Kannattaako asua pääkaupunkiseudulla vai Keski-Suomessa?

Maaseutu ja maakunnat tarvitsevat voimakasta puolustusta, jotta pääkaupunkiseutu riistä kaikkea kasvua ja elinvoimaa itselleen. Vuoteen 2025 mennessä on jopa eduskunnan ympäristövaliokunnan lausunnossa vuodelta 2008 ennakoitu Helsingin seudun väestömäärän kasvavan 300 000 hengellä. Tällaisen muutoskasvun on laskettu tapahtuvan jopa 15 vuodessa. Ilman muuta vapaassa maassa saavat kansalaiset liikkua vapaasti ja yrittäjät saavat valita itse toimintapaikkakuntansa. Tätä en tietenkään vastusta.

Kysyn kuitenkin, onko se oikein, jos poliittisilla ja muilla ratkaisuilla ohjataan ihmiset ja eri toiminnot pääkaupunkiseudulle? Asuminen on jo pitkään ollut tavallisille työssäkäyville ihmisille ja lapsiperheille tuloihin nähden kohtuuttoman kallista pääkaupunkiseudulla. Tämän kovan ja kalliiksi käyvän todellisuuden ovat kohdanneet monet Keski-Suomestakin pääkaupunkiseudulle töihin muuttaneet nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Äskettäin esitettiin laskelmia siitä, että 52 neliömetrin asunnon asuntovelan maksaminen, joka tapahtuu Oulussa tai Jyväskylässä 10 vuodessa vie Helsingissä 30 vuotta. Tämän ajan nuori perhe on asuntovelan vanki. Lisäksi tulevat usein opintolainojen takaisinmaksut, perheen ja kodin perustamiskustannukset. Monet joutuvatkin kokemaan sen, että tavallisella palkalla ei vain tahdo tulla niukastikaan toimeen. Lasten varttumisen kannalta olisi parasta, että äiti tai isä voisi olla kotona lasten varhaisvuosien aikana. Taloudellinen toimeentulo ei kuitenkaan mahdollista tätä nykyisillä kotihoidon korvauksilla. Vastaavaa tilannetta kokevat myös omaisiaan hoitavat.

Onko mitään järkeä harjoittaa sellaista politiikkaa, joka keskittää ja ohjaa pääkaupunkiseudulle ja samalla unohdetaan maakuntien ja maaseudun mahdollisuudet? Ohjataanko valtion rahojen käytöllä, yhteiskuntasuunnittelulla ja kaavoitusratkaisuilla pääkaupunkiseudun kasvua? Ovatko ajatukset Helsingin ydinkeskustan maantietunnelista ja maanalaisesta Pisara-radasta tarpeellisia kun samaan aikaan maaseudun tiet ja radat rappeutuvat? Viime mainittua on perusteltu Helsingin ratapihan ahtaudella. Mielestäni maanalaisia tunnelissa kulkevaa Pisara-rataa halvempi ja toimivampi ratkaisu olisi lunastaa aiempaa VR: n aluetta takaisin kolmen raideparin verran ja asiat sujuisivat.

Tapahtuiko uuden yliopistolain myötä se, että Aalto yliopisto vie sponsorirahat ja niitä vastaavat 2,5 kertaiset valtion lisärahat maakuntien yliopisto ohjautuvat kuihtumisen tielle? Sen sijaan että toimintoja ohjataan suunnittelulla pääkaupunkiseudulle tulisikin käydä suunnitellusti ja määrätietoisesti kehittämään koko maata. Ei pidä suoraan hyväksyä sitä, että nyt suunniteltu kehitys ohjaisi 350 000 ihmistä 15 vuoden aikana vapaaehtoisesti siirtymään pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan pitäisi luoda politiikkaa joka antaa mahdollisuuden jotta ihmiset ja yritykset voisivat vapaaehtoisesti valita maakunnat ja maaseudun tai siirtyä muualle maahan pääkaupunkiseudulta.

Liikenteen ja tietoliikenteen verkostot ovat koko maan elinvoimaisuutta luovaa suonistoa. Tarvitaan erityisesti poikittaista rakennetta eri suuntiin, jotta syntyisi elinvoimaa luovaa verkostoa. On tärkeää päästä Jyväskylästä esim. Joensuuhun, Ouluun tai Vaasaan pääkaupunkimme lisäksi. Suomen kestävä kasvu hyvinkin edellyttää sitä että tätä tapahtuu koko maassa. Keski-Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä maakuntien kasvun generaattoriksi keskeisen sijaintinsa vuoksi. Yhdessä maakunnat ovat enemmän kuin mitä pääkaupungista käsin halutaan tai voidaan nähdä.