Neljännen joulupäivän illalla

Tänään neljännen joulupäivän illalla on haikea tunne. Koska äitini kuolema on todellisuutta viime vuoden syksyltä ja hän ei enää ollut läsnä joulunpyhien vietossa näkyvällä tavalla kuten kymmeniä kertoja aiemmin, tuntuu nyt, että joulua ei tullut, mutta joulu kylläkin lähti. Saatoin näet äsken vanhemman tyttäreni Soilen Seinäjoelle lähtevalle junalle. Nuorempi tyttäreni Suvi on Nepalissa vapaaehtoistyöntekijjänä kehitysyhteistyössä.

Soile esikoisena hänen ja isoäitinsä Selli Maria toivat jouluumme aivan uuden ulottuvuuden 1979, jolloin oli Soilen ensimmäinen joulu.

Seuraavana jouluna oli kodissamme sitten Suvi ja hänen ensimmäinen joulunsa. Näin saimme viettää kymmeniä jouluja, jolloin perheemme oli koossa ja mukana aina myös tyttöjemme isoäiti. 

Tapanamme oli käydä myös vaimoni isän ja hänen perheensä luona Kuhmoisissa ja vaimoni Seijan edesmennen Kirsti-äidin haudalla Kuhmoisten Papinsaaren hautausmaalla. Usein myös äitini oli mukana Kuhmoisten matkallamme. Talviset säät matkoilla vaihtelivat pakkasista lumimyrskyihin. Mutta aina matkaa haluttiin tehdä.

Seurakuntatöni vuoksi itse joulupäivänä ei ollut mahdollista lähetä Kuhmoisiin asti, muta usein tämä sitten tapahtui tapaninpäivänä tapaninpäivän ajelunamme tapaninpäivän jumalanpalveluksen toimittamiseni jälkeen. Nyt vaimoni isä Uuno Niemelä on ollut poissa jo muutaman joulun ajan ja näin Kuhmoisten joulumatkat ovat siirtyneet muistojen joukkoon. Jos Kuhmoisiin matka tapahtuu muulloin, haluan sytyttää tyttöjen Kuhmoisten isovanhempien haudalle kynttilän tai kesäisenä aikana viedä kukkia.

Kirkkokäsikirja tuntee mahdollisuuden neljään joulupäivään. Joulun tiedämme kaikki Suomessa. Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen muistopäivä. Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen muistopäivä ja neljäs joulupäivä on tunnettu viattomien lasten päivänä Herodeksen tekemän lapsisurman muistoksi.

Nyt vielä on joulukuusi tuvassamme ja se on vähintäänkin  loppiaiseen asti ehkäpä Nuutinpäiväänkin, koska sen kastelusta on pidetty tarkkaa huolta.

Vanhastaan Multialla uudenvuodenpäivää on kutsuttu "uudeksi jouluksi". Loppiainen viimeisenä joulun juhlapyhien sikermässä on joskus nimetty "pakanain jouluksi", koska aiheena ovat itämaan tietäjät, jotka tulivat Kaksoisvirtojen maista. 

Jouluaattoiltana 2015

On jouluaatto. Aamupäivällä kävin sytyttämässä kynttilät isäni ja äitini haudalle Multian Sinervän hautausmaalle. Oli tavattoman kaunis parin lämpöasteen aamupäivä, maisema oli lumeton, keskitalven aurinko oli juuri nousemassa Sinerväjärven metsänrajan takaa. Sää oli tyyni kynttilät oli helppoa sytyttää. Kynttilänsytyttäjiä alkoi liikkua yhä useampia läheistensä haudoille.

Tänään olimme vaimoni Seijan ja vanhemman tyttäreni Soilen kanssa Haapamäen kirkon jouluaaton sananjumlanpalveluksessa. Joulun virret ja musiikki sellolla ja turmpetilla vahvistettuna toivat juhlavuutta jumalanpalvelukseen. Sen jälkeen Soilen kanssa sytytimme myös enkelikynttilän Haapamäen hautausmaan muualle hauidattujen muistomerkille. Aamupäivän tyven sää oli vaihtunut tuuliseksi ja kynttilänsytytys vaati sekä taitoa että onnea.

Koetimme Soilen kanssa sytyttää myös miden tuomia ja heti sammuneita kynttilöitä. Muutamat saimme palamaankin ainakin joksikin aikaa. Joulun monet muistot tuntuvat nyt haikeilta, kun on toinen joulu, jolloin äitini ei ole enää keskuudessamme. Jos viime vuonna kuollut äitini olisi nyt tulossa kotimme joulupöytään, tämä olisi hänen 99 joulu. Kristillisen uskomme mukaan poisnukkuneet ovat kirkkauden joulussa.

Siunattua joulua Sinulle Lukijani!

Hyvää joulunaikaa 2015

Tervehdys Keuruulta/Haapamäeltä/Multialta!

Neljäs adventti lähestyy. Sunnuntaina on iltakuudelta Multian kirkossa joulukonsertti, jossa laulaa sotilasmuusikko Hannu Haahkala, aion osallistua naapurinpojan konserttiin. Maanantaina 20.12. on Keuruun kirkossa keskikoulun luokkatoverini/luokkatoverimme Aimo Varjotien perinteinen joulukonsertti myös muiden esiintyjien kanssa Keuruun kirkossa. Aion osallistua.

Tällä kertaa ei ole (vielä) tullut pyyntöjä joulun ajna kirkollisiin tehtäviin. Jouluyön Keuruun kirkon messuun on yleensä ehtoollisavustajan pyyntö tullut. Samoin seurakuntien joulunaluskiireet ovat yleensä uuvuttaneet flunssaan jonkun ahkeran pappiskollegan ja lyhyellä varoitusajalla on usein kutsu tehtävään tullut. Nyt ei ole onneksi flunssaepidemioita Keurusseudulla ainakaan vielä.

Heti tammikuun alussa 2.1.2016 olen kutsuttu Multian kirkkoon siunaamaan syntymäkotini naapuria entistä kirvesmiestä Voitto Niemeä Kurenkoskelta. Hänen  kotinsa oli Multianjoen Kurenkosken varrella pari kilometrä joenjuoksua ylöspäin kirkonkylän suuntaan, Voitolla oli myös kesämökki Soutujoen varrella puolen kilometrin päässä synnyinkotini Lummilan pellosta. Voitto oli veljiensä kanssa nuorena miehenä kirvesmieshen urakoitsijana rakennettaessa vuonna 1966-67 valtion oppikoulurakennusta  Haapamäen yhteislyseota. Taitavan kirvesmiehen osaamista kehui myös äitini, koska Voitto Niemi teki vuonna 1958 huopakaton myös kotiimme kohta rippikoulunsa jälkeen.

Kun äitini kuolemasta vasta runsas vuosi, niin tuntuu, että joulua ei ole entiseen tapaan tulossa. Tärkeämpää on toki joulun sanoma, jonka sisältö ei onneksi riipu meistä eikä meidän tunteistamme. 

Toivotan jokaiselle Rauhallista Joulua sen sanoman merkeissä!

UOKKATOVERIMMEuokkatoverimme

---

To: aili.vartia@kolumbus.fi; plahti@gmail.com
CC: mirjaeakosola@gmail.com; riittakoski@luukku.com; jorma.haapamaki@gmail.com; aarno.valkeisenmaki@pp.inet.fi; lauri.oinonen@hotmail.fi; marja.vauhkonen@gmail.com; pekka.valkeisenmaki@gmail.com; leenakutinlahti@hotmail.com; hilkka.nortomaa@gmail.com; heinonen.veijo@gmail.com; maire.rainio@hotmail.fi
From: saari.jaakko@gmail.com
Subject: VS: Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2016
Date: Fri, 18 Dec 2015 10:24:33 +0200

Vastaavalla tavalla, nimenomaan

---

Lähettäjä: aili.vartia@kolumbus.fi
Lähetetty: ‎18.‎12.‎2015 9:47
Vastaanottaja: pekka
Kopio: Mirja Kosola; Riitta Koski; Jorma Haapamäki; Aarno Valkeisenmäki; Lauri Oinonen; Marja Vauhkonen; Pekka Valkeisenmäki; Jaakko Saari; leena kutinlahti; Hilkka Nortomaa; Veijo Heinonen; Maire Rainio
Aihe: Re: Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2016

Hei kaikki

Espoossa ei oikein ole joulutunnelmaa, kun ikkunasta ulos katsoo. On
kosteaa ja harmaa kaamos.
Toista oli ennen hyvinä aikoina siellä Keski-Suomessa!!
Me lähdemme joulunviettoon Porin puoleen.  Josko siellä näkisi
joulumaisemia.

Oikein rauhallista joulua ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle.
Ennen kaikkea terveyttä teille jokaiselle.

Iili

Haapamäen junaliikenne säilytettävä nykymäärässään

Haapamäen ratojen junaliikenteeseen liittyen

Olen ollut kolme päivää pääkaupungissa selvittämässä  Haapamäen kautta kulkevien ratojen henkilöliikenteen tulevaisuutta.

Keskiviikkona pidin Pro Rautatie ry:n seminaarissa Helsingissä Postitalon auditorossa esityksen Haapamöen kautta kulkevien ratojen henkilöliikenteen kehittämisestä.

Tällä hetkellä on lupaus, että henkilöliikenne radoillamme jatrkuu velvoiteliikenteenä. Mitä tämä lähemmin merkitsee, ei ole vielä selvää. Pelkään pahoin sitä, että kun velvoiteliikenteen rahoitus on vajaa puolet ostoliikenteeseen käytetystä rahasta, että uhka vuorojen puolittumisesta on edelleen realistinen. Mitä olsi puolitus kolmesta junaparista?

Täten lähtökohta on myönteinen, mutta todellinen tilanne ei ole riittävä tulos. LvM:n Mikael Nybergin sanat antavat ymmärtää, että hän kuvittelee muun osan liikenteestä tulevan hoidetuksi muulla liikenteellä. Tämä tuhoaisi todellisuudessa Haapamäen junavaihtoyhteydet, jotka ovat tärkeitä Koillis-Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ja päinvastoin. Tiedän myös tällä liikenteellä olevan yllättävän paljonkin käyttöä.

Junaliikenteemme on todellakin minimikokonaisuus, joka ei kestä kompromissejä, joita ilmeisesti LvM:n virkamiesvalmistelu tarkoittaa. Onneksi asia ei ole vielä ymmärtääkseni lopullisesti ratkaistu, vaan ratkaisun on annettu ymmärtää siirtyvän alkuvuoteen. Tämä on sekä hyvä että huono asia.

Hyvä sikäli, että ymmärrän pelivaraa vielä olevan. Huono sikäli, että ELYt ehtivät antaa luvat bussiyhtiöiden hakemille linja-autovuoroille, joilla kuvitellaan hoidettavan junaliikennettä. Tampereen suuntaan yrittäjät ovat hakeneet sairaalla tavalla keskenään kilpaillen "nokkavuoroja" toisistaan viiden minuutin välein, jolloin niiden tulevaisuus jo lähtökohtaisesti olisi lyhytaikainen. Eivätkä nämä liioin sisällä erityisemmin uuttakaan, koska jo nyt on toimiva linja-autoliikenne Tampereen ja Jyväskylän suuntiin Mäntästä ja Keuruulta (ei Haapamäeltä, vaihtoyhteydet katkeaisivat). Seuraus voisi olla nykyistenkin linja-autovuorojenkin osalta epävarma. Kun sitten todettaisiin, että eivät nämäkään onnistuneet, niin aina vaikeampaa olisi saada

junaliikennettäkään takaisin.

Korostan vielä, että minä olen aina halunnut myös toimivaa bussiliikennettä. Sillä kuten junaliikenteelläkin on oma roolinsa, mutta se ei ole meille junaliikenteen vaihtoehto. Haluan myös yhteistyötä busisien ja joukkoliikenteen taksibussien kanssa siten, että ne palvelisivat junien syöttö- ja jatkoliikenteenä esimerkiksi Alavuden, Ähtärin, Haapamäen, Keuruun, Vilppulan ja Juupajoen asemilta ympäristöön ja naapurikuntiin. Esimerkiksi Keuruulta Multialle, Haapamäeltä Virroille ja Ähtäristä ja Alavudelta vastaavasti naapurikuntiin. Nyt mm. Multialta on ainut tapa tulla omalla autolla ja sillä tehdäänkin sitten koko matka vaikkapa Helsinkiin tai matkat jäävät tekemättä tai ihmiset muuttavat Multian kirkoltakin suurempiin taajamiin.

Tulevalla viikolla lähden taas tekemään "tutkimusmatkaa" pääkaupunkiseudulle junaliikenneasioissamme. Ehdoton tavoite on junavuorojemme säilyminen nykyisessä määrässä, koska tämä kokonaisuus palvelee eri suuntiin ja eri suunnista myös valtakunnallista junaliikennettä.

Hyvää itsenäisyyspäivän ja 2. adventin aikaa!

Lauri  Oinonen

050 5113083

Pro Rautatie ry:n seminaarissa 2.12.2015

Olin tänään 2.12.2015 Helsingissä Pro Rautatie ry:n seminaarissa Helsingissä Postitalon auditoriossa. Seminaari oli maksuton, joten kiinnostuin ja päätin lähteä. Kun ilmoittauduin, yhdistyksen  toiminnajohtaja pyysi minulta kommenttipuheenvuoroa VR:n edustajana jälkeen. Kysyin, voisinko käsitellä kommenttipuheenvuorossani Haapamäen kautta kulkevien ratojen liikenteen kehittämistä vastaiskuna lakkautusajatuksille.

Tämä sopi oikein hyvin ajankohtaiseen uhkaan liittyen. Puheenvuorossani toin esille sen, että kaikki ihmiset eivät käytä nettiä eikä kaikilla ole pankkitunnuksia. Toimivilla henkilökohtaisilla asiakaspalveluilla on tarvetta, jota kiireiset R-kioskien myyjät eivät aina ennätä asiakasjonoissa hoitaa. Lisäksi on paljon vaadittu vastata koko rataverkkoa koskettaviin asiakkaiden tiedusteluihin muun työn ohessa. Olisi kohtuullista, jos VR:llä olisi myös maksuton informaatiopuhelinnumero asiakkaiden tiedusteluille.

Haapamäen kautta kulkevien ratojen liikennettä tulisi tiedottaa ja myös mainostaa. Nyt tiedotus on minimissään ja mainonta puuttuu täysin. Sanoin, että kaupankäynti ilman mainontaa on kuin silmänisku tytölle pimeässä, vain sinä tiedät ei kukaan muu. Menestykseen tarvitaan markkinointia myös junaliikenteessä.

Eräitä markkinointikeinoja olisivat myös alennustarjoukset. Ne voisivat kohdistua tietyille ajoille tai tietyille junavuoroille näilläkin radoilla. Muilla radoillahan on tällaisia. Esitin myös ajatusta lastenvaunujen ja lapsen kanssa matkustavan ilmaisesta junamatkasta.

Monia muitakin ideoita löytyy. Toivoin, että VR voisi kuulla asiakkaiden toivomuksia ja ottavan niitä mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Isänpäivänä 8.11.2015

Isänpäivä on jo illassa. Aamupäivällä kävin Keuruun kirkossa kello 10 messussa. Päiväsaarnan piti minulle pitkältä ajalta tuttu henkilö Erkki Helle ELY:n edustaja. Aiemmin hän on vieraillut useita kertoja myös Haapamäen kirkossa SLEY:n edustajana.On hyvä nähdä, että hän haluaa myös eläkeiässä olla Jumalan valtakunnan työssä ja vierailla seurakunnissa puhujamatkoilla.

Ostin häneltä Päivän Tunnussana kirjoja sekä itselleni että joululahjoiksi. Isäni ja äitini haudalla Multialla palaa kolem hautakynttilää. Yksi saattaisi olla ekologisempi ratkaisu, mutta kolme muistuttaa pyhästä kolminaisuudesta Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Jpo kasteessa kolminaisuus "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" on lausuttu kohdallemme ja hautaansiunaamistoimitus päättyy Herran siunauksen sanoissa kolminaisuuteen "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Näin koko elämämme on suljettu pyhään kolminaisuuteen. Olemmeko huomanneet tätä?

Olen kiitollinen isälleni paljosta. Hän kovalla työllä ja uskalluksella hankki jo Karjalassa Lumivaarna Ihalan kylältä tilan, joka välittömästi jäi jo talvisodan menetyksessä rajan taakse kuten myös syksyllä 1944. Isäni oli Kollaan veteraani talvisodan ajoilta ja Sallan, Rukajärven, Kiestingin, Valkeasaaren, Lempaalan ja Ihantalan veteraani jatkosodan vuosilta.  Jatkosotaan Karjalan miehet lähtivät peräpohjalaisten kanssa sallan rintamalle, koska Jaakkiman ja Lumivaaran väki oli evakuoitu Tornion seuduille. Jatkosodan jälkeen isäni oli kotirintaman tehtävissä mm. Naarajärvellä. 

Sotien jälkeen kaikki oli menetetty, ei ollut omaa hevostakaan. Mutta pian isäni hankki hevosen tuomaan toimeentuloa ajotyön kautta. Isäni muutti äitini kanssa Multian Riuttakoskelle 1.5.1947 ja aloitti kotitilamme asumisen, raivaamisen ja rakentamisen. Mukana oli isäni valkoinen hevonen "Valkko" ja kaksi ayrshirelehmää "Reivitär ja Menestys" sekä hieho "Talvikki".

Isäni on tehnyt upean ja kunnioitettavan elämäntyön sodan vuosina eturintamalla ja rauhan ajan työn Karjalassa synnyinseurakunnassaan Jaakkimassa ja Lumivaarassa ja sitten Multialla. Isäni elämä päättyi äkilliseen keuhkoveritulppaan kodissamme Multian Riuttakoskella 9.8..1962 52 vuoden iässä. Kynttilät palavat nyt kiitoksena haudalla ja antavat elävää valoa toivon ja ylösnousemuksen merkkinä.

Helsingissä junaliikennettä puolustamassa

Haluan lujasti, että jo vuodesta 1883 alkanut henkilöjunaliikenne jatkuu ja mahdollisesti lisääntyisikin. Siksi olen nyt kolme päivää omin kuluin pääkaupunkimatkalla selvitelläkseni toimia tavoitteeni toteuttamiseksi. Olen tavannut eri kansanedustajia. Kaikille olen kertonut selkeästi asiani.

Tällä hetkellä Haapamäen kautta kulkeva henkilöliikenne on minimi. Jos tuolin jaloista otetaan yksi pois, se ei enää toimi. Siksi mikään kompromissi tai liikenteen vähentäminen ei ole mahdollinen ajatuskaan. Tärkeää on pitää huoli myös Seinäjoella Haapameän ensimmäiseltä yhteydeltä Oulun suuntaan. Junaliikenteet supistukset pääradoilla toivat jatkoyhteyksiin ja niiden jatkoyhteyksiin ongelmia. 

Esimerkiksi Keuruulta junamatka Kiuruvedelle on ongelmallinen. Koetin etsiä tätä vieraakseni ensi viikolla tulevalle professorille. Mielekästä junamatkaa ei löytynyt, koska Ylivieskassa Kiuruveden kautta Iisalmeen menevä juna lähtee nyt puoli tuntia ennen Keuruulta tulevaa junayhteyttä. Bussien tarjontakaan ei tuonut apua asiaan. Seuraus on se, että vien vieraani autollani Jyväskylään, josta hän pääsee Oulun pikalinjalla Kiuruveden tiehaaraan.

Junaliikenne on nähtävä yhteisesti omistamanamme kokonaisuutena. Samoin kaikki yleinen liikenne on kokonaisuus, jossa vaihtoyhteydet ovat olennainen osa. Jos esimerkiksi Multian linja-autoliikenne vaikka taksibusseila saataisiin toimimaan se palvelisi myös junia ja päinvastoin. Työ jatkuu ja en hellitä ilman tulosta.

Pyhäinpäivänä 31.10.2015

Pyhäinpäivänä 2015

Tänään on pyhäinpäivän 2015 aamu. Olen kohta lähdössä Keuruun kirkkoon avustajaksi ehtoollisen jaossa. Olen aina valmis talkooseen koti- tai synnyinseurakuntani toimintaan, kun vain halutaan pyytää tehtäviin. Keuruulla on karjalaisten perinteinen pyhäinpäivän kirkkopyhä. Messun jälkeen on kunniakäynti Karjalaan jääneiden ja sankarivainajien muistomerkeillä vanhan kirkon puistossa. ja kirkkokahvit seurakuntasalissa Viron Suomi-poikien hyväksi.

Eilen pyhäinpäivän aattona kävin Multian kirkonkylän Sinervän hautausmaalla äitini ja isäni haudalla sytyttämässä kolme kynttilää, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Käynti oli hyvin puhutteleva ensi kertaa näin äitini nimen syntymäpäivä- ja kuolinpäivämerkintöineen hautakivessä. Hautakivi oli ollut nimen kaivertamista ja kultaamista varten kiviveistämössä Keuruulla. Tuttu henkilö oli naisen taidollaan kullalla kirjaillut äitini nimet ja päivämäärät hautakiveen isäni tietojen vierelle. Nimien kultaajan aviomies oli asettanut Lotta-Swärd tunnuksen nimien eteen. Isäni nimen edessä on Sotainvalidien tunnus.  

Nimen näkeminen hautakivessä on eräänlainen päätös hautausprosessille. Nyt on edessä seuraava tapahtuma ylösnousemuksen aamu, vaikka ajallista aikaa on määrämittansa. Tehtävä, joka  minulle on uskottu luomisjärjestyksen mukaan äitini hautaamisessa, on täytetty. Kaikki on tästä eteenpäin Ylösnousseen Herramme kädessä.

Pyhäinpäivä avaa näköaloja ajallisesta seurakunnasta kirkkauteen riemuitsevaan ja voittaneeseen seurakuntaan. Näitä tuntoja aavistelevat sadat tuhannet tänä aikana käydesssään läheisten haudoilla, kokoontuessaan kirkkoihin tai kodeissaan läheisiään muistaen valtamerien takanakin. Ajassa kokoonnumme kirkkoihimme, riemuitseva seurakunta on perillä.

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta

Keuruun yhteiskoulu 70 vuotta!

Eilen lauantaina 24. 10. 2015 vietetettiin Keuruun yhteiskoulun 70-vuotisjuhlaa ja tänään sunnuntaina oli vuorossa juhlakokonaisuuteen liittyen juhlamessu kello 10.00 Keuruun kirkossa.

Eilisessä juhlassa sain tuoda koulun omistajan, Keuruun kaupungin tervehdyksen. Itse aloitin oppikouluni 1.9.1959 Keuruun yhteiskoulussa neljän Multian kirkonkylässä keskuskansakoulussa käymäni kouluvuoden jäkeen. Tuolloin Keuruun yhteiskoulu toimi ennen sotia valmistuneessa Puolustusvoimien varikkorakennuksesssa, joka sittemmin tunnettiin teletalona ja nyt tiloissa toimii urheiluun liittyvää yrittäjävetoista toimintaa. Uusi koulutalo saatiin käyttöön vuoden 1961 alussa ja sittemmin koulua on kahteen otteeseen laajennettu.

Omassa kolmen minuutin tervehdyspuheenvuorossani halusin antaa tunnustusta koulun nykyiselle johdolle, opettajille ja kiittää myös aiemmin tehtävissä toimineita. Koulun ensimmäinen rehtori Jussi Rainio 1945-1974 teki mittavan työn koulun toiminnan aloittamisessa ja saattamisessa yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. 

Minä olen koulun kolmatta ylioppilaspolvea keväältä 1967. Pääsimme kaikki 35 silloin läpi! vastaava ei liene sittemmin toistunut, tosin nyt on tilanne hieman toinen ylioppilaskirjoituskäytäntöjen muututtua inhimillisempään suuntaan. Entisiä opettajiani oli mukana koulun juhlassaja illan juhlakonventissakin myös sen näytelmän esittäjinä.

Rehtori Jukka Oikarisen pyytämässä puheenvuorossani halusin myös muistuttaa nykyisen Keuruun yhteiskoulun jatkavan perinteikkään Haapamäen yhteiskoulun (vuodelta 1907) lukjion arvokkaita perinteitä lukioiden yhdistymisen jälkeen muutamia vuosia sitten.

Keuruun yhteiskoulun tunnuslause alusta lähtien oli: "eteenpäin, ylöspäin". Haapamäen yhteiskoulun/yhteislyseon tunnuslauseen päätin puheenvuoroni: "Jumala siunatkoon työmmeja antakoon sen hänelle kelvata." Näillä sanoilla parhainta menestystä koululleni myösmeidän kaikkien entisten oppilaiden puolesta!

Palautetaaanko Suomeen lakkautettuja varuskuntia vai rakennetaanko uusia?

Puolustusministeri Jussi Niinistö(ps) on eri yhteyksissä kritisoinut edellisen hallituksen tekemiä varuskuntien lakkautuksia. Varmaankin on niin, että nykyisessä Euroopan tilanteessa ei tehtäisi ilman laajempia keskusteluja varuskuntien sulkemisia. Ymmärrän toki ikäluokkien pienentymisen  ja kasvussa olevan siviilipalveluksen suorittajien kasvun, mutta tätä ei yksioikoisesti ainkaan nyt käytettäisi perusteena varuskuntien lakkautuksille.

Varuskunnilla on muitakin tehtäviä kuin koulutus. Kyse on yhteiuskunnan turvallisuudesta eri tilanteiden varalle, joita onnettomuudet, kadonneitten etsinnät, luonnonilmiötkin saattavat aiheuttaa. Hajautettu varuskuntaverkosto on mielekästä asevelvollisuuden suorittajille. Julkisen kliikenteen heikentyminen erityyisesti bussiliikenteessä on tehnyt aiempaa vaikeampaa päästä kotoa joko linja-autolla ja/tai junaklla varuskuntapaikkakunnalle. Ainakin minulle olisai nyt Multialta mahdoton selvitä ilman omaa autoa sotaväkipaikkaunnalle, toisin oli 1960-luvun lopussa. Yhteydet toimivat ja junilla oli vaihtoehtokin valittavana Keuruun asemalta Haminaan.

Tässä yhteyudessä on noussut esille ja haluan nostaa esille voimakkaastikin Puolustusvoimien koulutustoimintojen palauttamisen Keuruulle. Täällä ei tarvitsisi rakentaa uutta. Suomen uusimmat kasarmirakennukset olisivat valmiina. Varmaankin niiden nykyisen omistajan kanssa olisi mahdollista sopia asioista yhteiseksi parhaaksi. Tämä ratakaisu palvelisi Keski-Suomen ohella Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja myös Keski-Pohjanmaan tarpeita, kuten palveli vielä viime vuoden loppuun asti.

Kansalaisten ostovoima luo työllisyyttä

Kansalaisten ostovoima luo työllisyyttä

Kun hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus ei nyt toteutunut, on aiemnmin tuotu esille eräitä kansalaisille kielteisiä toimia vaihtoehtona yhteiskuntasopimukselle. Haluan, että  syyttömiä ei rangaista. Tavalliset kansalaiset, lapsiperheet ja eläkeläiset eivät saa joutua maksajiksi, kun sopimusta ei syntynyt valtiovallan ja ertujärjestöjen kesken.

Ajatus työeläkkeiden leikkauksista on omituinen jo lähtökodissaan. Kysehän on eläkkellä olevien aikanaan maksamista rahoista eikä valtion rahasta. Kun yleisesti halutaan talouden elpymistä, on kotimarkkinoilla ja kansalaisten ostovoimalla mitä suurin merkitys työllisyyteen ja pienyrittäjien menestymiseen kautta maan. Ehdottihan aikanaan pääministeri Matti Vanhanen käyttämään rahaa kulutukseen, jotta kotimarkkinat voisivat luoda työpaikkoja.

Nytkin on meneillään mainoskampanja kotimaisen tuotteen suosimisesta työllisyyden parantamiseksi. Ymmärrän hyvin viennin merkityksen maamme talouselämälle. Onneksi tässä on tapahtumassa myönteistä kehitystä. Puun jalostaminen eri tavoin vientiä varten on vahvistumassa. Kartongilla ja selluloosalla ovat yllättävän hyvät vientinäkymät. Tämä on metsäisten maakuntien, kuten tiedämme Keski-Suomessa, suuri vahvuus.

Korostettaessa viennin merkitystä ei saa unohtaa sitä, että kansalaisten ostovoima luo ihmisille hyvinvointia ja taloudellista luottamusta.

Kun kansalaisilla menee hyvin,  on edellytyksiä että yhteiskunnallakin menee hyvin. Siksi työeläkkeiden leikkauksia ei pidä hyväksyä eikä tehdä. Samoin lapsiperheiden kohdalla ei pidä mennä lapsilisien leikkauksiin, jotta toimeentuloa ei kavennettaisi. Toivon viisautta tulevien

kuukausien ratkaisuihin jokaisen kansalaisen parhaaksi.

Elokuussa pyhäpäivänä 2015

Elokuussa pyhäpäivänä 23.8.2015

Kesä on upeimmillaan juuri nyt. On valoa ja lämpöä, vaikka onneksi sellaisia helteitä ei olekaan kuin  viime kesänä. Äitini usein käytti vanhaa ilmaisua "Perttulin pikkukesä" tällaisesta kesästä, vaikka tänä vuonna kesän lämpimin aika onkin ajoittunut tänne elokuun puoliväliin.

Viileä alku- ja keskikesä on ollut hyvää ulkotöiden aikaa pellon ojanvarsien vesonnassa ja metsätöissä.

Tavoite on saada satakunta tukkipölliä, jotta niiden sahausta varten kannattaa sirkkeliurakoitisijan tuoda välineensä Riuttakoskelle. Tavoite on edelleen syksyä kohti käyden keittää punamultamaalia keltamulllalla sävytettynä. Kun maali on saatu valmiiksi maalaan päärakennuksen ja navettarakennuksen. Jos aika ja kelit antavat myöten myös aitta ja sauna  saavat uuden maalin. Edellisistä maalauksista on kulunut jo kaksikymmentä ja osin yli kolmekymmentäkin vuotta. Tuolloin keittämäni maalit äitini ollessa opastajana mukana ovat onnistuneet erittäin hyvin, koska maalaukset eivät vieläkään ole huonossa kunnossa.

Tulevassa viikonvaihteessa hoidan papeista tehtävään pyydettynä yksin koko Keuruun seurakuntaa eri tehtävissä. Seurakunnan työntekijät lähtevät Lontooseen tapaamaan siellä vielä olevaa entistä seurakuntamme pappia Teemu Hälliä. joka toimii Lontoon merimieskirkon johdossa. Minulla on Keuruun kirkossa ensi sunnuntaina kello 10 sananjumalanpalvelus ja Pihlajaveden erämaakirkossa kello 13 messu, joka on viimeinen kesän tapahtuma erämaakirkossa. Kesällä on ollut upeita ja korkeatasoisia musiikkitapahtumia Pihlajaveden erämaakirkossa salskeiden honkien keskellä.

Tuon jälkeen Pihlajaveden jumalanpalvelukset siirtyvät uudempaan kirkkoon Pihlajaveden kirkonkylään upeaan mäkimaisemaan, jossa kirkon äärellä ovat laajat herukkaviljelmät ja kirkon takaa metsän puolelta avautuu hieno näkymä Pihlajaveden siniselle ulapalle. "Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tiemme johtaa". Pihlajaveden kirkko sijaitsee eräässä Suomen pienimmistä kirkonkylistä, kunnantalo, kaupat, koulu ja posti sekä vanhainkoti ovat loppuneet jo vuosikymmeniä sitten. Kunta liittyi Keuruuseen 1969 ja seurakunta on kappeliseurakuntana Keuruun yhteydessä. Junat kylläkin pysähtyvät kirkonkylästä noin kuuden kilometrin päässä olevalla Pihlajaveden asemalla, josta rautaien ansiosta aikanaan kehittyi pitäjän toimintojen keskuspaikka.

Tänään upean kesäisenä sunnuntaina menen pihaseuroihin Keurusselän maisemiin Keuruun ja Mäntän puolivälin seuduille Liukon kylälle Olli ja Saini Mäkisen kotiin. Meitä sanankäyttäjiä tulee muitakin ja laulutkin onnistuvat, kun ainakin kaksi kanttoriakin tulee paikalle. Kutsu on lehdessä avoin jokaiselle ja talon väki on kutsunut henkilökohtaisestikin monia tapaamisten yhteydessä.

Laina tarjous @ 3%

Hei Laina tarjous @ 3% Nimeni on John Taylor, johtaja UNIONIN RAHOITUS OY, haluaisimme kertoa teille, että tämä jalo yritys antaa luottoa yksilöiden, perheiden, yritysten ja yritysten ja yhtiöiden, Tarjoamme kaikenlaisia lainoja korolla niinkin alhainen kuin 3%. Alkaen € 5,000.00 euroa € 1,000,000.00 euroa Sähköposti: unionfinnancelinks@webadicta.org Vastaus on toimitettava tähän sähköpostiosoitteeseen vain unionfinnancelinks@webadicta.org Tiedot käsittelyyn tarvittavia lainoja Nimi: ...................... Maa ................... Sukupuoli: ................. Lainan määrä: ................... Kesto: .................. Puhelinnumero: .................. Ammatti: .................. Kuukausitulot: .................. Käyttötarkoitus: .................. Huomaa jälleen, että kaikki vastaukset olisi toimitettava unionfinnancelinks@webadicta.org Hope kuulla sinusta pian. Yritys: UNION FINANCE LTD vilpittömästi John Taylor.

Alavuden kirkossa 12.7.2015

Referaattia Lauri Oinosen saarnasta Lumivaaran kirkon 80-vuotisjuhlamessussa Alavuden kirkossa 12.7.2015:
 
 
"Tänään Lumivaaran 80-vuotias kirkko on läsnä Alavuden kirkossa Lumivaaran kirkon seitsenhaaraisen kynttilänjalan, alttarilla olevien kynttilänjalkojen, alttaripöydän ja saarnatuolin liinojen kautta. Osa messumme virsistä on niitä, joita kirkon vihkiäisissä veisattu Lumivaaran kirkossa tuon ajan virsikirjan kieliasussa. Niille meistä, jotka ovat saaneet olla läsnä Lumivaarassa jumalanpalveluksissa kaikki nämä yksityiskohdat tuovat sisimpään rakkaita muistoja lähes kahdeksan vuosikymmenen takaa.
 
Keskeisintä on kuitenkin aina Jumalan iankaikkinen sana, jota nytkin olemme kuulleet ja jonka näkyvään osallisuuteen saamme käydä ehtoollispöydässä. Jumala on aloittanut elämän antaja hyvän työnsä meidän kohdallemme jo äidin kohdussa ennen syntymäämme. Kaikki päivämme ovat kirjoitetut hänen kirjaansa jo ennen meidän syntymäämme.
 
Myös ne raskaat päivät, jolloin läheiset Lumivaaran kotiseudut oli jätettävä ja useimpien kohdalla kahdesti. Monen sisimmässä ahdisti aavistus, että kotimaisemat sai hyvästellä viimeisen kerran, kun evakkotie alkoi viedä kohti tuntematonta tulevaisuutta. Syntymäkotini navetan ladossa on Multian Riuttakoskella on raakalaudasta tehty iso laatikko, jonka kyljessä on teksti: Israel Oinonen Lumivaara Ihala. Pidän huolen, että tämä säilyy muistona isoisäni Israelin ja isäni Sulon evakkotiestä.
 
Ikiaikojen Jumala on kulkenut lumivaaralaisten kanssa evakkovaiheiden aikana. Kotiseurakunnan yhteys Kristuksessa on kantanut uusissa vaiheissa ja antanut toivon ja luottamuksen. Perustana on kaste, jossa meidät on kutsuttu sekä ajallisen seurakunnan että taivaan kirkkauden osallisuuteen. Olemme nimeltä kutsutut Kristuksen omiksi, olemme osalliset Hänen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Kuolema on voitettu ja tie Jumalan kirkkauteen, taivaaseen on avattu.
 
Tänäänkin olemme saaneet yhdessä seurakuntana tunnustaa syntimme. Olemme saaneet alttarilta kuulla synninpäästön sanat. Niiden sanoma on yhä sama täällä Alavudella kuin Lumivaarassa ja kotiseurakunnissamme kaikkialla. Saamme ottaa synninpäästön todesta omalle kohdallemme. Martti Luther opettaa meille Katekismuksessa:
"Missä syntien anteeksiantamus on, siellä on elämä ja autuus". Syntien anteeksisaaminen kuuluu sinulle ja minulle Kristuksen tähden. Jumalan tahto on, että saamme Kristuksen ansion tähden periä taivaan ja kohdata poisnukkuneet rakkaamme kirkkauden kodissa"

Lumivaaran kirkko 80-vuotta

 
 
 
Referaatti Lauri Oinosen puheenvuorosta Lumivaaran kirkon 80- vuotisjuhlassa Alavuden seurakuntasalilla sunnuntaina 12.7.2015
 
 
 
Yhteiset historian kokemukset kahden ja puolen vuosisadan ajalta yhdistivät niiden Jaakkiman kylien asukkaita, jotka tulivat muodostamaan Lumivaaran seurakunnan eri vaiheiden jälkeen vuoden 1923 alusta. Kylien historiaan mahtui lahjoitusmaatalonpoikakausi, jolloin talonpojat olivat asukkaita ja viljelijöitä alueillaan mailla, jotka Ruotsina ja myöhemmin Venäjän edustajat olivat lahjoittaneet suosikkiylimyksilleen. 

 

Talonpojan asema oli lähellä maaorjuutta. Vasta 1890 Suomen valtiopäivien ratkaisu antoi  kylien talonpojille mahdollisuudet ostaa tilat omaan omistukseen valtion lainoittaessa kauppoja. Itsenäisyys oli arvo sinänsä tältä pohjalta Suomen valtiollisen itsenäistymisen rinnalla synnyttämään myös omaa Lumivaaran seurakuntaa ja kuntaa.

 

Kirkollisesta taustasta on huomattava monia seurakunnan elinvoimaisuutta voimakkaasti edistäviä tekijöitä. Jaakkiman kirkkoherrana 1800-luvumn puolivälissä vaikuttanut Johan Fredrik Bergh oli "Suomen pyhäkolun isä" ja  pyhäkoulutoiminta kylillä kehittyi voimakkaaksi myös Lumivaaran alueella ja kasvatti seurakuntalaisten vastuuta

oman seurakunnan elämässä.  Berghin jälkeen hänen työnsä jatkui kylillä aktiivisten maallikoiden kautta.

 

Lumivaarana alueella vaikuttivat myös kirkkomme eri herätysliikkeet jo Jaakkiman seurakunnan aikana. Evankelisella liikkeellä oli aktiivista toimintaa ja oma rukoushuone Tervajärvellä vuodesta 1909 alkaen.  Erityisen leimansa antoivat myös unissasaarnaajat, joista tunnetuin oli Helena Konttinen. Hänen toimintaansa jatkoi Anna Kormano.

 

Omalle seurakunnalle oli tahtotila ja edellytykset ja näin oli luonnollista myös saada uudelle seurakunnalle oma kirkko.

Se vihittiin käyttöönsä 7.7.1935 ja kirkon 80-vuotisjuhlaa vietettiin Alavudella 12.7.2015 juhlamessulla Alavuden kirkossa ja päiväjuhla oli messun jälkeen Alavuden seurakuntatalolla. Läsnä oli yksi kirkon vihkiäisissä mukana ollut ja muutamia Lumivaaran kirkossa seurakunnan toiminnan aikana käyneitä.

 

Millaista olisi Lumivaaran kirkossa nyt, jos seurakunnan toiminta olisi saanut jatkua normaalisti? Todennäköisesti jumalanpalveluksiin osallistuminen olisi maamme kärkiluokkaa. Aktiivisen seurakuntaelämän perinne olisi jatkunut

ja yhteisöllisyys olisi edelleen vahvuus huolimatta yhteiskunnan muutoksista. Näin voi olettaa vahvan kristillisen kotikasvatuksen ja maallikoiden seurakunnallisesta elämästä ottaman vastuun pohjalta.

 

Vaikka Lumivaarassa oli pappeina kutsumuksen ja julistustaidon omaavia pappeja, niin seurakuntaelämä nojasi vahvaan seurakuntalaisten omatoimisuuteen vastuun kantamiseen ja tämä olisi kyllä jatkunut, vaikka sen muodot olisivat saattaneet uudistuakin. Hyvä perinne olisi ollut vahva purje ajan muutosten keskellä.

 

Uskon, että virren veisuu kaikuisi voimakkaana edelleen Lumivaaran kirkossa ja seurakunnan musiikkitoiminta olisi vilkasta ja monipuolista. Todennäköisesti Lumivaara ei olisi kokenut väestötappioitakaan, Laatokan mahdollisuudet eri tavoin olisivat olleet myös todennäköinen vahvuus eri elinkeinojen kehittymiselle.

 

Kun nytkin lumivaaralaisiin sukuihin kuuluvat ovat merkittävästi seurakuntiensa elämän kantajia eri paikkakunnilla, niin näin olisi ollut varmasti Lumivaarassakin. Toivon ikiaikojen Jumalan johdattavan asioita niin, että Lumivaaran kirkko saa uudelleen kunnostettuna palvella Herran huoneena ja sen kellot kutsuvat Jumalan sanan äärelle.

 

Lauri Oinonen

 

           

Laina tarjous @ 3%

Hei

Laina tarjous @ 3%

Nimeni on John Taylor, johtaja
UNION FINANCE LTD, me haluaisimme kertoa teille, että tämä jalo yritys antaa luottoa yksilöiden, perheiden, yritysten ja yritysten ja yhtiöiden, Tarjoamme kaikenlaisia lainaa korolla niinkin alhainen kuin 3%.

Alkaen € 5,000.00 Euroa € 1,000,000.00 euroa

Email: unionfinnancelinks@webadicta.org

Vastaus on toimitettava tähän sähköpostiosoitteeseen vain unionfinnancelinks@webadicta.org


Tarvittavat tiedot käsitellä lainoihin

Name: ......................

Maa ...................

Sukupuoli: .................

Lainan määrä: ...................

Kesto: ..................

Puhelinnumero: ..................

Ammatti: ..................

Kuukausitulot: ..................

Käyttötarkoitus: ..................

Huomaa jälleen kerran, että kaikki vastaukset olisi toimitettava unionfinnancelinks@webadicta.org

Hope kuulla sinusta pian.

Yritys: UNION FINANCE LTD

vilpittömästi

John Taylor.

Juhannusaattona 2015

 Juhannusaattona 2015
 
 
On juhannusaatto. Aamun sade on lakannut ja lähden Multialle traktorihommaan, mikä kovasti odottaa tekijäänsä. Toivottavasti sää mahdollistaa avotraktorilla vm. 1957 sinisellä Fordson Majorilla työskentelyn. Mennessäni vien Soilen ja kaksi juhannusvierasta Ison Kirjan juhlille. 
 
Minä olin keskiviikkona 17.6.2015 tuomassa Keuruun kaupungin tervehdyksen avajaisjuhlaan. Kiitän luottamuksesta konferenssi-isäntää Marko Halttusta Isosta Kirjasta! Juhlaväkeä oli jo runsaasti avajaistilaisuudessa. Juhla tuo Keuruulle 30 000 juhlijaa Jumalan sanan ja hengellisen musiikin ja erityisesti nuorten musiikin äärelle.
 
Eilen istutin ensi kertaa kesäkukat äitini haudalle, joka on ollut isäni leposija jo vuodesta 1962 lähtien. Kukat ovat punaisia ja niitä kehystää kaksi valkoista Marketta-kukkaa. Juhlakonferenssin avajaisjuhlaa lukuunottamatta minulla nyt tänä juhannuksena ei ole kirkollisia tai kunnallisia tehtäviä. Maanantaina puolestaan on jälleen kaupunginhallitus ja siitä viikon päästä kaupunginvaltuusto.
 
Huomenna juhannuksena aion käydä kello 10.00 Multioan messussa, jossa vuonna 1963 oli oma konfirmaationi kirkossa pidetyn rippikoulun jälkeen. Osallistun myös Ison Kirjan eri tilaisuuksiin ja kohteisiin perinteen mukaan juhannuspäivänä.
 
Olen myös sopinut tapaamisesta helluntaikirkon koulutyöstä vastaavan leevi Ahopellon kanssa. Myös juhannussunnuntaina käyn tapani mukaan Isossa Kirjassa. Olen myös vapaaehtoispäivystäjänä Keuruun kaupungin osastolla.
 
Haapamäeltä juhannusaattona 2015 tervehtien
 
Hyvää Juhannusta!

Ruotsin prinsessa sukua?

Suvinpäivänä 2015
 
Lehtitietojen mukaan tuleva Ruotsin prinsessa Sofia Hellqvist on 1600 luvulla Värmlantiin muuttanutta kantaäitinsä  Maria Nilsdotterin isän puolelta savolaista suoraan alenevassa polvessa Oinosten sukua. Suku on todistettu geenitestien ja veroluetteloiden perusteella.

 

Todennäköisesti kyse on sukulaisesta, kun edesmennyt serkkuni Markku Oinonen totesi Värmlannissa/Taalainmaalla olleen/olevan Oinosen suvun edustajia. Isoisäni Israelhan tuli Savosta Rantasalmelta Jaakkimaan Karjalaan.  Isäni äidin, Ahokkaan suku on puolestaan vanhaa karjalaista juurta. Oinoset ovat lähdöltään savolainen suku. Prinsessahan kelpaa sukulaiseksi!
 
Häät tulevat myös Suomen televisiossa ensi lauantaina. Aion katsoa ne ja siten osallistua hääjuhlaan tultuani Keuruun kirkosta, jossa olen talkooavustajana ehtoollisenjaossa konfirmaatiojumalanpalveluksessa pastori Viljasjärven pyynnöstä.
 
Isä

Liikenneyhteydet ovat kehityksen paras vauhdittaja

 
Liikenneyhteydet ovat kehityksen lähtökohta
 
Journalisti Eeva Jyrinki kirjoitti joukkoliikenteen puolesta 28.5.2015 tässä lehdessä. Perusasia kirjoituksessa osuu asian ytimeen, runsas ja toimiva sekä eri vaihtoehtoja sisältävä joukkoliikenteen tarjonta on Keuruunkin ja ympäristön myönteisen imagon ja kehityksen perusasia. Linja-auto ja junaliikenne yhdessä ovat meidän mahdollisuuksiamme.
Oikein ymmärrettynä nämä molemmat tukevat ja vahvistavat toisiaan. Kun on toimiva joukkoliikenne, kohenee tieverkostokin paremmin.
 
Tämä tajutaan eteläisessä Suomessa. Liikennepolitiikka nähdään siellä tärkeimpänä kuntien kehitystekijänä. Siksi myös
poliitikkojen toimesta aktiivisesti ohjataan valtion investointeja yhä innokkaampiin liikenteen kehittämiseen. Etelä-Suomessa kyse ei ole vain siitä, kuinka minimitekijöiden puitteissa päästään jotenkin siirtymään paikasta toiseen. Siellä yritystoimintaa, rakentamista ja elinkeinoja halutaan ensi sijaisesti ja ennakoivasti edistää liikennepolitiikalla kaikkien liikennemuotojen ja niiden mahdollisuuksien avulla.
 
Keuruulla oli 1960-luvulla tehty hyvin innovatiivinen rakennuskaava Haapamäelle. Muutaman minuutin kävelymatkan päähän asemalaitureista olisi rakennettu kerrostalojen taajama, josta junalla olisi tunnissa päästy sekä Tampereelle että Jyväskylään ja runsaassa tunnissa Seinäjoelle. Haapamäestä olisi kehittynyt näiden maakuntakeskusten maaseutuympäristössä oleva asuinlähiö. Yhteydet olisivat toki ulottuneet Keuruun keskustaankin. Liikenteen nopeuttaminen Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki radalla olisi toteutettavissa suhteellisen vähäisin parannuksin ilman sähköistämistäkin.
 
Mahdollisuudet ovat yhä olemassa, maantiede ei ole muuttunut mihinkään. Etelä-Pohjanmaalta  esitetty ajatus nopeasta "metsämetrosta" raiteillamme on innovatiivinen. Tätä ajatusta on perusteltu, jotta työssä ja eri opinnoissa käynti onnistuisi päiväseltään Jyväskyläänkin. Kun nyt on käynyt myös valitettavasti selväksi maakuntavaltuustossa 8.5.2015, että valtatien 18 rakentaminen ei sisälly Keski-Suomen liiton kärkihankkeisiin huolimatta meidän Keurusseudun maakuntavaltuutettujen aloitteesta, on aihetta ottaa olemassa olevien ratojen liikenteen kehittäminen voimakkaasti esille.
 
Myös puutavarakuljetukset on perusteltua pyrkiä keskittämään raiteille, missä se vain on mahdollista, jotta maanteittemme kunto kestäisi paremmin. Keski-Suomen tierahat on kärkihankkeissa lähivuosille osoitettu Ääneseudulle, nelostielle ja ysitielle. Kärkihankkeiden rinnalta Multian kunnanjohtaja Pyökkimies on kiitettävästi seutumme parhaaksi onnistunut niukkuutta jaettaessa saamaan teiden kunnon välttämättömän kunnostusrahoituksen Väätäiskylästä Saarijärvelle ja Multialta Uuraisille meneville maanteille.
 
Lauri Oinonen
 
 

Onnea ylioppilaille ja valmistuville!

Onnea ja siunausta!
 
Kevään ylioppilaiden nimet on julkaistu. Onnea uusille ylioppilaille! Omasta Keuruun yhteiskoulusta valmistuivat ensimmäiset ylioppilaat 50 vuotta sitten. Itse olin vuorossa pari vuotta myöhemmin. Nyt Keuruun lukion ylioppilaat sijoittuivat tilastojen mukaan maan parhaimpaan neljännekseen. Tästä erityiset Onnittelut ja Kiitokset myös opettajille!
 
Myös monia valmistujaisjuhlia on kevään aikana. Onnea kaikille! Menestystä heille, joille on edessä työelämä! Vaikka tällä kertaa eri olisi onnistumista tullutkaan, sen aika tulee. Näin uskon vahvasti. Näin katson omalle kohdallenikin.
Vaikka en nyt tullutkaan valituksi työhön takaisin Suomen eduskuntaan, huolimatta Keuruun ykkössijasta, katson luottavasti seuraaviin eduskuntavaaleihin.
 
Tulevaisuus ei synny itsestään, se on itse tehtävä. Ylioppilailla ovat edessä pääsytutkinnot tai sotaväki hetken juhlan jälkeen. Valmistuvilla työnhaku ja työelämän haasteet.  Mutta nehän ovat elämän tarkoitus arkeen, jota varten opintoja on käyty. Onnittelen myös normaalisti lukuvuoden päättäviä! Koulu ja opinnot jatkuvat taas kesän jälkeen ja elämä vie eteenpäin. Jumala johdattakoon ja siunatkoon jokaista!

Helatorstaina 2015

 Hyvää Helatorstaita!
 
On helatorstaiaamu 2015 ja 14.päivä toukokuuta. Olin eilen Kuntatalolla seminaarissa, jonka aiheena oli kuinka yhdyskuntarakenteen avulla voidaan kehittää paikkakuntaa. Tällä matkalla olen vielä nyt helatorstaipäivän pääkaupunkiseudulla, koska vaimoni sisar viettää nimipäiväänsä ja on kutsunut vaimoni ja sukulaisia Kaisaniemen rannassa olevaan HYY:n ravintola Violaan lounaalle.
 
Helatorstaina aion käydä jossakin pääkaupunkiseudun kirkossa messussa tapani mukaan. Olen ajatellut joko Myyrmäen, Huopalahden tai Pitäjänmäen kirkkoa. Ne kaikki ovat lähijunilla helposti tavoitettavissa. Helatorstai on Kristuksen taivaaseen astumisen päivä ja sillä pelastushistoriallinen sanoma, joka käy ilmi uskontunnustuksemme toisessa pääkappaleessa.
 
Siksi on vahinko, että nykyään on monia kirkkoja, joissa ei ole helatorstain jumalanpalvelusta, koska kirkkoväkeä ei ole aina kovinkaan runsaasti. Jumalanpalveluksen arvo on sanomassa eikä väkimäärässä. Jokaisella pyhäpäivällä on oma sanomansa ja helatorstai on ns. kuuden kirkkokynttilän pyhä Kristuksen taivaaseen astumisen päivänä. Jouluna Kristus tuli Jumalan kirkkaudesta ihmiseksi tähän maailmaan. Nyt helatorstain sanoma kertoo ylösnousseen Herramme paluun takaisin Jumalan kirkkauteen. Vapahtajamme täytti tehtävänsä täällä, mutta Hän on läsnä lupauksensa mukaan joka päivä meidän kanssamme.
 
Hyvää helatorstaita 2015!

Äitienpäivän tunnoissa

 Eilen oli äitienpäivä, toukokuun toinen sunnuntai. Kävimme tyttäreni Soilen kanssa kello 10 Multian kirkossa messussa eli ehtoollisjumalanpalveluksessa. Sen jälkeen kauniissa kevätsunnuntain säässä kävimme äitini ja isäni haudalla Multian Sinervän hautausmaalla eli nk. vanhalla hautausmaalla. Veimme äitini haudalle narsissien rinnalle viisi purppuranpunaista ruusua sisältävän kimpun.
 
Äitini hauta on vielä hautakumpu, jonka päällä on Purstinvuoren juurelta tuulen kaataman puun latvaoksista ladottu risti.
Haudalla on myös vaasissa äitini Riuttakoskelle pihakiven äärelle istuttamien narsissien kevään myötä nousseita kukkia.
Pihakiven äärellä on myös runsaasti avautumassa äitini istuttamia eri lajikkeiden narsisseja´. Narsissi muistuttaa ylösnousemuksesta.
 
Vaikka äitienpäiväsunnuntai oli kaunis ja kirkas, ei oma mielialani ollut korkealla. Oli ensimmäinen äitienpäivä, jolloin äitini oli poissa keskuudestamme. Tunne sisimmässä oli haikea. Multian kirkon ehtoollispöydästä on kristillisen uskomme mukaan yhteys myös taivaalliseen ehtoolliseen, jossa ei enää tarvita auringon eikä kuun valoa Herra itse on omiensa valo.
Antakoon tämä todellisuus valoa ja toivoa meille jokaiselle.

Maakuntavaltuustoaloitteellani ideoita Haapamäki-Pori radan hyväksi

Hei!

 

Olen tehnyt alla olevan aloitteen ja tarkoituksena on reippaasti esittää kyseistä rataa kunnostettavaksi EU-rahoituksella ekologiseksi ja innovatiiviseksi ja ympäristöystävälliseksi kuljetus- ja liikennekäytäksi.

 

Terveisin

 

Lauri Oinonen

Aloite Keski-Suomen liiton valtuuston kokouksessa 8.5.2015 
 
 
Haapamäki - Parkano - Pori radan kehittäminen ekologiseki biokaasuvedolla toimivaksi EU-rahoitteiseksi radaksi
 
 
Suomen leveimmällä kohdalla Venäjän rajalta länsirannikon jäättömiin satamiin kulkeva poikittaisrata on saanut kokonaisuutena myönteisen kehittämislinjauksen. Sekä itärajalta on useampia rajanylitysvaihtoehtoja että länsirannikollamme on useita vaihtoehtoisia satamia. Rata yhdistää kaikki Suomen etelä-pohjoissuuntaiset radat ja mahdollistaa täten monia raideliikenteen kuljetus- ja liikennereittejä. Poikittaisrata tulisi huomata Keski-Suomessa suureksi logistiseksi ja henkilöliikenteen kehitettäväksi mahdollisuudeksi.
 
Tällä hetkellä rata Haapamäki - Parkano- Pori on vain osittain käytössä eikä ole läpiajettavassa kunnossa. Täten mm. Jyväskylästä kuljetusyhteys lähimpään jäättömiin satamiin joudutaan hoitamaan jo muutoinkin liikennettä täynnä olevien ratojen kautta. Aikoinaan mm. Äänekosken tehdas käytti kuljetuksiinsa kyseistä rataa sen ollessa liikenteessä.
 
Kolmen maakuntaliiton toimesta on viritetty yhteistyötä Haapamäki - Parkano - Pori radan käyttöönottamiseksi. Tämä olisi valtiolle edullisin tapa poistaa raideliikenteen pullonkaulat pitkiksi ajoiksi. Radan kehittämiseksi on haluttu etsiä monia rahoitusvaihtoehtoja. Uusi idea on kehittää radasta innovatiivinen ja ekologinen uusiutuvalla ja päästöttömällä liikenne-energialla toimiva rata. Tähän voitaisiin määrätietoisesti etsiä EU-rahoitusta.
 
Biokaasu on tulevaisuutta logistiikassa käyttövoimana. Poriin tulee LNG-terminaali, josta nesteytettyä kaasua voitaisiin
varsin kätevästi toimitta ko. radan liikenteelle. Keski-Suomeen Keuruulle tai Haapamäen risteysasemataajamaan voitaisiin rakentaa pyrolyysimenetelmällä puuraaka-aineesta liikennebiokaasua valmistava tuotantolaitos, joka voisi olla merkittävä työllistäjä ja pystyisi hyödyntämään myös sellaista puuainesta, jolle ei vielä ole markkinakäyttöä.
 
Suomessa on jo olemassa kaasukäyttöisten vetureiden moottoreiden valmistusta vientiä varten. Jos kotimaassamme olisi myös referenssinä niiden käyttöä liikenteessä, voisivat myös vientimarkkinat kehittyä entisestäänkin. Samalla kyse olisi EU:n Valkoisen Kirjan mukaisesta ympäristöystävällisestä liikenneratkaisusta. Ruotsissa on mm. Inlandsbaanalla kaasuvetoa kiskobussiliikenteessä. Venäjällä, Kanadassa ja USA:ssa on kaasuvetoisia raskaan tavaraliikenteen vetureita useilla eri radoilla ja monet veturit kulkevat Suomessa rakennetuin moottorein
 
Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että Keski-Suomen liitto olisi osaltaan valmis edistämään Haapamäki - Parkano -Pori radan kehittämistä myös mahdollisena EU:n rahoittamana innovatiivisenä ja ekologisena kaasua ja mahdollisimman paljon kotimaista liikennebiokaasua käyttävänä kuljetus- ja liikennekäytävänä Keski-Suomesta länsirannikon jäättömiin syväsatamiin.
 
 
Viitasaarella 8.5.2015
 
 
 
Lauri Oinonen
maakuntavaltuutettu (kesk)

Tietoliikenteen häiriöt poistuivat

 
Epäilen tietoliikenteeni häirintää
 
 
Tietoliikenneyhteyksissäni on tapahtunut normalisoituminen eduskuntavaalien mentyä. Internetyhteys avautuu kaikkialla, kuten pitääkin eli välittömästi ensi yrittämällä.
 
Tilanne oli täysin toinen noin vuoden ajan ennen eduskuntavaaleja. Koettaessani saada tietokoneellani internetyhteyttä Haapamäeltä, Keuruulta, Multialta, Helsingistä ja eri paikkakunnilta tai junista, kesti puolesta tunnista tuntiin, ennen kuin yhteys avautui. Monesti yhteyttä ei muodostunut lainkaan. Lisäksi varsin usein yhteydet katkesivat hetken kuluttua.
 
Tilanne oli hyvin turhauttava. Epäilin jo tuolloin tietoista häirintää yhteyksissä. Ajattelin myös, että viestintäverkostoissa olisi ongelmia. Nyt eduskuntavaalien jälkeen on kuitenkin tapahtunut yllättävä myönteinen muutos. Samalla tietokoneellani ja samoilta paikoilta saankin nyt yhteydet välittömästi.
 
Käsittääkseni useilla paikkakunnilla ei yhtäaikaisesti ole tehty mitään tietoliikenneverkon parannuksia. Tiettävästi verkostot ovat ihan samat kuin kaksi viikkoa aiemminkin. Kännykkäyhteyteni katkeilivat myös usein, vaikka kuuluvuuskenttä oli muutoin hyvä. Lisäksi puheluissani kuului taustaääniä ja omien sanojeni toistoa noin puolen sekunnin viiveellä. Nämäkin kiusalliset ilmiöt ovat nyt yllättävästi poistuneet. Näiden havaintojen vuoksi epäilen kohdennettua häirintää tietoliikennettäni kohtaan noin vuoden ajalta ennen eduskuntavaaleja.
 
Lauri Oinonen
Riihontie 6
42800 Haapamäki
050 5113083

Vappuna 2015

 Kyösti Kallion patsaalle Keskusta Vihreään Vappuun!
 
 
Tänä vappuna olen tilaisuudessa osallistumaan Kyösti Kallion patsaalle Keskusta järjestämään Vihreään Vappuun. Pidän arvokkaana asiana sitä, että Keskusta näin muistaa Suurta Talonpoikaa ja aatteemme keskeistä henkilöä. Tämä olkoon arvopohjana myös nyt .
 
Kyösti Kallion ajatukset ovat juuri nyt entistäkin ajankohtaisempia, vaikka monissa suhteissa asiamme ovatkin helpompia.
Hän toimi merkittävissä tehtävissä itsenäisyytemme alkuaikoina ja viitoitti tulevan Suomen linjaa paljon enemmän kuin tajutaankaan. Oma esimerkki ja selkeät kansaan menevät oikeudenmukaisuudesta nousevat kannanotot viitoittivat tietä kansalliseen eheyteen.
 
Juuri kansallisella eheydellä oli ratkaiseva merkitys, jotta Suomi kesti talvisodan. Kyösti Kallio oli talvisodan presidentti, joka muisti myös Ikiaikojen Jumalan Suomen kansan apuna ja turvana. Tässä oli kansan yhteisymmärryksen suurin perusta ja siksi niin taistelurintama kuin kotirintamakin kestivät.
 
Hyvää Vappua 2015!

Lauantai-iltana 25.4.2015

 Vaalien jälkeen näkymiä
 
 
Kiitän ensinnäkin jokaista äänestäjääni. Tuntuu rohkaisevalta, että sain Keuruulta henkilökohtaisesti suurimman äänimäärän. Käydyt eduskuntavaalit olivat poikkeukselliset siksi, että Keskustan istuvat kansanedustajat kävivät kovan kisan keskenään ministeripaikkojen tavoittelussa ja imuroivat siksi itselleen ääniä kautta maakunnan ja näin oma äänimääräni jäi uupumaan 691 ääntä tullakseni valituksi.
 
Keurusseudun kannalta on suuri tappio, että joudumme hoitamaan kirjeitse ja "karvalakkilähetystöin" asioitamme. Täältä ei ole nyt suoraa vaikutusta ja äänivaltaa päätösten valmistelun ja teon paikoille. Kukaan ei ole edes esittämässä asioitamme niiden ajamiseen sitoutuen. Jos Keski-Suomeen saadaan tierahoja, kuten luultavasti myös tulee, niin ikävä kyllä tänne niitä riitä.
 
Nyt jää tosiasiaksi se, että nelostie ja Äänekosken seutu saavat maakunnan tierahojen lisäykset. Keurusseudun tiet saavat vain lisää raskaita kuljetuksia, mutta eivät lisää rahoitusta. Entinen tierahoituksemmekin on vaarassa kaikilta osin. Valtatie 23 (Jyväskylän tie) ei kuulu enää Liikenneviraston maanteiden runkoverkkoon. Kuntien kirjelmät ovat kevyttä tavaraa Liikennevirastossa ja Liikenne- ja viestintäministeriössä. Asioita olisi ollut parempi hoitaa sisältäpäin valmistelussa ja päätösten teossa.
 
Rautateiden osalta rahat menevät nyt Jyväskylä - Jämsä radan lisärakentamiseen ja Pohjanmaan pääradan toisen raideparin rakentamiseen Parkanon kautta, vaikka molemmille ovat jo vaihtoehdot käyttövalmiina olemassa Haapamäen kautta. Viidentoista vuoden aikana Haapamäen radat tulivat kunnostetuiksi 40 vuoden käyttöä varten, joten on mieletöntä tuhlausta rakentaa uutta muualle. Keurusseudulla joudumme nyt vain muualle tehtävien investointien maksajiksi verovelvollisina niin maanteiden kuin rautateidenkin osalta.
 
Ikävä tosiasia on, että Keurusseudun oma kansanedustaja puuttuu nyt tämän vaalikauden ajan. Olen pahoillani, että en pystynyt avaamaan nyt eduskuntaan ovea täältä. Mutta antakoon valoa HY:n teologisessa käytännöllisten harjoitusten ohjaajan neuvo opiskelijoille saarnan jälkeen: "ensi kerralla sitten paremmin".
 
Lauri Oinonen
 
 

Tästä lähtee seuraavien eduskuntavaalien valmistelu!

Tästä lähtee seuraavien eduskuntavaalien valmistelu!
 
 
Kiitän kaikkia äänestäjiäni ja vaalityössäni mukana olleita! Valitettavasti eduskuntapaikka jäi tällä kertaa 691 äänen päähän. Erityisesti on ollut ilo huomata, että Keuruulla sain eniten ääniä. Kansan luottamus kotipaikkakunnalla rohkaisee valmistautumaan seuraaviin vaaleihin positiivisin odotuksin.
 
Vaalivalmistelut on viisasta aloittaa heti käytyjen vaalien jälkeen, jolloin kaikki on vielä juuri koettua ja analysointi on ikään kuin jatkoa vaalityölle kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Puolentoista vuoden kuluttua on taas kunnallisvaalien aika. Vaikka tuntuu, että vastahan ne käytiin. Nelivuotiskaudet menevät nopeasti ja niin menee aika seuraaviin eduskuntavaaleihinkin nopeasti.
 
Minulle osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin on enemmän kuin politiikkaa. Perusarvot ja Suomen säilyttäminen kristillisenä kansakuntana lähtökohtaisesti ovat asioita, joiden vuoksi en voi vaieta. Monet asiat muuttuvat ympärillämme ja me itsekin muutumme. Mutta perusarvot, oikea ja väärä pysyvät. Siksi niistä ei pidä tinkiä yhteiskunnassa eikä kasvatustyössä  niiden opettamista vähentää.
 
 

Mielipidepalstalle

Hyvä Mielipidepalstan Toimitus
 
Lähetän alla olevan kirjoitukseni vapaasti käyttöönne ja toivon sille palstatilaa vielä ennen vaaleja.
 
Terveisin
 
Lauri Oinonen
Riihontie 6
42800 Haapamäki
050 5113083
 
 

 
 
Korotukset eläkkeisiin, lapsilisiin ja opintorahaa elvyttäisivät taloutta 
 
 

Lapsilisät ovat olennaisen tärkeä osa lapsiperheiden ja yksinhuoltajien talouden arkipäivässä. Nyt tapahtuneen lapsilisän leikkauksen laski eräs äänekoskelainen isoäiti merkitsevät maitolasillisen menetystä aamuaterialla. Lapsiperheiden menot eivät suinkaan ole vähentyneet. Asumisen menot ja sähkölaskut ovat nousset kaikkien kansalaisten kohdalla ja tuntuvat eniten pienituloisten, eläkeläisten, työttömien, yksinhuoltajien ja lapsiperheiden kohdalla.

Eläkkeet, lapsilisät ja opintoraha ovat tarkoitetut luomaan taloudellista hyvinvointia saajilleen. Eläkkeet ovat eläkeläisten palkka, jota on maksettu työurien aikana. Lapsilisillä on haluttu parantaa lapsiperheiden ja yksinhuoltajien taloudellista toimeentuloa. Opintorahalla on haluttu turvata opiskelijoiden toimeentulo, jotta opintojen aikana voisi keskittyä mahdollisimman tehokkaasti opiskeluun.
 
Vaikka taloudellisesti tiukkana aikana on nykyisen hallituksen toimesta leikattu lapsilisiä ja esitetty ajatuksia eläkkeiden jäädyttämisistä, asioita kannattaisi kuitenkin tarkastella myös niiden talouselämän dynaamisten vaikutusten kannalta, joita lapsilisät, eläkkeet ja opintoraha sekä merkitsevät.
 
Kun kansalla on rahaa käytettävissään, se merkitsee ostovoimaa kotimarkkinoille. Erityisesti paikallinen elinkeinoelämä, kauppa, pienyrittäjät ja palvelujentuottajat saavat silloin asiakkaita ja yrityksiinsä liikevaihtoa. Yrittäjät voivat sitä paremmin, mitä enemmän kansalla on varaa ostaa ja käyttää palveluja.
 
Haluan, että näistä eläkkeiden, lapsilisien ja opintorahan taloutta elvyttävistä vaikutuksista tehtäisiin puolueeton tutkimus, jossa otettaisiin huomioon kunnolla niiden vaikutus yrityselämään ja työllisyyteen. Väitän, että lapsilisien, eläkkeiden ja opintorahan nostaminen on sijoitus työllisyyteen ja hyvinvointiin.
 
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas (Keskusta)
 
 
 
 

Eläkkeisiin parannusta

Eläkkeisiin parannusta
 
 
Viime aikoina eläkkeiden ostovoima on vähentynyt. Korotukset, joita viimeisimmäksi on eläkkeisiin tullut ovat olleet aivan olemattomia. Sähkön, veden ja asumiskustannusten ja monet muutkin hinnat ovat nousseet tuntuvasti ja näitä eivät alkuunkaan minimaaliset eläkkeiden korotukset korvaa. Täten eläkkeet ovat tosiasiallisesti laskeneet, kun arkipäiväiset elämisenkustannukset ovat nousseet.
 
Tällä hetkellä on suuri määrä varsin pientä eläkettä saavia. Heidän joukossaan oli 98-vuotias äitinikin hieman yli 700 euron kuukausieläkkeellään, vaikka takana oli emännän ja naispuolisen viljelijän sekä viime sotien lotan elämäntyö. Täten tiedän pientä eläkettä saavien elämänolosuhteet. Mielestäni eläkkeiden minimitason tulisi olla vähintään 1000 euroa kuukaudessa.
 
Eläkeläiset kokevat suureksi ongelmaksi sen, että eläkeläisten verotus on korkeampi kuin verotus vastaavasta tulosta muilla. Asiaan on saatava korjaus kohtuuden nimissä välittömästi. Toinen suuri ongelma tämän lisäksi vain eläkeläisiä kohtaava eläketulovero muun verotuksen lisäksi. Tämä tulee poistaa välittömästi eläkeläisiä rasittamasta.
 
Eläkkeitä tuhoaa jatkuvasti taitettu indeksi, vaikka juuri tällä hetkellä vähäisen inflaation aikana sen vaikutus onkin vähäisempi kuin sitten, kun inflaatio alkaa taas murentaa rahan arvoa. Nyt hyvätkin eläkkeet musertuvat pieniksi eläkkeiksi, kun ne taitetun indeksin vuoksi jäävät jatkuvasti jälkeen ansiotasosta. Kun eläkemaksuja maksettiin mm. 1970- luvulla, sanottiin, että eläkkeet tulevat olemaan 66% palkkatasosta. Nyt näyttää siltä, että ehkä 33 % olisi kuvaavampi osuus juuri taitetun indeksin tuhoisan vaikutuksen vuoksi.
 
Taitetussa indeksissähän eläkkeet on sidottu 80 %  elinkustannusindeksiin ja vain 20 % ansiokehityksen indeksiin. Kun normaalisti ansiotaso nousee enempi kuin elinkustannusindeksi jäävät eläkkeet jatkuvasti ansiotason kehityksestä jälkeen. Siksi taitettu indeksi tulee poistaa ja koska eläkkeet ovat eläkeläisten palkka, on luonnollista sitoa ne ansiotasoindeksiin ja koska ne ovat myös ansioista maksettukin.
 
Poliittisten päättäjien on kannettava vastuunsa eläkepolitiikasta, koska eläkeläiset eivät voi mennä lakkoon tulotasonsa puolesta.                           
 
 
 

Omaishoitajille kunnon palkkiot

 Omaishoitajille kunnon palkkiot
 
 
Olen saanut toimia vapaaehtoisesti rakkaan äitini omaishoitajana. Tosin äitini oli kuolemaansa asti henkisesti vireä, oikeustoimikelpoinen ja monissa asioissa omatoiminen. Mutta silti sain ja halusin olla apuna arjen ja elämän kulussa hänen rinnallaan. Tein tämän täysin vapaaehtoisesti eikä minulla ollut ajatustakaan mistään palkkiosta itselleni. Päinvastoin maksaisin paljon, jos voisin olla vielä päivänkin tuossa tehtävässä.
 
Mutta varsin monen kohdalla omaishoitajan palkkio on todella tarpeen. Valitettavaa ja suorastaan ikävää on omaishoitajien palkkioiden pieni rahallinen summa työn määrään ja vaativuuteen nähden. Usein omaishoitaja on itsekin myös iäkäs ja monia sairauksia on myös hoitajalla itselläänkiin kannettavanaan.
 
Vaikka ihailen omaishoitajien työtä itseisarvoisena lähimmäisenrakkauden työnä, niin haluan, että omaishoitajien työstä maksettaisiin tuntuvasti nykyistä suuremmat korvaukset tai palkkiot tai suoranainen palkka vaativimmissa tapauksissa.Tämä olisi sekä oikeus että kohtuus.
 
Mikä tuo korotus tulisi olla, on erikseen selvitettävä asia. Joka tapauksessa korotuksen tulisi olla tuntuva, jotta tapahtuisi oikeus ja kohtuus. On otettava huomioon se, että omaishoito on yhteiskunnalle varsin edullista. Kodit tarjoavat tilat ja puitteet hyvin vähäisin lisäyksin. Kustannussäästöt ovat kiistattomat siihen nähden, jos omaisten hoitamat ihmiset jouduttaisiin siirtämään laitoksiin. Juuri tältä pohjalta voisi löytyä myös viitteitä omaishoitajien palkkioiden korotuksiin.
 
Omaishoitajien palkkioiden korotukset eivät katoaisi yhteiskunnasta. Raha kiertäisi lähipalvelujen ja kauppojen kautta paikkakunnalla luoden työpaikkoja ja poistaisi myös työttömyyttä. Kyse olisi järkevästä ja oikeudenmukaisesta sijoituksesta myös taloudellisesti.  Tärkeintä olisi kuitenkin panostus inhimillisyyteen ja ihmisarvoon hoidon saajan kohdalla ja oikeudenmukaisuuteen omaishoitajan kohdalla.
 
 
 

Hoidosta, hoivasta ja huolenpidosta

Hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa lähimmäisistä

 
Haluan  muistettavan lähtökohtana sen, että jokainen ihminen on tärkeä. Jokainen ihminen on lähimmäinen ja tarvitsee siksi ihmisarvoisen ja inhimillisen hoidon, hoivan ja huolenpidon. Tämä on vaarassa unohtua, kun yhteiskunta karsii menoja ja muuttaa rakenteita. Vaarana voi olla, että ihminen unohtuu.
 
Haluan hoito- ja oiva-alan henkilökunnan työn vaativuutta vastaavat palkat. Kyse on työstä, jossa ihminen sekä työn kohteena ja työn tekijänä. Jo tästä lähtökohdasta työ on arvokasta. Tiedän mm. Jyväskylän keskussairaalassa monien työntekijöiden joutuvan tekemään työtään juoksuaskelin aivan normaalioloissakin. Mielestäni tämä on merkki henkilöstön puutteesta. 
 
Siksi haluan lisää henkilökuntaa hoito- ja hoivatyöhön. Erityisesti yöaikoihin on monissa terveyskeskuksissa vuodeosastoilla kovin vähän henkilökuntaa. Vastuu on suuri ja potilasturvallisuus mitä ilmeisimmin kärsii. Tämä ei missään tapauksessa ole henkilöstön vika, vaan vika on rakenteissa. Vastuu niistä siirtyy poliitikoille ja asioita valmisteleville viranhaltijoille.
 
Siksi haluan oman toimintani kautta korostaa ihmistä hoidon ja hoivan saajana ja tämän oikeutta hyvään, mikä on mielestäni itseisarvo. Ihminen ei saa muuttua kasvottomaksi numeroksi. Jokainen ihminen on ainutlaatuisen tärkeä ja hänen parastaan tulee etsiä.
 
Hoito, hoiva ja huolenpito liittyvät yhteen. Niiden puolustamiseksi ja parantamiseksi haluan tehdä työtä lujasti, jos tulen valituksi Suomen eduskuntaan. Jokainen ihminen on kristillisen etiikan mukaan lähimmäinen niin hoidon, hoivan ja huolenpidon vastaanottajana kuin antajanakin. Kiitän suuresti myös kaikkia vapaaehtoistyöntekijöitä.
 
 

Eduskuntatyön kokemus vahvuutena tulevaan

 
 Eduskuntatyön kokemus vahvuutena tulevaan

"Valiokunnissahan se työ tehdään". 
 
Puolustusvaliokunnan jäsenenä olen saanut vierailla lukuisia kiertoja kaikissa varuskunnissa, joissa koulutettiin varusmiehiä niin maa-, meri- kuin sekä ilmavoimissakin ja Rajavartioston koulutusyksiköissä
Kotimaassa olen tutustunut Puolustusvoimien eri esikuntiin, varikkotoimintoihin, ja puolustusteollisuuteen.
 
Keski-Suomessa Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella olen vieraillut säännöllisesti tutustumassa erityisesti Ilmavoimien toimintoihin kuten Jämsän Kuorevedellä Hallissakin. Keuruun varuskunta oli tietenkin aina ohjelmassa.
Keski-Suomesta ei lakkautettu varuskuntia eikä varikoita työkausieni aikana. 
Puolustusvoimien ja sotilaskotiyhdistysten väkeä sain usein vieraakseni eduskuntaan. Yhteydet toimivat näin molempiin suuntiin.
Puolustusvaliokunnan kansainvälisen työn puitteissa tutustuin mm. Naton esikuntiin. Vierailuja oli Yhdysvalloissa mm. Pentagonissa, Saksassa, Ranskassa, Baltian maissa, Venäjällä ja säännöllisesti tutustumismatkat myös Ruotsiin ja Norjaan.
 
Puolustusvaliokunnan työhön kuuluivat myös käynnit rauhanturvaajien luona Balkanilla. (kuva Kosovosta)
 
Hallintovaliokunnan jäsenenä työkenttääni kuuluivat myös Poliisin ja Rajavartioston asiat. Keski-Suomessa pidettiin yhteyksiä poliisin toimintojen ja nopean saatavuuden turvaamiseksi koko maakunnassa. Poliisijärjestöt toivat säännöllisesti ajatuksensa tietooni. Toinen ja työteliäs sektori hallintovaliokunnassa koskee valtion ja kuntien suhteita ja yleensä hallinnollisia rakenteita.
 
Lakivaliokunta oli työtä täynnä ja on entistä haastavampien kysymysten äärellä.
 
Liikenne- ja viestitävaliokunta tutustui pyynnöstäni maakunnassamme tie-, rautatie-, vesiliikenne-, tietoliikenne ja ilmailusektorin kysymyksiin. Kaikki nämä asiat ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia. Haluan asioiden ajajaksi uudelleen.
 
Sivistystysvaliokuntatyössäni sain olla kaiken opetuksen ja kulttuurin kysymysten äärellä ja ajan hermolla. Myös aiemman opettajan pohjalta haluan edelleen vaikuttamaan. Jyväskylän yliopiston kysymykset olivat työssäni paljon esille. Oxfordin ja Cambridgen yliopistot sekä London University antoivat ajatuksia yliopistojen kehittämisen kysymyksiin.
 
Pohhjoismaiden Neuvosto  nousee uudella tavalla esille myös Suomen kannalta. Minulle tärkeää olisi päästä jatkamaan työtäni myös sen elinkeinovaliokunnassa.Sille kuuluu myös Keskipohjalan logistiikka- ja liikennekäytävän kehittäminen, tämä nostaisi Keski-Suomen merkittävyyttä logistisesti sekä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin
poikittaissuuntaisten vuorovaikutusten kannalta.
 

Kotimainen ruoka turvattava

 

Kotimainen ruoka on turvattava

Syntymäkotinsa viljelijän, Lauri Oinosen mielipide:

 
 Kotimainen ruoka turvattava
 
 
Perinteisesti Keski-Suomen on katsottu kuuluvan nk. maito-Suomeen. Myös lihantuotanto on maakunnassamme merkittävässä asemassa. Näihin ovat täällä luontaiset edellytykset.  Ainoastaan Suomessa tuotettu ruoka voi turvata
koko elintarvikeklusterimme työpaikat. 

 

Maatalouskoneiden ja lannoitteiden tuotannon ja kaupan rooli ennen maidon, viljan tai muun ruuan alkutuotantoa on hyvin merkittävä. Tuottajan tehtyä osuutensa alkaa monialaisen elintarviketeollisuuden jalostuksen ja jatkojalostuksen rooli. Suomalainen ruoka työllistää merkittävästi myös konetuotantoa ja- huoltoa.
 
Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on kyettävä tekemään ratkaisuja, joilla turvataan maidon- ja lihantuotanto sekä maatilatalous kokonaisuudessaan. Tarvitaan voimakasta vaikuttamista EU:n suuntaan. Suomalaista perheviljelmää on puolustettava rohkeasti. 
 
On myös löydettävä keinoja, joilla voidaan alentaa viljelijän tuotantokustannuksia. Lannoitteitten hinnat ovat kauan olleet varsin korkeita.  Yksi idea saattaisi olla yhtymä, yritys tai osuuskunta, joka tuottaisi lannasta, jätteistä ja peltoenergiasta biokaasua. Saksassa tämä toimii oikein hyvin. Paikallisesti omistettuna myös tulot jäisivät kylille.
 
Aiheellista on muistaa myös se, että Suomi on ainut maa, jossa on ruuan varmuusvarastointia. Valitettavasti nykyinen hallitus on päättänyt puolittaa varmuusvarastot. Minä haluan palauttaa aiemman varmuusvarastoinnin tason. Suomalainen ruoka on perusasia.
 
 
Lauri Oinonen

 
 
                       

Lauri maa- ja metsätalouden harjoittajana

Jyrki Pajamo
 
Hei!
 
Lähetän eri lähetyksinä postia liitettäväksi sopivilla tavoilla nettisivuilleni. Ehdokasnumeroni on 57,
sen yhteyteeen tulisi saada sanat " Kirjoita vaalilippuun numero 57"
 
Terveisin
 
Lauri Oinonen
050 5113083
lauri.oinonen@hotmail.fi
 


Lauri  maa- ja metsätalouden harjoittajana

Metsä humisi petojen takana ja synnyin kotini ja aurinko laski männyn kylkien rakoon. Etelässä tumma kuusikko piirsi ääriviivat Purstinvuorelle. Pihassa kasvoi kaksihaarainen pihakuusi. Se jouduttiin kaatamaan, kun lähettyvillä tapahtunut öinen navetan tulipalo kuumensi sitä liikaa. Pihakuusesta kertyi puuta lähes kolme pinokuutiometriä.
 
Isäni seurassa sain kosketuksen metsään ja siellä työhön jo ennen kouluikää kaadettujen havujen ja käpyjen kerääjänä.
Kuitupuun kuorinta tuli koulupoikana tutuksi ja työhön kävin heti koulupäivän jälkeen. Isäni opetti minulle metsän merkityksen ja metsien kasvatuksen perusasiat. Olen kasvanut metsähenkeen ja se ohjaa myös ajatteluani.
 
Näen metsän taloudellisen merkityksen perusasiana. Mutta näen metsän myös minua suurempana asiana, johon liittyy annos pyhyyttä. Kaadettaessa tervasroson vaivaamaa 170- vuotiasta honkaa, tunnen kunnioitusta ja sen sahatuille laudoille etsin arvonsa mukaista käyttöä.
 
Esitän vieressä metsäpoliittisia teesejäni. Minulle ne nousevat arvopohjalta. Siksi sitoudun tavoitteisiini ja käytän niistä nimitystä "teesit".  Haluan eduskunnassa toimia määrätietoisesti toimia niiden toteutumiseksi. Metsän verotus estää puukauppoja, joille on kova jarru se, että liki kolmannes kauppahinnasta menee verottajalle. Päätehakkuumetsissä kasvaa vielä jo kertaalleen pinta-alaverotuksen aikana kasvanutta ja verotettua puuta.
 
Metsän uudistuskulut myyntiveron jälkeen hukkaavat suuren osan vielä myyntiveron jälkeen saadusta kauppatulosta.
Korkea verotus estää puukauppoja ja metsänhoitoa. Jos tulen valituksi eduskuntaan, asia korjataan. Metsätalouden kvartaali on neljännesvuosisata. Ylisukupolvisessa metsänkasvatuksessa perintövero tulee maksettua kolmeen neljään kertaan ennen päätehakkuuta. Ratkaisu selkeimmillään olisi perintöveron poisto lähiomaisilta.

 

Maatilatalous on syntymäkodissani edelleen arkipäivää. Haluan pitää vanhempieni raivaamat pellot peltoina. Ensi kesäksi suunnittelen ohran ja kauran kasvatusta sekä syksyllä rukiin kylvöä nyt heinänurmella oleville kasvulohkoille.

Maataloudesta otin vastuuta jo koulupojasta 15-vuotiaaasta lähtien isäni kuoltua yhdessä äitini kanssa. Tuolloin meillä

lypsykarjaa.
 
Metsien hoidossa luodaan tulevaisuutta. Niin teki isänikin. Järkevällä metsäpolitiikalla luomme omaa ja koko Suomen
tulevaisuutta. Maatilatalous on perinteisesti ollut Keski-Suomessa metsän, pellon ja karjatalouden kokonaisuus. Viime vuosikymmeninä on tapahtunut osaksi näiden eriytymistä. Maaseutu on aina elänyt muutoksissa ja selviytynyt. Poliitiikan on luotava mahdollisuudet, maatalousyrittäjät tietävät itse, mikä on kullekin tilalle parasta.

 

Suomalainen ruoka on perusasia. Suomi on ainut maa maailmassa, jossa on viljan varmuusvarastointia. Muualta emme voisi ennakoida Maaseutua ei voi tuoda. Se säilyy elävänä ja asuttuna kaikkien maaseutuelinkeinojen kautta.

 

 
 
           

Lauri Oinosen soteblogi

 Rauhallisesti hyvä sote syntyy
 
Viime viikkoina on ollut todellinen sekaannus ja yleinen hämminki soteasioiden merkeissä. Tämä on hämmentänyt alalla toimivia ja luonut kansalaisille sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjille epätietoisuutta. Monet ovat myös aidosti huolestuneita.
 
Haluaisin kuitenkin rauhoitella. Ei tässä ole kuinkaan käynyt. Ainoastaan virkamiesten valmistelemat ja poliitikkojen touhuamat suunnitelmat ovat kaatuneet. Ehkäpä on hyvä juuri näin, sillä kiireessä ei yleensä synny hyvää tulosta eikä varsinkaan, jos siihen liittyy pakkoa. Minun mielestäni ehdotetut sotekuviot olisivat merkinneet lähipalveluille, neuvoloille, laakäri- ja hammaslääkäriasemille sekä sosiaalisektorin toimipisteille etääntymisen uhkaa.
 
Samalla byrokratia olisi vain kasvanut, kun palvelut olisivat etääntyneet, virkavaltaistuneet ja jopa huonontuneetkin.
On todella hyvä pysähtyä ja rauhoittua tohinasta kuulemaan ihmisiä sekä alalla toimivia eri sektoreilta. Juuri hoito- ja hoiva-aloilla toimivat ovat käytännön ja arjen asiantuntijoita. Heitä ovat myös palvelujen tarvitsijat. Nyt on aika kuulla myös kansaa, kuinka he haluavat perustarpeidensa täyttyvän.
 
Vanha sanonta "hiljaa hyvä tulee", on nyt otettava opiksi. On muistettava, että nytkin asiat toimivat. Ei tarvita mitään "häslinkiä", on vain kartoitettava rauhallisesti, miten käytännön toimijat ja heidän palveluksiaan tarvitsevat haluaisivat asioiden tulevan vielä paremmin tapahtuvan. Kun lähdemme ihmisten tarpeista, uskon asioissa edettävän paremmin oikeaan suuntaan. Kuullan ihmisiä ja otetaan näkemykset aidosti huomioon. Vasta sitten edetään valmisteluun ja mahdollisiin päätöksiin.
 
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas, numero 57,(Keskusta)
Keuruu, Keski-Suomi

Puutteessa elävien auttamisesta lääkettä kotimarkkinoiden ongelmiin

 

 
 
 Puutteessa olevien auttamisesta lääkettä kotimarkkinoiden ongelmiin
 
Maanantaina 16.3 2015 uutiset ovat äskettäin kertoneet kotimarkkinoiden pysähtymisestä ja taantumisesta alaspäin. Tämä kertoo kansalaisten varovaisuudesta oman taloutensa kehittymisen suhteen. Toinen ja vakava asia on kerta kaikkiaan kansalaisten rahan niukkuus. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja muut pienituloiset ovat taloudellisissa ongelmissa.
 
Äänekoskella isoäiti laski ja havainnollisti, että lapsilisien leikkaus vei maitolasin pöydästä. Eläkkeiden jäädyttäminen on kyseenalainen asia. Työeläkkeet on työssä oltaessa maksettu työeläkekassoille ja -eläkevakuutusyhtiöille. Lähtökohtaisesti nämä eivät ole siten valtion rahoja vaan maksajiensa rahaa eläkevuosilleen. Eläkkeiden jäädyttäminen merkitsisi eläkkeiden heikkenemistä.
 
Kansaneläkkeiden ja takuueläkkeen jäädyttäminen olisi kohtuutonta kaikkein pienintä eläkettä saavia kohtaan. Eläkeläiset eivät voi mennä etujensa puolesta lakkoon. Kun työeläkerahastoilla ja -yhtiöillä on rahaa, sitä tulisi sijoittaa kotimarkkinoiden elvytykseen ja työpaikkojen luomiseen korottamalla eläkkeitä. Myös opiskelijoiden opintorahalla on sama vaikutus.
 
Lapsiperheiden, eläkeläisten ja yleensä pienituloisten kansalaisten saama raha liikkuu pääosin kotipaikkakunnan palveluissa ja kaupoissa. Tulotason oikeutettu parantaminen edistää yrittäjyyttä ja luo työtuloja työikäisille ja tuo yhteiskunnalle verotuloja. Työ tuottaisi tuloja myös eläkerahastoillekin. Pyörät kävisivät pyörimään oikeaan suuntaan jokaisen eduksi. Tämä kaikki tapahtuisi luontaisesti ilman konsulttikustannuksia ja koko maassa.

 

Haluan puolustaa lujasti pienitulosten kansalaistemme, lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja eläkeläisten sekä työttömien taloudellista toimeentuloa. Se tulisi korkoineen takaisin elinkeinoelämän toimeliaana vilkastumisena, joka toisi tuloina takaisin kustannuksensa, kun myös työttömyys- ja toimeentulotuen menot laskisivat. Tärkeää on myös yhteiskunnan eheys ja eriarvoisuuden torjuminen. Jotain tällaista toi äskettäin esille myös arkkipiispan johdolla kokoontunut eri tahoja edustanut yhteistyöryhmä. Haluan yhtyä myös sen ajatuksiin.
 
 
           

YLE:n vaalikoneeseen on saatu vastaukset perille

 
Pääosa vaalikoneista nyt valmiina
 
Ongelmat, joita oli YLE:n vaalikoneen vastausten perille saamisessa on YLE:n hyvillä ohjeilla satu poistettua. Kiitos!
Nyt voi perehtyä myös niihin vastauksiin, joita olen tältä istumalta neljä tuntia tehnyt.
 
Aiemmin olen vastannut mm. Lännen median, Maaseudun Tulevaisuuden, Iltasanomien/Helsingin Sanomien, Iltalehden, Vammaisten, Metsästäjien, Yrittäjien, Autoliiton, Nuorten ja eräiden muidenkin vaalikoneisiin. Keskisuomalaisen vaalikone odottaa vuoroaan, se tulee julki vasta vaalinumeroiden julkaisemisen jälkeen.
 
Vaalikoneiden täyttäminen vie paljon aikaa. Osaltaan vaalikoneet voivat antaa epärealistisen kuvan. Vaalimatematiikka, joka vaikuttaa poliittisten voimasuhteiden osalta ja valituiksi tulevien mahdollisuuksiin, ei ilmene vaalikoneiden käyttäjille.
 
Mielenkiintoista on myös kokeilla tulisi itse itselleen ehdokkaaksi, kun täyttää vaalikoneen. Minäkin saan usein ehdokkaakseni jonkun muun kuin itseni, kun käytän vaalikonetta ehdokkaan etsimisen kokeiluna. Joskus kone näyttää useampaa muutakin minulle, kuin Lauri Oinosta! Saman toteavat muutkin ehdokkaat, heillekään vaalikone ei osoita sen itse täyttänyttä ehdokasta!
 
Vaalikoneet ovat vieneet paljon aikaa. Tervetuloa katsomaan eri vaalikoneilta, mitä olen ajatellut.

Tekninen ongelma estää YLE:n vaalikoneen toimintaa myös minun osalta

 Hei!
 
 
Olet varmaan havainnut, että YLE:n vaalikoneelta puuttuvat Lauri Oinosen sinne laittamat tekstit, haastatteluvideo kyllä toimii. Asiaa selvitetään yhdessä YLE:n kanssa.  Eräillä muillakin on sama ongelma.
Toivottavasti viat saadaan korjattua lähipäivinä.

Linja-autoliikennettä on puolustettava eduskunnassa

 Linja-autoliikennettä on puolustettava eduskunnassa
 
 
 
Linja-auto- ja muunkin liikenteen kysymykset ja tulevaisuus huolestuttavat monia.  Jotta yrittäjien  hoitama linja-autoliikenne voisi toimia kilpailukykyisemmin kautta maakunnan, tulisi sen kustannuksia vähentää. Mielestäni yleisen liikenteen matkalipun hintoihin sisältyvä arvonlisävero tulisi saattaa niin alhaiseksi, kuin se EU:n sallimissa puitteissa  suinkin on mahdollista.
 
Matkalipun hinnoissa maksettavan arvonlisäveron alentamisen tavoite  voi tuntua joistakin mielettömältä aikana, jolloin valtion on saatava velkojensa hoitamiseksi enempi verotuloja. Mutta, jos alv:n laskemisen vastineeksi saataisiin enempi matkustajia, eivät verotulot laskisikaan.  Liikennetarjonta voitaisiin saada myös paitsi paranemaan niin ainakin säilymään yhä uhanalaisilla reiteillä.
 
Monille on tärkeää vertailla matkalipun hintoja suhteessa oman auton polttoaineen hintaan ja tässä suhteessa on parannettava joukkoliikenteen kilpailukykyä. Toinen alan yrittäjien kannattavuuden kannalta olennainen kysymys on julkisen liikenteen käyttämän polttoaineveron alentaminen, vaikka juuri nyt polttonesteiden hinnat ovatkin tippuneet. Ruotsissa erityisesti bussiliikenteessä on myös liikennebiokaasulla paljon merkittävämpi asema kuin Suomessa.
 
Olisiko Suomessakin tulevaisuudessa edistettävä ja mikäli mahdollista erityisesti kotimaisen liikennebiokaasun ja muiden kotimaisten polttoaineiden käyttöä kaikessa liikenteessä sekä kansantaloudellisuuden että ympäristöystävällisyyden näkökohdista unohtamatta huoltovarmuuttakaan?
 
Byrokratia on tuonut linja-autoalan liikenteen järjestelyihin paljon hankaluuksia. Kyse on ensinnäkin EU:n vaatiman PSA:n (palvelusopimusasetus) tuomista suurista ongelmista, joille eri nimiset ja eri poliittisiin puolueisiin lukeutuneet ministerit eivät voineet valitettavasti mitään. Sama koski myös yksimielistä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa, kun oli mukana sen työskentelyssä edellisellä vaalikaudella.
 
EU- maissa ei juurikaan ole vastaavaa yrittäjävetoista bussiliikennettä kuin Suomessa, eivätkä harvaan asutun maan etäisyydetkään ole EU: n byrokratialle tuttuja. Siksi mm. Linja-autoliitto piti hyvin ongelmallisena ja Suomeen soveltumattomana PSA:ta jo lähtökohdissaan ja vaikka kansanedustajina yhdyimme tähän, jouduimme toteamaan
voimattomuutemme EU:n edessä. Ehkä lobbareitten ja meppien sekä kulloistenkin ministerien virkamiehinen olisi pitänyt hoitaa asia jo aiemmin.
 
Toinen ongelma on linja-autovuorojen valtion tuki/ostorahojen voimakas aleneminen budjeteissa. Tämän seurauksia ovat monet lakkautetut linja-autovuorot, joita ei ole yleensä voitu korvata muillakaan järjestelyillä. Ongelman tuntevat opiskelijat, eläkeläiset ja kaikki ne, joilla ei ole omaa autoa tai mahdollisuutta auton käyttämiseen. Linja-autoliikenne kaipaa puolustajaansa eduskuntaan. Siihen olen edelleen valmis.
 

 
 
           

Liikennekäytävät ovat kehityskäytäviä

Liikennekäytävät ovat kehityskäytäviä
 
Suomen poikittaisliikenne niin maatiellä kuin rautateilläkin on kokonaisuus. Maateiden osalta lähes päivilleen 40 vuotta sitten kokonaisuudessaan liikenteelle avattu valtatie Joensuusta Keuruun kautta Poriin on meille arkipäivää ja erityisesti Jyväskylän suuntaan, jonne tie on ollut valmis 45 vuotta. Viimeisimpänä avautui osuus Haapamäeltä Virroille.
 
Valtatien 18 reitti Seinäjoelta seutukuntamme kautta Jyväskylään on päivitetty NECL II rahoilla, joita olin vaikuttamassa vuonna 2010 Pohjoismaiden neuvoston elinkeinovaliokunnan kautta. Tämän kansainvälisen Keskipohjolakäytävän valtatien pätkivän osuuden rakentaminen onkin sitten eri asia, koska rahoituksen ajajia ei ole.  Myötätuntoa saatetaan toki lupailla ja erityisesti vaalien alla, mutta jos asia ei ole oma, lupaukset ovat katteettomia.
 
Suomen leveimmällä kohdalla Keuruun ja Haapamäen kautta kulkeva maamme pisin ja kaikki pääradat verkostoksi yhdistävä poikittaisrata kokonaisuudessaan halutaan jättää kehityksestä sivuun. Valtion rahat suunnitellaan ohjattaviksi eteläisen Suomen radoille uusien raideparien ratapihojen rakentamiseksi. Junien henkilöliikenne Vaasasta Joensuuhun halutaan Liikenneviraston visioissa ohjata kulkemaan Tikkurilan ja Helsingin kautta! Näin ovat suunnitelmat, vaikka reitti Haapamäen kautta on satoja kilometrejä lyhyempi.
 
Liikenne- ja kuljetuskäytävät ovat luontaisesti kehityskäytäviä kaikelle elinkeinoelämälle koulutusta ja kulttuurikaan unohtamatta. Jos tallustelemme paikallamme, jäämme muista jälkeen. Meidän on ajattelussa ja kehityksessä juostava nykyistä nopeammin pysyäksemme edes mukana. On nähtävä vahvuuksiemme pohjalta visioita mahdollisuuksistamme.
Niitä on tuotava toistettuina jatkuvasti esille. Kritiikki on paikallaan jalostamassa ja kehittämässä visioita.
 
Poikittaisen kuljetuskäytävämme ensimmäiset esittäjät olivat aikanaan ruotsalaiset Nobelin veljekset. He toivat öljyä Venäjältä Laatokan kautta Lahdenpohjan satamaan, josta oli tarve kuljettaa edelleen aina Ruotsiin ja Norjaan asti. Venäjän vallankumous katkaisi tuolloin reitin ja sittemmin sotiemme seuraukset. Vaikka Venäjälle on rakennettu uusia satamia, suuret kuljetustarpeet etsivät tulevaisuudessa yhä reittejään. Tämä korostuu, kun aikanaan Venäjän talous taas nousee. 
Suomenlahden kasvava meriliikenne on todettu Tallinnaan menevän muuhun liikenteeseen risteävänä  merenkulun viranomaisten eduskunnan liikennevaliokunnalle kertomana riskialttiiksi. Siksi Pohjanlahden satamat olisi perusteltua ottaa huomioon.
 
Kun tarkastelemme poikittaista rataa ja myös sen osuutta Haapamäki - Parkano - Pori, on kustannukset rinnastettava muiden suunnitteilla olevien ja alueittensa kansanedustajien voimakkaasti ajamiin ratahankkeisiin. On verrattava kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä ja nimenomaan veronmaksajien ja kuljetusten käyttäjien näkökulmista. Tällöin Haapamäki - Parkano - Pori rata laajan kokonaisuuden osana maamme logististen pullonkaulojen poistajana on todella vahvoilla.
 
Jos valtio haluaisi säästää rahaa miljardeissa ratainvestoinneissaan, on ratatyöryhmällemme tarjolla tähän laskelmiin pohjautuva vaihtoehto. Liikenne tulisi nopeasti sujuvaksi ja aiemmin tehdyt investoinnit ruostumisen sijaan kovaan käyttöön. Keurusseudulla pääsisimme suuremman kokonaisuuden siivelle ja olisimme vahvemmin kartalla. Kehityskäytävä muodostuisi
monille mahdollisuuksille.
 
Näköalat on oltava ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Poliittisesti tämä on vaikeaa, koska kansanedustajat haluavat saada investoinnit omille alueilleen maakuntakeskuksiinsa sekä erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tämän seurauksena joudumme nyt ja vastaisuudessa voimme joutua yhä enemmän maksamaan verojemme kautta muualle meneviä investointeja ja omat tiemme rapautuvat ja routivat sekä raiteemme ruostuvat. Siksi on toimittava tässä sekä hetkessä että visioitava tulevaisuuteen.
 


 
 
 
 
 

Puolustusvoimien kirkollista työtä ei pidä muuttaa

 

---

From: lauri.oinonen@hotmail.fi
To: mielipide@keskisuomalainen.fi
Subject: Puolustusvoimien kirkollista työtä ei pidä muuttaa
Date: Tue, 10 Feb 2015 22:12:55 +0200

 
 
 
Puolustusvoimien kirkollista työtä ei pidä muuttaa
 
 
Olen hyvin hämmästynyt esille tulleesta ajatuksesta käydä itse asiassa tuhoamaan Puolustusvoimien kirkollista niillä kaavailuilla, joita puolustusministerin hätäisesti asettamana Puolustusministeriön Resurssipoliittisen osaston työryhmä on esittämässä.  Ministeri omaa asevelvollisen sotaväkikokemusta vailla olevana ei ole voinut riittävästi ymmärtää Puolustusvoimien kirkollisen työn olemusta ja tarvetta.

 

Asevelvolliset nuoret miehet ja naiset haluavat aitoa kaikissa asioissa. Koulutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja rehellistä. Tämä koskee myös kirkollista työtä. Vain kristillisestä sanomasta nouseva opetus-, julistus- ja sielunhoitotyö voi olla aitoa, rehellistä ja tarkoituksenmukaista. Arvokasvatuksella on silloin sukupolvesta toiseen kestävä ja myös sodissa koeteltu perusta aikuisuuteen ja elämään.

 

Viime sotien aikana Marsalkka Mannerheim tuki hyvin voimakkaasti kirkollista työtä perustamalla kenttäpiispan arvon ja viran ohjaamaan ja tukemaan sotilaspappien tunnustuksellista kirkollista työtä. Sodan aikanakin oli resursseja tähän. Jos haluamme nähdä kansakuntamme tulevaisuutta kohti, niin meillä on edelleenkin oltava selkeä kirkkojemme tunnusten mukainen Puolustusvoimien kirkollinen työ.

 

Vain sellaisella on kansalla on henkisesti kestävä tulevaisuus, jonka armeijassa on tehokas kirkollinen työ. Niin Venäjällä kuin Nato-maissakin ovat selkeää tunnustuksellista ja uskonnollista työtä tekevät sotilaspapit. Nyt Suomessa em. työryhmän kaavailut ovat vastoin asevelvollisten enemmistön oikeuksia.

 

Kyse on myös yhteyttä luovista asioista. Kirkollinen työ ei voi täyttää tehtäväänsä , jos sitä on vain siitä kiinnostuneille. Nykyinen tilanne on hyvä ja toimiva, mitään asiallista syytä muutoksiin ei ole. Teennäisin ja haetuin perustein ei pidä hyväksi koettuja asioita kevyesti käydä muuttamaan.

 

Sotilaspapin opetuksen rinnalla tarvitaan myös päällikön, vääpelin, sosiaalikuraattorin, lääkärin jne. oppitunnit.

Ne ovat lopultakin sotaväkiajan tärkeimpiä hetkiä elämää varten kaikissa olosuhteissa. 

 

 
 
 
           

Epilepsiapäivänä 9.2.2015

 Epilepsiapäivänä 9.2.2015
 
Tänään 9.2.2015 on epilepsiapäivä. Epilepsialiitto on lähestynyt meitä kansanedustajaehdokkaita tärkeän asian merkeissä.
Sairaus, mikä tahansa on asianomaiselle itselleen ja hänen lähimmilleen usein yllättävä ja kipeä isku elämän kulkuun. Vuosittain 3000 suomalaista saa epilepsiadiagnoosin. Tämä koskettaa lähiomaisina 10 000 - 20 000 henkilöä vanhempina, isovanhempina, sisaruksina ja lapsinakin.
 
Poliitikot ovat yleensä terveitä, urheilijoita, kuntoilijoita ja silloin yleensä vammaisten asiat jäävät monille vieraiksi. Myötätuntoa voidaan toki osoittaa ja sekin on hyvä, mutta ei kuitenkaan todellisuudessa auta paljoa. Siksi tarvitaan mm. Epilepsialiittoa muistuttamaan asioista ja erityisesti puolustamaan heitä, joille sairaus on itselle omakohtainen asia tai koskettaa jotakin lähiomaista.
 
Mikäli tulen valituksi seuraavaan eduskuntaan haluan olla tiiviissä yhteistyössä Epilepsialiiton kanssa. Vielä tärkeämpää on se, että ihmiset ottavat tilanteissaan minuun yhteyttä. Yksityisten asioiden hoitaminen ei sinällään ole helppoa. Mutta iloitsen, että aiemmalla eduskuntakaudella sain autettua epilepsiaan sairastuneen nuoren hänelle soveltuvaan työelämään. Tämä merkitsi nuorelle henkisesti ja fyysisesti sekä sosiaalisesti myönteistä tulevaisuutta. Äiti soitti äskettäin minulle kiitollisena.

Suomi säilytettävä kristittynä maana

Tämän vuoksi haluan tehdä parhaani eduskuntavaaleissa.

---

 

Suomi on säilytettävä kristittynä maana
 
 
Suomen ja kaikkien muiden Pohjoismaiden liput ristilippuja. Minulle jo koulun alaluokilla opetettiin ristin lipussa kertovan, että Suomi on kristitty maa. Haluan tämän arvopohjan kansallemme tulevaisuudessakin. En pidä lainkaan siitä, että eräiltä tahoilta alituiseen toistetaan hokemaa moniarvoisuudesta. Hyväksyn toki uskonnon- ja mielipiteenvapauden. Valitettavasti ne kuitenkaan eivät toteudu läheskään kaikkialla. 
 
Kristillisen uskon vaikuttamassa läntisessä maailmassa kunnioitetaan parhaiten myös ajassamme uskonnon-, mielipiteen ja sananvapautta. Sen on vaikuttanut historiallisen prosessin myötä lähtökohtaisesti juuri kristillinen näkemys ihmisarvosta.
Historian syvimpiä totuuksia on sanonta, että ilman kristinuskoa maailma olisi jo ajautunut tuhoon kansojen ollessa toisilleen raatevia susilaumoja. Sotienkin keskeltä on kummunnut kristillisen elämännäkemyksen synnyttämä toivo paremmasta, vaikka sitä ei tiedostettaisikaan.
 
Mutta kuinka kristillinen arvopohja voi säilyä ajasta aikaan? Monet kristikunnan varhaisten vuosisatojen vahvat alueet Pohjois-Afrikassa. Lähi-Idässä ja Vähässä Aasiassa eivät enää ole olleet kristittyjä alueita pitkiin aikoihin. Näin voi käydä Suomessa, Pohjoismaissa ja muuallakin, jos emme halua lainsäädäntömme ja yhteiskuntamme rakentuvan kristilliselle arvoperustalle.
 
Siksi tarvitaan kouluissa kristillistä uskonnonopetusta. Kritisoin nykyistä käsitystä vain tietojen jakamisesta. Hyvä sekin, mutta aiemmin uskonnon opetuksen tavoitteissa oli maininta kasvattamisesta henkilökohtaiseen uskoon mikäli mahdollista. Tässä ymmärrettiin oikein henkilökohtainen usko Pyhän Hengen työnä, jolle uskonnon opetus  voi antaa aineksia. Sama koski myös perinteisiä aamuhartauksia. Haluan tähän palattavan kouluissamme. Haluan kirkkoon kuulumattomille myös mahdollisuuden edelleen osallistua enemmistön mukana uskonnonopetukseen, tietenkään ketään tähän pakottamatta.
 
Nyt epäilen jatkuvasti vähentyneen ja sisällöltään ohentuneen uskonnon opetuksen riittävyyttä antamaan tuleville edes tiedollisesti sen arvoperustan aineksia, jota me tarvitsemme Suomen säilymiseksi kristittynä maana. Haluan lisätä uskonnon opetusta kasvatuksen kaikissa vaiheissa päivähoidosta peruskoulun kautta lukioon ja laajemminkin vastaavalle tasolle.
 
Haluan Raamatun luomisjärjestyksen mukaisen avioliittolainsäädännön olevan edelleen yhteiskuntamme perustana. Koen aborttiin liittyvässä lainsäädännössä tarvetta elämän kunnioittamiseen sen sikiämisestä alkaen. Jos kristillinen arvopohja
ohentuu, on vaara tulevassa lainsäädännössä myös elämän loppuvaiheissa siirtyä Raamatun sanasta poikkeaville teille.
Kansakunnan ja laajemmalti koko ihmiskunnan tulevaisuus rakentuu kestävästi vain Raamatun ja kristinuskon ikuisille
arvoille. "Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta". Jes.62:1.