Keuruun varuskunta toimii edullisesti

Julkisuudessa on eri yhteyksissä tuotu esille varuskuntien ja joukko-osastojen lakkauttamista erityisesti taloudellisiin kustannuksiin vedoten. Toinen esille tuotu seikka on varusmiespalvelukseen tulevien ikäluokkien pienentyminen, mikä tekijä korostuu, jos palveluksesta vapautettavien osuus edelleen vähenee. Erityisesti puolustusvoimien korkeimman johdon ja puolustusministeriön toimesta on haluttu esittää itsestäänselvyytenä puolustusvoimien rakennemuutosta, mikä on pehmeämpi ilmaisu varuskuntien sulkemisille ja sodan ajan reserviarmeijan supistamiselle.

Mielialavaikutteita tulee meille Länsi- ja Keski-Euroopasta, joissa itse asiassa on jo lähes luovuttu oman maan puolustamisen ajatuksesta ja asevelvollisuudesta ja on haluttu keskittyä kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämän ajatuksen voi ymmärtää näiden maiden geopolitiikasta käsin. Tuskin kukaan nykyään kuvittelisi sodan uhkaa Ranskan, Englannin ja Saksan kesken. Myös Tanska ja Ruotsi ovat ajaneet puolustuskykyään alas, vaikka Ruotsissa onkin yhä merkittävä puolustusteollisuus. Koulutettu reservi kuitenkin poistuu aikanaan ja silloin asevelvollisuudestaan luopunut kansa tuskin kykenisi tarvittaessa puolustamaan itseään vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Maailmantilanteen muuttuessa pahaksi tilanne olisi kohtalokas.

Suomen tie on oman maan ja kansan puolustaminen. Siksi kansa kouluttaa itsensä asevelvollisuuden kautta puolustustaitoiseksi. Tätä varten ovat varuskunnat. Keuruun varuskunta kuuluu koulutustuloksiltaan kärkisijoille ja tätä edellyttävät sille uskotut tehtävätkin. Keurusseudun elinvoimaisuuden kannalta on välttämätöntä se, että Keuruun varuskunta on jatkossakin täyttämässä tehtäviään. Kyse on kolmen maakunnan (Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) solmukohdassa olevasta ainoasta maavoimien varuskunnasta. Vaikutukset ulottuvat vielä laajemmallekin.Väitän Keuruun varuskunnan myös toimivan todellisuudessa niin kustannustehokkaasti, että yhtään edullisemmin sen tuottamia toimintoja ei voida tehdä missään muuallakaan. Perusteluni tälle ovat tosiasiassa hyvin edulliset kiinteistökustannukset. On kuitenkin täysin väärin, että Keuruulla puolustusvoimat joutuu maksamaan kiinteistöistä valtiolle saman tuottovaatimuksen mukaan kuin pääkaupunkiseudullakin. Vapailla kiinteistömarkkinoilla etu Keuruun hyväksi on ehdottoman selvä.

Etelästä kannattaisi siirtää puolustusvoimien toimintoja Keuruulle, jos säästöjä halutaan etsiä. Palkkakustannusten ollessa vakio kaikkialla samoista tehtävistä, jotka suojelu- ja pioneerialalla jatkossakin tarvitaan ja joihin tarvitaan myös toimitilat, tullaan kiistatta tulokseen Keuruun kustannustehokkuudesta. Yleensäkin puolustusvoimien tarkoituksiin rakennetut kiinteistöt on suunniteltu ja tehty juuri omia käyttötarpeitaan varten, joten laskennallinen tuottovaatimus kuten esim. 7 % niiltä valtion omistamalle Senaatti-kiinteistöyhtiölle on väärä lähtökohta. Eihän omassa käytössä omistusasunnostakaan makseta vuokraa, vaan kulut ja kunnostukset hoidetaan tarpeiden mukaan.

Tällä periaatteella vielä 1990-luvun lopulla meneteltiin puolustusvoimien kiinteistöjenkin osalta. Nyt tulisi palata aiempaan käytäntöön. Silloin paineet varuskuntien sulkemisista kiinteistökuluihin vedoten vähenisivät ja saataisiin työrauha entistä parempaan koulutukseen. Tulen ottamaan tämän näkökulman eduskunnassa esille aloitteen ja kirjallisen kysymyksen kautta.