ja paljolti myös ennestään tuttujen seurakuntalaisten parissa. samalla oli tietysti ilo tavata uusia tututiksi tulleita ihmisiä.

Kesän helteet olivat vielä elokuun alussa mm. silloin, kun kävimme ihanan viileään Keuruunb vanhaan kirkkoon kuukauden 1. torstain torikirkkoon. Keuruun seurakunnassa on hieno asia monet kontaktit pai9kkakuntamme eri laitoksiin ja kouluhin. Niihin otettiin tervetulleeksi vanhana tuttuna minut lämpimästi vastaan. Kiitos tästä. Monia seurakuntaliisia sain tavata vuosien jälkeen eri yhteyksissä mm. vanhusten hoitolaitoksissa. Ihailen niiden henkilökunnan työpanosta ihmisten parhaaksi.

Aivan uusia kirkollisia toimituksia sain myös kohdata. Tarhialan uusien toimitilojen siunaaminen syyskussa oli tällainen. Kyse on erityisesti iäkkäiden lähimmäistemme hoiva- ja hoitopaikasta. Tuolla osastolla voi tuntea, että kun omat voimat uupuvat, Taivaan Isän käsivarret ja enkelinsä hoitavat. Oli hieno asia, että hoidettavien omaisia oli vuosittaisena omaisten päivänä saapunut runsaastikin pitkistäkin matkoista tapahtumaan.

Toinen uusi tehtävä oli olla mukana kirkkoherra Ossi Poikosen kanssa siunaamassa ulkomaalauksen jälkeen uudelleen käyttöön otettavaa Pihlajaveden kirkkoa. Tämä on merkki koko Pihlajaveden väestölle tulevaisuudesta. Vaikka kesänviettäjät lähtevät ja moni pihapiiri vaipuu syksyn myötä talveen odottamaan uutta kevättä, haluaa kotiseurakunta elää ja olla paikalla olevan väestön kanssa. Prosentuaalisesti väkilukuun nähden Pihlavedellä käydään edelleen varsin runsaasti sanan kuulossa. Tämä olkoon kannustuksena ja esimerkkinä muuallekin!
Kiitos Keuruun kirkkoherra Ossi Poikoselle, työtovereille ja seurakunnalle kuluneesta elo- syyskuun hienosta ajanjaksosta!

Terve itsetunto on Keuruullakin tarpeen

Tarvitsemme tervettä itsetuntoa

Muutamia kommentteja on hyvä esittää tässä Suur-Keuruu lehdessä 23.9. olleen yleisönosasto kirjoituksen johdosta. Keuruu on linjannut suuntaa-antavasti kantaansa kuntaliitoskeskusteluihin sekä kaupunhallituksen kokouksissa että valtuustoseminaareissa. Viimeksi asiaa sivusi19.9. kehityskeskustelu, jossa Sari Saarinenkin oli mukana. Kiteytetysti näissä on muodostunut linjaksi se, että Keuruu niminen kunta on jatkossakin ja jos jokin kunta haluaa liittyä siihen, voimme käydä asiasta myönteisessä hengessä neuvotteluja. Tämä on myös oma kantani. Asiasta ei ole tietenkään ollut mitään äänestyksiä, koska tästä kysymyksestä ei mitään vastauksia kysyttykään.

Virallisesti olemme puolestaan kaupunginhallituksessa nimenneet neuvottelijat eri sektoreilla tapahtuvaa ja mahdollista yhteistyötä varten. Olemme mm. Sari Saarisen kanssa nimetyt samaan tähän joukkoon. Viimeksi kävimme keskustelua ajankohtaisista asioista Jämsässä 16.9, Virtain kanssa neuvottelimme 10.8 Haapamäellä ja Multian sekä Petäjäveden kanssa keskustelimme yhteistyökysymyksistä Keuruulla 24.8. Näissä ovat olleet esillä erityisesti sosiaali-ja  terveystoimen asiat.

Tarkoitus on käydä kaupunginhallituksen päätöksen mukaan neuvotteluja muidenkin naapureiden kanssa ja jatkaa jo käytyjä neuvotteluita, jotta voitaisiin selvittää realistisia yhteistyömahdollisuuksia. Lueteltujen lisäksi sidosryhmien ja kuntien yhteispalaverit ovat olleet tieasioiden merkeissä Petäjävedellä 2.9. ja raideliikenteen merkeissä Keuruulla 19.9. Mm. näissä kaikissa yhtenä kaupungin edustajana mukana olleena en voi ymmärtää kirjoituksen väitettä, että Keuruu olisi haluton keskustelemaan yhteistyöstä.

Miksi Keuruun ei sitten ole aihetta käydä liittämään itseään johonkin itsensä kokoiseen tai suurempaan? Ensinnäkin Keuruun talous kestää vertailun mm. kuntalaisia ja veronmaksajia eniten koskettavan asian eli veroprosentin osalta. Kunnalliskalenterin 2011 mukaan veroprosentit ovat:Keuruu 19,75, Virrat 19,75, Multia 19,75, Petäjävesi 20,00, Mänttä-Vilppula 20,50, Ähtäri 20,75 ja Jämsä 21,00. Halvemman veroprosentin hyöty verotettavista tuloista riippuen voi olla jopa satoja euroja vuodessa monen keuruulaisen perheen hyväksi. Osaltaan sillä voi olla myönteistä vaikutusta ostovoimaan ja yrittäjien tarjoamien palvelujen kysyntään ja työllisyyteenkin. Samaan aikaan pystymme esim. toimittamaan sosiaalitoimen sektorilla vanhuksille arkisin lämmintä ruokaa kotiin, kun nyt mm. Jyväskylässä on luovuttu lämpimän ruuan kotiintoimittamisesta.

Kuntaliitos Keuruun kohdalla ei em. vertailun mukaan helpottaisi taloutta, vaan loisi painetta kuntalaisten verojen korottamiselle. Samalla olisi mahdollisena vaarana palvelujen heikentymistä ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme vähentymistä meitä koskeviin asioihin. Keuruu olisi kuntaliitoksissa enemmän antava kuin saava osapuoli. Erityisen tärkeää on myös muistaa sekä Keuruun kaupungin että seurakunnan valtakunnallisestikin merkittävät metsä- ja maaomaisuudet. Yhteinen ja myös tuottava omaisuutemme antaa tiettyä vakautta taloutemme perustaan. Kuntaliitoksessa sekä kaupungin että seurakunnan maat ja metsät menisivät kumppanin tai kumppanien kanssa yhteisiksi.

Täten Keuruun ei mitään aihetta ajaa itseään kuntaliitokseen. Järkevä ja kaikkia osapuolia palveleva yhteistyö on puolestaan luonnollinen asia. Yhteistyön on palveltava ihmisten, kuntalaisten parasta eikä sellaisia kielteisiä ilmiöitä saa tulla, joita monet ovat kokeneet Paras-lain velvoittaman seututerveyskeskuksen eräiden toimintojen osalta.

Muualta Keuruulle muuttanut henkilö neuvoi, että me tarvitsemme Keuruulla tervettä itsetuntoa. Tuota sanontaa kannattaa miettiä. Itsetunto on aivan eri asia kuin itsekkyys.



Lauri Oinonen
kaup.valtuuston pj.
Keuruu

Pihlajaveden kirkon käyttöönotossa ym.

Viime sunnuntaina 18.9.2011 otettiin Pihlajavedeen kirkko käyttöön kesällä tehdyn ulkomaalauksen jälkeen. sain olla avustajana alttaripalveluksessa kirkkoherra Ossi Poikosen vastatessa muun messun toimittamisesta. Pihlajaveden kirkon ulkomaalaus on onnistunut. Jo kaukaa kirkko sateilee vaaleita sävyjään metsämaiseman ja peltojen keskeltä. Pihlajaveden sini loisti kirkkaana puiden lomasta kirkkopihaan, kun metsää oli raivattu maisemasta.

Pihlajaveden noin 140-vuotias "uusi kirkko" omaa Keuruun parhaimman akustiikan ja soveltuu siksi juuri akustiselle musiikille mitä parhaimmin. Saakoon kirkko ennen kaikkea olla lohdituksen ja turvan antaja tulevaisuudessakin. "Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tieni johtaa". Itse olen kokenut aina saaneeni voimaa elämääni jokaisella käynnilläni Pihlajaveden  kirkoissa.

Lauantaina toimitin Keuruulla Tarhialan uuden hoivaosaston tilojen siunaamisen Kirkkokäsikirjan mukaisessa järjestyksessä. Kiitän, että sain olla ensimmäistä kertaa pappisurallani juuri tällaisessa tehtävässä. Oli ilo, että omaisia oli saapunut runsaasti juhlaan mukaan. Monet olivat tulleet kaukaakin tilaisuuteen tapaamaan omaisiaan Tarhialassa. Tapasin mm. Naantalista saapuneita ja he kokivat tärkeäksi hyvän hoidon ja hoivan antamisen läheisilleen. Tarhialassa on hieno henkilökunta, joka tekee parhaansa hoidettavien ja hoivattavien hyväksi. Jumala siunatkoon työn Tarhialassa.