Keliriokkoaikana tieasioista

Kevätkelirikot koettelevat juuri nyt kaikkia sorateitä, joista tienkäyttäjien tunnelmia oli Liesjärven tien vaikutuspiiristä keskiviikon lehdessä. Suomen valtiolle näyttää olevan tärkeämpää antaa rahaa eurooppalaisille pankeille pohjattomiin kaivoihin, kuin sijoittaa sitä investointeina kotimaisiin infrakohteisiin ja yritysten työllistämismahdollisuuksiin. Jo vuosia eduskuntayöni puitteissa varoitin eläkerahastojen sijoittamisia ulkomaille ja kannustin sijoittamaan kotimaisiin kiinteisiin kohteisiin. Minun ajatustani pidettiin etelän lehdissäkin naiivina ja sanottiin, että ulkomailtahan ne korkeat tuotot tulevat. Varoitin, että huonon ajan tullessa ei tule tuottoja ja eikä saa edes pääomiakaan takaisin. Nyt voi jokainen jo nähdä, miten on käynyt ja mitä suomalaisille veronmaksajille eurooppalaisten pankkien pelastaminen maksaa.

Tässä taustaa, miksi maaseudun teiden kunnostamisrahoitus on niukkaa. Pohjoismaiden Neuvoston työskentelyssä pari vuotta sitten olin vaikuttamassa siihen, että nyt on käytettävissä NECL 2 (NorthEastCargoLinK) rahaa Keskipohjolakäytävään ja nimenomaan valtatien 18 Ähtäri-Multia osuuden ja maantien 621, Liesjärventien suunnitelmien päivittämiseen. Nämä alkavat olla jo valmiina ja tulevat vuoden 2012 aikana osayleiskaavaehdotuksina valtuustoihin.

Keskipohjola-käytävän tiimoilta olen järjestämässä kuntien ja eri kansanedustajien kanssa seminaaria tiistaina 24.4.2012 eduskunnassa. Haapamäki-Virrat-Parkano-Pori radan kunnostaminen ja käyttöönottaminen koko osuudeltaan on esillä Porissa 4.5.2012 Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo on ideoinut tästä itä- ja pohjois-Suomen kuljetustarpeita varten poikittaisyhteyttä Suomen teollisuus- ja transitoradaksi Länsirannikon jäättömiin satamiin, joista laivat lähtevät puolityhjinä. Asioita on pidettävä esillä vaihtoehtoina eteläisen Suomen ruuhkautumiselle.

Ähtäri-Multia välin suunnittelu Keuruun alueen osalta on etenemässä lähes aiempaa reittiä. Multian puolella on nousemassa aiotun linjauksen vaihtoehdoiksi kaksi muuta ympäristökysymysten ja lukuisten liito-orava havaintojen ja potentiaalisten liito-orava-alueiden vuoksi. Nämä pidentäisivät reittiä ja saattaisivat lisätä suunniteltuja kustannuksia. Vaikka suunnitelmat saadaan päivitettyä, on itse rakentamisrahoituksen saaminen ihan eri asia. Tänä aikana kokonaisrahoitus siirtynee arvaamattomiin, valtakunnan tasolla puoltajat nyt puuttuvat. Suunnitelmien ansioista kokonaishanke ei ole kuitenkaan kuollut, kuten muutoin jo olisi tilanne.