FW: Uuno Niemelän muistolle
Vaimoni isän poistuminen on merkinnyt minulle enemmän kuin vaimoni ja muut saattavat arvatakaan. osaltani surun kohtaamiseksi olen tehnyt tälle palstalle mukana olevan tekstin.
Kirjoitan tänään sunnuntaina 22.4.2012 tämän kansallisen veteraanipäivän jo lähestyessä. "Kohta poissa on veljet".
Uuno Armas Niemelän muistolle
Kuhmoisten Sappeen Yrjölän talon entinen isäntä Uuno Armas Niemelä kuoli 94 vuoden ikäisenä 29.3.2012 Kuhmoisten terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli syntynyt Kuhmalahden Vehkajärvellä Vierulan talossa 1.8.1917. Ikäluokkansa miesten tavoin Uuno Niemelä osallistui sekä talvi- että jatkosotaan ja oli eräs pitäjän viimeisimpiä talvisodan veteraaneja. Kunnianosoituksena tästä allekirjoittanut ojensi hänelle 15.8.2007 sotaveteraanien jäsenmitalin.
Sotien jälkeen vastuu Yrjölän talosta muiden sisarusten mennessä muualle toisiin tehtäviin tuli Uuno Niemelälle ja hänen vaimolleen Kirstille os. Kangasjärvi. Kuhmoisissa kerrotaan sanotun:"Se Yrjölän isäntä on sitten kova työmies". Tämän toki tiesin, mutta aivan uusi ulottuvuus sanoille tuli kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahden muistohetkessä kertomasta. Syyskyntöjen ja joulun välisenä aikana Yrjölän isäntä oli tehnyt 800 tukkirunkoa kuorituiksi tukeiksi eli noin 2500 yksittäistä tukkia. Välineet olivat tuolloin pokasaha, justeeri ja kirves sekä petkele kuorintaan. Myöhäissyksyn päivät olivat lyhyitä ja siksi kuorintavaiheen aikana tarvittiin lyhdyn valoa.
Yrjölän talossa oli eräs pitäjän ensimmäisiä traktoreita, Ferguson. Sillä Uuno Niemelä teki kylän monien naapurien peltotyöt ja laajemmaltikin ja vasta sitten tulivat vuoroon omat pellot usein yön tunteina. Laulu antoi voimia arjen työhön. Vehkajärveltä kerrottiin, että ensin kuului Uunon laulu ja vasta sitten Fergusonin ääni, kun hän tuli työhön Vierulan pelloille. Kovaa työtä tarvittiin, jotta neljä tytärtä voitiin lähettää ja kustantaa Orivedelle kouluun. Tuolloin lukukausimaksut, matkat, ruoka, kirjat ja asuminen vieraalla paikkakunnalla olivat vanhempien kustannettavat. Nuorimman lapsen, talon nykyisen isännän Hannun aikana tuli sitten jo ilmainen peruskoulu.
Lummene-järvi talon pihasta lähtien antoi kalaa, virkistystä ja sisimmän lepoa työn ohella. Talon emännän Kirstin kuoltua 49 vuoden iässä syksyllä 1969 oli isännän vastuu entistä suurempi arjen asioista. Rinnalle löytyi Aune vaimoksi. Koneita tuli avuksi talon ja emännän töihin ja niin jäi aikaa mm. kirkkokuorolle, järjestötoiminnalle, matkoihin ja harrastuksiinkin. Kellot ja muut käden työt ovat tuolta ajalta muistona. Korkean iän myötä pariskunnan elämä siirtyi kirkonkylään Iltaruskoon lähelle Niemelän suvun aiempia maisemia. Raskas asia oli, kun sairaus vei Aune-puolison erilleen muutamaksi vuodeksi ja vasta juhannuksen suvessa viime kesänä Uuno pääsi puolisoaan lähelle Päijännekotiin.
Myöhäissyksyn tuuli korjasi kypsää viljaa pyhäinpäivän aikoihin Aune-puolison ajallisen matkan päättyessä. Kaipaus ja suru vei aviomiehenkin voimia. Uutterat ja voimakkaat miehen käsivarret vaipuivat ja niin Taivaan Isä pääsiäisen lähestyessä kutsui Uuno Niemelän työntäyteisen elämän jälkeen lepoon. Kiitos ja kunnia veteraanisukupolvelle sotien ja rauhan ajan työstä.
Lauri Oinonen
Uuno Niemelän vävy
Keuruu
Kirjoitan tänään sunnuntaina 22.4.2012 tämän kansallisen veteraanipäivän jo lähestyessä. "Kohta poissa on veljet".
Uuno Armas Niemelän muistolle
Kuhmoisten Sappeen Yrjölän talon entinen isäntä Uuno Armas Niemelä kuoli 94 vuoden ikäisenä 29.3.2012 Kuhmoisten terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli syntynyt Kuhmalahden Vehkajärvellä Vierulan talossa 1.8.1917. Ikäluokkansa miesten tavoin Uuno Niemelä osallistui sekä talvi- että jatkosotaan ja oli eräs pitäjän viimeisimpiä talvisodan veteraaneja. Kunnianosoituksena tästä allekirjoittanut ojensi hänelle 15.8.2007 sotaveteraanien jäsenmitalin.
Sotien jälkeen vastuu Yrjölän talosta muiden sisarusten mennessä muualle toisiin tehtäviin tuli Uuno Niemelälle ja hänen vaimolleen Kirstille os. Kangasjärvi. Kuhmoisissa kerrotaan sanotun:"Se Yrjölän isäntä on sitten kova työmies". Tämän toki tiesin, mutta aivan uusi ulottuvuus sanoille tuli kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahden muistohetkessä kertomasta. Syyskyntöjen ja joulun välisenä aikana Yrjölän isäntä oli tehnyt 800 tukkirunkoa kuorituiksi tukeiksi eli noin 2500 yksittäistä tukkia. Välineet olivat tuolloin pokasaha, justeeri ja kirves sekä petkele kuorintaan. Myöhäissyksyn päivät olivat lyhyitä ja siksi kuorintavaiheen aikana tarvittiin lyhdyn valoa.
Yrjölän talossa oli eräs pitäjän ensimmäisiä traktoreita, Ferguson. Sillä Uuno Niemelä teki kylän monien naapurien peltotyöt ja laajemmaltikin ja vasta sitten tulivat vuoroon omat pellot usein yön tunteina. Laulu antoi voimia arjen työhön. Vehkajärveltä kerrottiin, että ensin kuului Uunon laulu ja vasta sitten Fergusonin ääni, kun hän tuli työhön Vierulan pelloille. Kovaa työtä tarvittiin, jotta neljä tytärtä voitiin lähettää ja kustantaa Orivedelle kouluun. Tuolloin lukukausimaksut, matkat, ruoka, kirjat ja asuminen vieraalla paikkakunnalla olivat vanhempien kustannettavat. Nuorimman lapsen, talon nykyisen isännän Hannun aikana tuli sitten jo ilmainen peruskoulu.
Lummene-järvi talon pihasta lähtien antoi kalaa, virkistystä ja sisimmän lepoa työn ohella. Talon emännän Kirstin kuoltua 49 vuoden iässä syksyllä 1969 oli isännän vastuu entistä suurempi arjen asioista. Rinnalle löytyi Aune vaimoksi. Koneita tuli avuksi talon ja emännän töihin ja niin jäi aikaa mm. kirkkokuorolle, järjestötoiminnalle, matkoihin ja harrastuksiinkin. Kellot ja muut käden työt ovat tuolta ajalta muistona. Korkean iän myötä pariskunnan elämä siirtyi kirkonkylään Iltaruskoon lähelle Niemelän suvun aiempia maisemia. Raskas asia oli, kun sairaus vei Aune-puolison erilleen muutamaksi vuodeksi ja vasta juhannuksen suvessa viime kesänä Uuno pääsi puolisoaan lähelle Päijännekotiin.
Myöhäissyksyn tuuli korjasi kypsää viljaa pyhäinpäivän aikoihin Aune-puolison ajallisen matkan päättyessä. Kaipaus ja suru vei aviomiehenkin voimia. Uutterat ja voimakkaat miehen käsivarret vaipuivat ja niin Taivaan Isä pääsiäisen lähestyessä kutsui Uuno Niemelän työntäyteisen elämän jälkeen lepoon. Kiitos ja kunnia veteraanisukupolvelle sotien ja rauhan ajan työstä.
Lauri Oinonen
Uuno Niemelän vävy
Keuruu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti