Nyt menet EU liian pitkälle

Nyt menet EU liian pitkälle

Suomalaisena ei olisi voinut uskoa silmiään todeksi, kun luin uutista EU:n komissiossa jo pitkälti valmisteilla olevasta direktiivistä vaatien jokaiselle Suomen metsätilalle pakollista metsätaloussuunnitelmaa bioenergiaan liittyvän kontrollin vuoksi. Tulisi kiireesti selvittää, mitä kaikkia Suomen kansalaisten ja metsäpalan omistajien perustuslaillisia oikeuksia tämä direktiiviesitys jo lähtökohdissaan loukkaa.

Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hakataan. Suomessa pystytään kaikilla mittareilla niin valtakunnallisesta kuin alueellisestikin osoittamaan nyt ja vastakin vihreän bioenergian saannin pysyvä riittävyys. Tämän tiedon pitää riittää EU:lle.

Pakollinen metsätaloussuunnitelma EU:n kontrollin tarpeisiin kohdistuen yksityisen metsänomistajan omaisuuden käyttöön on vastoin nyt uudistuvaa Suomen metsälain henkeä ja kirjainta. Suomessa toisin kuin EU:n direktiiviesitys pakottaa, uudella metsälailla halutaan antaa lisää vapautta ja omistajan vastuuta metsänhoitoon. Tätä ovat monet metsänomistajat kaivanneet voidakseen hoitaa metsiään ekologisesti ja luonnon kannalta kestävillä menetelmillä.

Nyt EU on tuomassa Suomen jokaisen metsänomistajan kustannuksella metsiin pakollisen kontrollisuunnitelman, joka on hyödytön metsänomistajan metsänkäytön tarpeisiin ja yleisestikin itse metsänhoidollisiin tavoitteisiin. Samalla EU:n kontrollisuunnitelma tulisi loukkaamaan metsänomistajan omistamansa puutavaran kaupankäynnin vapautta. Näin EU:n voi sanoa loukkaavan suomalaista yksityisomistuksen vapautta.

Tulevaan EU:n parlamenttiin tulee valita vain suomalaisten ja tavallisen kansan puolustajia. Aika on jo myös kysyä, mitä hyötyä meille on koko EU-jäsenyydestämme? Olemme yhä enemmän nettomaksajat EU:lle, annamme jatkuvasti rahaaeuron pelastamiseksi ja vastineeksi saamme susia ja muita petoja ympärillemme sekä taloudelle ja tosielämälle vahingollisia direktiivejä.

Lauri Oinonen (kesk)

Keuruu

Turvallisuusalan koulutuskeskus sopisi Keuruulle

Turvallisuusalan valtakunnallinen koulutuskeskus sopisi Keuruu

Kirjoitin äskettäin tässä lehdessä valtion vastuusta täyttää lupaukset 300 työpaikan saamiseksi Keuruulle Pioneerirykmentin hajautuessa Keuruulta Kouvolaan (Vekaranjärvi), Kajaaniin ja Säkylään. Keuruu on paikkakunta, jota parin talven takainen päätös varuskunnan lakkauttamisesta koskettaa suhteessa eniten. Siksi valtiota ei saa päästää vapaaksi ratkaisunsa vaikutuksista ja meille annetuista300+ työpaikan lupauksista.

Aiemman kirjoitukseni täydennykseksi esitän jo vuosia sitten kaupunginsihteerimme, kunnallisneuvos Olli Haapasen ajatusta turvallisuusalan koulutuksesta Keuruulle. Tätä koulutusta jo nyt annetaan maassamme koulutuskuntayhtymien kautta. Nyt olisi aika käydä voimakkaasti esittämään valtakunnallista turvallisuusalan koulutuskeskusta ja myös alan kouluttajien kouluttamista Keuruulla.

Keuruun sijainti keskellä Suomea on hyvä ja valmiita sekä soveliaita koulutustiloja löytyisi jo nyt kasarmialueiltamme.

Hanke olisi nopeasti valmisteltava valtakunnan koulutusviranomaisten kanssa, jotta se saisi tarpeellisen laajuuden ja aseman alan johtavana koulutuskeskuksena maassamme.

Lauri Oinonen

Miten käy maakunnan bussiliikenteen?

Miten käy maakunnan bussiliikenteen?

Miten käy maakunnan bussiliikenteen? Huoli on ajankohtainen ainakin alan yrittäjillä. Ongelmia tulee aiheuttamaan EU:sta lähtöisin oleva  Palvelusopimusasetus, PSA ja sen soveltaminen  käytäntöön. Suomessa linja-autoyrittäjät ovat vuosikymmenten ajan suunnitelleet muuttuvissakin olosuhteissa toimivan linja-autojen julkisen reittiliikenteen yrittäjävastuulla. Tästä monet linja-autoyrittäjät ovat saaneet myös tunnusta ja huomionosoituksia eri tahoilta.

Kouluverkoston voimakkaastikin harventuessa ovat kunnat ostaneet tätä varten yrittäjiltä tarvittavan määrän liikennettä ja jonkin verran myös yleistä palvelutason turvaavaa liikennettä. Seutulippukäytäntö on laajalla alueella maakuntaa ja Keuruullekin ulottuen tuonut hyviä kokemuksia säännöllisesti ja paljon matkustaville.

Linja-autoalan yrittäjien omistama Matkahuolto Oy on vuosikymmeniä palvellut kautta maan ja maakuntien pienemmilläkin paikkakunnilla. Tavaroiden kuljetukset, lipunmyynti, aikataulutiedotus ja usein kahvilapalvelutkin ovat hoituneet Matkahuollon kautta ja hoituvat edelleenkin. Postipalvelujen muutosten myötä näyttää Matkahuollon palvelujen merkitys korostuneen entisestään.

Mitä muutoksia PSA ja sen soveltaminen tulee aiheuttamaan? Alan yrittäjät pelkäävät bussivuorojen tuntuvaakin vähenevistä maaseudun reiteiltä, kun yhteiskunta joutuu liikenteen ostajaksi merkittävässä määrin. Rahaa nykyistä enempää ei ole niin kunnilla kuin valtiollakaan. Uusia kustannuksia kunnille tulisi sekä liikenteestä että myös sen suunnittelusta ja markkinoinnista. Matkahuollon palvelujen tulevaisuus on myös arvoitus yleensäkin ja ainakin monien nykyisten toimipaikkojen osalta.

Pelkään, että kunnille tulee yllätyksenä sekä lisää kuluja että reittiliikenteen menetyksiä. Keuruun kaupungin paikallisliikennetoimikunta on saanut paikallisilta yrittäjiltä hyvää informaatiota uhkaavista ongelmista, jotka koskevat koko maata.

Jos liikenne toimis ivaikkapa Jyväskylässä, mutta Jyväskylästä ei pääsisi esimerkiksi Multialle tai Pylkömäelle reittivuorolla, ongelma koskisi jyväskyläläisiäkin.

Jos bussivuorot vähenevät, kuinka käy opiskelijoiden ja säännöllisesti työmatkoja tekeville? Näihin kysymyksiin tulisi herätä kunnissa kautta maan. Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä on rohkeasti kokouksensa päätöksen mukaan kysynyt ELY-keskukselta, Liikenne- ja viestintäministeröltä sekä Kuntaliitolta, mitä kustannuksia PSA:n soveltamisen myötä on kunnille aiheutumassa. Kuntapäättäjänä olen huolestunut tilanteesta, joita mahdolliset uudet kustannukset ja tehtävät kunnille sekä reittivuorojen väheneminen aiheuttaisivat.

Lauri Oinonen

Keuruu

Miten käy maakunnan bussiliikenteen? Huoli on ajankohtainen ainakin alan yrittäjillä. Ongelmia tulee aiheuttamaan EU:sta lähtöisin oleva  Palvelusopimusasetus, PSA ja sen soveltaminen  käytäntöön. Suomessa linja-autoyrittäjät ovat vuosikymmenten ajan suunnitelleet muuttuvissakin olosuhteissa toimivan linja-autojen julkisen reittiliikenteen yrittäjävastuulla. Tästä monet linja-autoyrittäjät ovat saaneet tunnusta ja huomionosoituksia eri tahoilta.

Kouluverkoston voimakkaastikin harventuessa ovat kunnat ostaneet tarvittaessa tätä varten yrittäjiltä tarvittavan määrän liikennettä ja jonkin verran myös yleistä palvelutason turvaavaa liikennettä. Seutulippukäytäntö on laajalla alueella maakuntaa ja Keuruullekin ulottuen tuonut hyviä kokemuksia säännöllisesti ja paljon matkustaville.

Linja-autoalan yrittäjien omistama Matkahy on vuosikymmeniä palvellut kautta maan ja maakuntien pienemmilläkin paikkakunnilla. Tavaroiden kuljetukset, lipunmyynti, aikataulutiedotus ja usein kahvilapalvelutkin ovat hoituneet Matkahuollon kautta ja hoituvat edelleenkin. Postipalvelujen muutosten myötä näyttää matkahuollon palvelujen merkitys korostuneen entisestään.

Mitä muutoksia PSA ja sen soveltaminen tulee aiheuttamaan? Alan yrittäjät pelkäävät bussivuorojen tuntuvaakin vähenevistä maaseudun reiteiltä, kun yhteiskunta tulee liikenteen ostajaksi merkittävässä määrin. Rahaa nykyistä enempää ei varmaankaan ole niin kunnilla kuin valtiollakaan, sillä valtio juuri on sälyttämässä kustannuksia kunnille sekä liikenteestä että myös sen suunnittelusta ja markkinoinnista. Matkahuollon palvelujen tulevaisuus on myös arvoitusyleensäkin ja ainakin monien nykyisten toimipaikkojen osalta.

Pelkään, että kunnille tulee yllätyksenä sekä lisää kuluja että reittiliikenteen menetyksiä. Keuruun kaupungin paikallisliikennetoimikunta on saanut paikallisilta yrittäjiltä hyvää informaatiota uhkaavista ongelmista, jotka koskevat koko maata.

Jos liikenne toimisivaikkapa Jyväskylässä, mutta Jyväskylästä ei pääsisi esimerkiksi Multialle tai Pylkömäelle reittivuorolla, ongelma koskisi jyväskyläläisiäkin.

Jos bussivuorot vähenevät, kuinka käy opiskelijoiden ja säännöllisesti työmatkoja tekeville? Näihin kysymyksiin tulisi herätä kunnissa kautta maan. Keuruun kaupungin paikallisliikennetyöryhmä on rohkeasti kokouksensa päätöksen mukaan kysynyt ELY-keskukselta, Liikenne- ja viestintäministeröltä sekä Kuntaliitolta, mitä kustannuksia PSA:n soveltamisen myötä on kunnille aiheutumassa. Kuntapäättäjänä olen huolestunut tilanteesta, joita mahdolliset uudet kustannukset ja tehtävät kunnille sekä reittivuorojen väheneminen aiheuttaisivat.

Lauri Oinonenm

Seurakuntien itsenäisyys on taattava jatkossakin

Hyvä Kotimaan Toimitus
 
Tarjoan alla olevaa mielipidekirjoitusni vapaasti käyttöönne.
Lauri Oinonen
Riihontie 6,42800 Haapamäki
puhelin 050-5113083
 
 
Itsenäiset seurakunnat ovat Suomen ev.lut. kirkon perustaa
 
Seurakuntatyössä yli 40 vuotta pappistehtävässä toimineena  ja pitkään kuntapäättäjänä toimineena en voi pitää oikeana enkä tarkoituksenmukaisena kirkolliskokouksen nyt tekemää ratkaisua ensi kevään kirkolliskokoukselle siitä, että jokaisen seurakunnan on kuuluttava seurakuntayhtymään. Seurakunnat edustavat Suomessa vanhinta paikallishallintoa jo keskiajalta lähtien ja tältä pohjalta ovat syntyneet pitäjät ja 1860-luvulta alkaen seurakuntien rinnalle kunnat.
 
Nyt lyhyessä ajan huumassa oltaisiin hävittämässä pitkän historiallisen kehityksen luontaiset tulokset;  itsenäiset paikallisseurakunnat. Oma itsenäinen seurakunta, jolla on sekä taloudellinen että toiminnallinen vastuu on aina edustanut vankinta kirkon perusolemusta. Nimenomaan itsenäiset kirkkoherrakunnat, paikallisseurakunnat luovat Suomen ev.lut. kirkon. Ilman näitä ei olisi hiippakuntia eikä koko kirkkoakaan tässä maassa.
 
Itsenäinen seurakunta, kirkkoherrakunta tulee olla jatkossakin pääsääntöisesti kirkon perusta. Suuremmissa kaupungeissa ovat jo nyt seurakuntayhtymät, mikä mahdollistaa yhteistaloudessa oman identiteetin ja toiminnan toteutuksen yhtymään kuuluvassa kirkkoherrakunnassa. Vastaavaa käytäntöä on myös maaseudulla aiemmin tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Tästä minulla on kokemusta omasta työyhteisöstäni Keuruun ja Pihlajaveden seurakuntayhtymästä. Kuntaliitoksen jälkeen vuodesta 1969 tämä oli tarkoituksenmukainen ratkaisu Keuruulla.
 
Kunnat joutuvat antamaan moniakin pyydettäviä lausuntoja valtiolle kunta- ja soteuudistusprosessiin liittyen. Kukaan ei voi tietää täyttä varmuutta tulevaisuudesta. Kuitenkaan pakkoliitoksia ei  haluta tehdä. Kuntien tulevaisuus on prosessissa täten kuntien omissa käsissä. Kuntien itsenäisyys täten säilyy, jos kunnat näin kantansa lausuvat. Täten mitään tarvetta seurakuntien pakottamisesta seurakuntayhtymiksi ei ole. Aivan varmasti nykyisen kaltaiset seurakunnat voivat jatkaa tulevaisuudessakin.
 
Siellä, missä kunnat haluvat tehdä kuntaliitoksia, seurakuntayhtymä on mielestäni paras ratkaisu paikkallisen seurakunnallisen toiminnan ja identiteetin turvaamiseksi.  Kappeliseurakuntia en näe tällaisiksi, koska ne ovat alisteisessa asemassa yhteistalousseurakuntiin verrattuina. Kirkolliskokouksen linjaamassa yhtymämallissa hyvinkin pian ryhdyttäisiin ajamaan alas monen nyt aktiivisen seurakunnan jokapyhäistä jumalanpalveluselämää ja muuta toimintaa yhteisen talouden perusteella. Yksittäisen seurakunnan mahdollisuudet vastata haluamastaan toiminnasta heikkenisivät, koska omalla taloudella ja mahdollisella entisellä omalla omaisuudella ei voisi enään tukea omaa toimintaa. Yhteisen hallinnon menot vastoin oletuksia varmasti kuitenkin kasvaisivat, koska näin yleensä tapahtuu suuryksiköissä.
 
Kirkko ja seurakunnat voivat hyvin odottaa ja seurata, mitä tapahtuu kuntakentällä ja vasta sitten mennä seurakuntayhtymiin niissä tapauksissa, joissa kunnat haluavat thedä kuntaliitoksia.
 
 
Lauri Oinonen

Keuruun kaupunginvaltuuston pj.
 
 

Pedot poelottavat ihmisiä luonnosta

Pedot pelottavat ihmisiä luonnosta

Kesän marjastusaika on kuumimmillaan. Monet sanovat, että he eivät enää uskalla mennä metsään, kun siellä on karhuja ja susia.

Samoin eräs henkilö valitti, että hän ei uskalla mennä katsomaan omistamastaan metsästä sitä, onko sielläkin kirjanpainajan tuhoja, kun niitä on havaittu pitäjän metsissä.

Suomen suurpetopolitiikka ja käytännöt sen toteuttamisessa ovat jo pitkälti toista kymmentä vuotta ollet syvässä ristiriidassa useimpien kansalaisten oikeustajun kanssa. Aina toki löytyy heitä, jotka sanovat petojen kuuluvan luontoon ja vakuuttavat, että he eivät pelkää niitä. Olen pyytänyt näitä ihmisiä kanssani mukaan metsään, mutta eipä kukaan ole lähtenyt. Syyksi on sanottu: "kun siellä on petoja". Tietty pelko on tietysti viisauttakin.

Ei ole karhujen syytä, että ne ovat samoilla marjamailla kuin ihmisetkin. Vika on EU:n ja Suomen petopolitiikassa ja sen soveltamisessa. Vielä pari vuosikymmentä sitten marjamaat ja metsäluonto tarjosivat turvan ja rauhan, vanhuksienkin ja lasten oli turvallista liikkua luonnossa syrjäisimmilläkin seuduilla. 

Onko nykyinen petopolitiikka yksi tapa autioittaa maaseutua? Tältä ainakin vaikuttaa. Monet kokevat syvänä ihmisarvon loukkauksena sen, että omaan ja läheisten perustuslain takaamaan turvallisuuteen ei kotikylillä ole mahdollisuutta petovaaran vuoksi. Syvä loukkaus koetaan edelleen siinä, että ongelmaan ei voi mitenkään tosiasiallisesti vaikuttaa. 

Virkavallastakaan ei ole apua. Äskettäin mm.Joutsassa ihmisiä pelotellut karhu siirrettiin Leivonmäen suuntaan. Ihmisiä kuitenkin asuu Leivonmäelläkin ja sen kylillä. Myös jokamiehen oikeudella tulisi olla käytännössäkin oikeus liikkua ja marjastaa myös siellä, minne karhu ohjattiin.

Lauri Oinonen

Keuruu

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille

Varuskuntakysymys ennakkoluulottomasti esille

Nyt kun kahdet lumet ovat jo sulaneet nykyisen hallituksen päättämistä varuskuntien lakkauttamisista ja mitään realistista ajatustakaan 300 työpaikan kompensaatiosta Keuruulle ei ole eikä  kasarmi- ja varuskuntarakennuksillekaan, olisi aivan aiheellista käydä tarkastelemaan avoimesti tilannetta uudelleen. Selvää tietysti on, että ratkaisun tehneiden arvovalta ei kestä Pioneerirykmentin lakkautuspäätöksen muuttamista, vaikka virhettä jo alettaisiin aistiakin Keuruun osalta.

Missään muualla ei ole jäämässä ehkä Kontiolahtea lukuunottamatta näin suuria kasarmi- ja varuskuntatiloja tyhjilleen kuin Keuruulla ja lisäksi Keuruun tyhjenevät tilat ovat uusimpia ja suunniteltu tarkoitustaan varten toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielestäni jopa Valtiontalouden tarkastusviraston olisi aiheellista puuttua asiaan.

Lakkautuspäätöksen jälkeen annettiin suurella hehkulla lupauksia yritystoiminnan edistämisestä ja 300+ työpaikan synnyttämisestä Keuruulle. Nyt poliittiset päättäjät haluavat jo aktiivisesti unohtaa lupauksensa ja enintään voivottelevat, että niin monet muutkin paikkakunnat kohtaavat työpaikkojen menetyksiä. Keuruulla on muistissa jo kokemusta katteettomista lupauksista, kun valtio eri jaksoissa vähensi Haapamäeltä yli 700 työpaikkaa. Ainuttakaan kompensoivaa työpaikkaa ei muodostunut lupausten tuloksena.

Nyt historia ei saa toistaa itseään. Kun lupauksiin ei ole aihetta luottaa eivätkä niiden antajatkaan niiden realismiin usko, niin olisi ennakkoluulottomasti voitava katsoa, mitä puolustusvoimien ja valtion sekä näiden kumppaneiden toimintoja voitaisiin mielekkäästi ja valtion menoja säästäen tehdä Keuruun kasarmialueella, koska jossakin näitä kuitenkin tehdään.

Asian herättelemiseksi kaikki kolme keuruulaista Keski-Suomen liiton valtuutettua, allekirjoittanut, Onni Haapala (kd) ja Harri Oksanen (ps) jättivät 3.5. maakuntavaltuuston kokouksessa aloitteen puolustusvoimien toimintojen jatkamiseksi Keuruulla ja esimerkiksi Lahdesta Helsingin Santahaminaan ja Kajaaniin hajautettuna siirrettäväksi esitetyn Urheilukoulun sijoittamista yhtenäisenä Keuruulle.

Ajatus on mielekäs ja toteuttamiskelpoinen, koska Keuruun kaupunki on panostanut varsin mittavasti urheilun ja liikunnan fasiliteetteihin aivan kasarmialueen vieressä sekä keskustaajamassa. Näitä investointeja on perusteltu vahvasti varuskunnan urheilu- ja liikuntatoimintojen tarpeilla. Jos päättäjien arvovalta ei kestä itsenäistä joukko-osastoa Keuruulle, toiminnot voisivat tapahtua Keuruulle sijoitettuina jonkin suuremman yksikön alaisuudessa.

Keuruulla ovat uudet tilat myös korjaamo- ja teknisille toiminnoille, miksi ei voitaisi toimia täällä keskellä Suomea? Eri puolustusvoimien koulutus- ja muista toiminnoista, suunnitteilla olevasta ampumaurheilukeskuksesta sekä mahdollisesti poliisin ja pelastusalan koulutus- ja harjoitustarpeista tulisi nähdäkseni mielekäs kokonaisuus Keuruun kasarmialueelle. Asiaa on päästävä kehittelemään aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyössä eri tahojen kanssa mahdollisimman pian ja päämäärätietoisesti

vastustuksista lannistumatta.

Lauri Oinonen