joulunaikaan

Kiitos monista joulutervehdyksistä! On miellyttävää, että näin monet ovat halunneet muistaa monien joulukiireiden keskeltä. Minullakin on tuntunut olevan kiirettä ja puuhaa niin, että kirjoittelen tätä viestiä kolmannen joulupäivän iltahetkenä. Kirkkokäsikirja tuntee myös kolmannen ja neljännen joulupäivän. Niille ovat Raamatun tekstit ja aiheet. Kolmannen joulupäivän aihe on evankelista Johannes, jonka vfuoksi tänään on kaikkien Hannujen ja Hanneksien nimipäivä. Neljäs joulupäivä kertoo Herodeksen tekemästä Beetlehemin lapsisurmasta alle kaksi vuotialle poikalapsille ja siksi päivä on "viattomien lasten päivä" kalentereissamme.

 

Joulun jälkeisellä sunnuntaille, jolle nyt neljäs joulupäivä tänä vuonna asettuu, on Kirkkokäsikirjassa otsikko "Jumalan lapsen turvallisuus" ja aiheena on Jeesuksen pakomatka Egyptiin Herodeksen lapsisurmalta. Jos joulun evankeliumi on herkkä ja monin tavoin kuvaannollisen kaunis, tulee riipaisevalla tavalla pahuus esille seuraavien päivien sanomassa. Mutta samalla tulee esille myös pahuutta suurempi todellisuus, joka on Jumalan pelastavaa todellisuutta. Mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut kahdessa tuhannessa vuodessa. Vääryys ja pahuus kaikissa muodoissaan on yhä totta, mutta niin on myös maan ja taivaan Luojan armon ja rakkauden pelastava todellisuus.

 

Joulun valot saavat loistaa iankaikkisen elämän todellisuutta suurimmankin pahuuden maailmassa. Joulun aika saa olla fyysisen ja henkisen latautumisen aikaa, jolloin hankitaan voimavaroja tulevaan aikaan. Tänään luonani kävi myös susimetsästyksen paikallinen johtaja, joka toivoi  minulta puoltolausuntoa Keuruun Pihlajavedelle suden kaatolupaa varten. Tämän lausunnon teen lähiaikoina ja teen aiheesta myös jo ennen joulua valmisteilla olleen kirjallisen kysymykseni valmiiksi ja jätän ministerin vastattavaksi käydessäni eduskunnassa 2.1.2009.

 

Istuntotauon aikana voi tehdä niitä asioita, joita ei kerkiä hektisen valiokunta- ja täysistuntiputken aikana tekemään. Näistä kerron lisää seuraavissa blogeissani. Uudenvuodenpäivänä pidän pyynnöstä päiväsaarnan Keuruun kirkon jumalanpalveluksessa kello 10 sekä olen avustajana ehtoollisen jaossa. Sitten kiiruhdan Haapamäen asemalle päiväjunaan ennättääkseni illalla Helsingissä Säätytalolle puoustusministeri Häkämiehen isännöimälle perinteiselle puolustusministerin uudenvuoden vastaanotolle.

 

Nyt Kiitos pian päättyvän vuoden yhteisistä asioista ja Hyvää Uutta Vuotta!

Puolivälissä adventtia

Kolmas adventtisunnuntai merkitsee adventtiajan puoliväliä. Joulu on jo lähellä. Eduskunnassa  tuleva viikko on erittäin tiiviin budjetin palautekeskustelun ja siihen liittyvien äänestysten aikaa. Aivan viimeisimmät valiokuntamietinnöt valmistuvat joko maanantaina tai tiistaina, jos tavoitteena on ollut tämä vuosi käsittelylle. Yöistunnot ovat tuttuja menneiltä vuosilta, joten mitään yllättävää ei minulle ole  pitkissäkään työrupeamissa. Useana päivänä on työrupeama muutoinkin ollut yli 13 tuntia eduskuntatalossa. Tätä en sano mitenkään itseäni korostaen.

Pidän aidosti aidosti eduskuntatyöstä ja minusta parasta ovat täysistunnot. Haluan käyttää puheenvuoroja ja myös täyttää jo kymmenen vuotta sitten  ennen vuoden 1999 vaaleja antamaani lupausta olla paikalla salissa. Minulle puheet ovat tapani työskennellä.

Sana parlamenttikin tulee ranskankielen puhumista merkitsevästä sanasta. Jotkut haluavat vähätellä puhumista täysistunnossa. Olen täysin toista mieltä. Ollaan ja puhutaan sitä paljon turhemmissakin paikoissa kuin eduskunnan täysistuntosalissa. Minun tahtoni on olla paikalla ja koettaa vaikuttaa puhumalla.

 

On selvää, että ei yksi puhe asioita ratkaise eikä useat muutkaan ja kukaan ei saa tahtoaan läpi sellaisenaan. Mutta haluan tuoda arjen ja elämän asioita esille, kuten ihmiset ovat miunulle esille tuoneet. Haluan olla kykyjeni mukaan kansan edustaja eri asioissa

lokeroitumatta johonkin alueeseen. Tietyt asiat korostuvat tietenkin enemmän täysistunnoissa kuin toiset johtuen käsiteltävistä aihepiireistä. Joihinkin voin vaikuttaa myös suoraan valiokuntien kautta ja monista asioista on sitten tehtävä aloitteita ja kyselyitä, jos asioita ei saa muuten esille.

 

Kolmas adventtisunnuntai on "tientekosunnuntai" joululle. Johannes Kastajan tehtävä oli valmistaa tietä Vapahtajalle. Eduskunnassa haluan nostaa monia ajallisia tieasioita esille eri tavoin. Se on osa arkista työtäni. Adventtiaikana olisi tärkeintä myös tehdä tietä joulun sanomalle omassa elämässämme. Yksi hyvä tapa on käydä kirkossa. Minulle se on mahdollisimman luonnollinen asia pyhisin.

Kannattaa käydä kirkossa adventtiaikanakin. Ainakin minä koen näin, muuten en jaksaisi työssäni.

Adventtina 2008 Haapamäen Suojalla

Tänään ovat syttyneet ensimmäisen adventin kynttilät Suomen kirkoissa, niin myös täällä Haapamäelläkin. Adventtiaika on kristikunnassa Vapahtajamme syntymäjuhlaan valmistavaa aikaa, odotuksen aikaa. Käymme kohti joulua. Adventti sytyttää joulun valoja. Tänään on myös marraskuun 30.päivä. Tänään on tullut tasan 69 vuotta talvisodan syttymisestä 30.11.1939. Ollessani koulupoika edesmennyt Kollaalla sotavamman saanut isäni kertoi sodan todellisuuden kohtaamisesta kyseisen päivän aamuhämärissä. Opettajansa johdolla oli koululuokka oppilaita pelastautumassa taistelulinjan läpi. Sodan todellisuus havahdutti myös Haapamäellä. Lähimpien viikkojen aikana tulivat ensimmäiset viestit isänmaamme itsenäisyyden puolesta antaneista ja sankarihaudat avattiin tuolloin melko uudelle hautausmaalle rakenteilla olevan kirkon äärelle.

 

Viime sotien muistot ovat todellisuutta, jotka on hyvä kertoa tulevillekin polville. Ensi lauantaina on isänmaamme 91. itsenäisyyspäivä.

Viime sotien sukupolvi ansaitsee kiitoksen siitä, että olemme saaneet viettää kristillistä joulua omaa itsenäisyyspäivää koko itsenäisyytemme ajan.

 

Haapamäellä tämä hetki  Haapamäen leijonien joulunavaus Suojalla tahtoo osaltaan avata ovia advetin kautta jouluun. Haapamäellä on vireä järjestö- ja yhdistystoiminta. Josta kiitos kuuluu kaikille toiminnoissa mukanaoleville. Pitkin syksyä ja ehkä jo edellistsä myyjäisistä lähtien on tehty työtä tämän tapahtuman eteen ja niiden asioiden hyväksi, joita myyjäistuotoilla halutaan edistää. Ihailen tätä. Paljon puuttuisi; jos Haapamäellä ei olisi tätä yhdessä luotua tapahtumaa ja jo tänään aiemmin koululla ollutta advettikirkon jälkeistä tapahtumaa. Nämä ovat osoitus siitä, että Haapamäki elää. Voimavara on meissä itsessämme.

 

Iloitsen 36 vuotta Haapamäellä asuneena siitä, että tänne on muuttanut myös paljon uusia asukkaita. Lausun jokaisen heistä lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Haluan jokaisen kokevan Haapamäen paikkakunnaksi, jonne on hyvä tulla ja jossa on hyvä elää. Haapamäelle on kymmenen vuoden kuluessa myös saatu tuotannollisia työpaikkoja runsaasti. Minä en ainakaan tiedä Suomessa toista noin 2000 hengen yhdyskuntaa taajamalähiöiden ulkopuolella, johon olisi tullut näin paljon työpaikkoja. Tämä on hyvä tiedostaa paikkakuntamme vahvuutena ja lausua kiitos kaikille tähän myönteiseen kehitykseen vaikuttaneille. Siksi Haapamäki

on nyt se osa-alue Keuruun kaupungissa, jossa väkiluku kasvaa. Tämä on koko Keuruun parhaaksi. Ne puutteet, joita tällä hetkellä

on terveydenhuollon ja lasten päivähoidon toteutuksessa tulee ensi tilassa korjata. Parasta olisi, jos löytäisimme tehtäviin Haapamäelle niin uskolliset henkilöt kuin aikanaan olivat lääkäri Karvonen ja hammaslääkäri Martta Airikkala. Jos löytäisimme tänä aikana tällaiset henkilöt, jotka tulisivat myös asumaan joukkoomme Haapamäelle, olisi hyvä aika tässäkin suhteessa palannut.

 

Omasta puolestani voin sanoa, että Haapamäki on hyvä paikkakunta asua. Täällä ovat hyvät ihmiset ja vireää aktiviteettia, joka voi parhaiten toteutua juuri tämäntyyppisellä paikkakunnalla. Täältä löytyvät peruspalvelut ja tänne ovat hyvät yhteydet. Omalta osaltani

haluan eduskunnassa tehdä eri yhteyksissä Haapamäen tunnetuksi ja puolustaa Haapamäkeä. Tässä parasta on katsoa eteenpäin ja

kehittää tästä kasvutaajamaa, jossa on hyvä asua ja yrittää.

 

Vielä kolme viikkoa päivä hivenen lyhenee, sitten jo ennen joulua maankierto on sellainen, että Tuomaan päivänä 21. joulukuuta alkaa taas valo voittaa pimeää. Vaikka ympärillä olisi kuinka pimeää hyvänsä yksikin kynttilänliekki luo ympärilleen valoa ja lämpöä.

Sytyttäköön adventti näitä toivon ja lähimmäisenrakkauden valon ja lämmön ajatuksia meissäkin. Kiitokset Haapamäen Leijonille ja koko tapahtuman järjestäjille. Avautukoot tästä ovet jkohti joulun valoja!

 

 

Tulevaisuus syntyy tänään

Olemme saaneet lukea huolestuttavia uutisia siitä, kuinka väkivalta on
kasvanut nuorison keskuudessa. Tuskin löytyy ihmistä, joka ei olisi viime
aikoina kokenut huolta tai jopa hätää lasten tulevaisuudesta maassamme.
Lasten pahoinvointiin voimme etsiä monia syitä ja niitä löytyykin lukuisa
määrä, jos katsomme kuinka monet lasten hyvinvointia edistävät asiat ovat
joutuneet yhteiskunnassa säästötoimenpiteiden kohteeksi. Puolet lapsen ja
nuoren elämästä kuluu koulussa. Koulujen hyvinvointiin olisikin
sijoitettava aiempaa enemmän sillä koulukiusaaminen on kasvanut
kestämättömiin mittasuhteisiin. Tähän on aika puuttua. Uskon kiusaamisen
ja väkivallan kertovan sisäisestä pahoinvoinnista, jonka hoitamiseksi on
olemassa keinoja. Kouluihin tarvittaisiin terveydenhoito- ja
kuraattoripalveluja. Tällä hetkellä kouluista puuttuu voimavaroja hoitaa
lasten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Elämme yhä enemmän aikaa, jossa yhteisöllisyys on mennyttä historiaa ja
yksilöllisyydestä on tullut vallitseva trendi. Uskon tämän olevan yksi
tekijä pahoinvointiin, sillä ihmisen on kovin vaikea elää ja selviytyä
elämästä ilman toisia ihmisiä. Viime aikoina on jopa tehty
tutkimustuloksia siitä, kuinka yhteiskunnassamme kalvaa rakenteellinen
välinpitämättömyys. Tämä heijastuu juuri siten, ettei kukaan enää välitä
tai puutu lähimmäisensä apua tarvitsevaan tilanteeseen. Meidän tulisikin
taistella tätä vallitsevaa välinpitämättömyyttä vastaan ja omalta
osaltamme ryhtyä aktiiviseksi yhteisen hyvän puolesta. Jo se, että kysyy
tutun kuulumisia ja juttelee jonkun paikallisen nuoren kanssa rohkaisevin
sanoin, voi muuttaa heidän viikkonsa kulkua valoisampaan suuntaan. Omakin
päivä voi piristyä kummasti kun näkee hymyn lähimmäisen kasvoilla.

Kun luen lehtiä, huomaan siellä vallitsevana piirteenä sen, että
uutisointi koskettaa aina kielteisiä asioita. Median vastuu tuntuu
kadonneen, sillä kuinka voidaan nähdä rakentavana jatkuva pelon ja
huonojen uutisten levittäminen? Usein ihmettelenkin, eikö tosiaan mitään
hyvää ole tapahtunut vai eikö siitä sitten uutisoida, kun lehti ei muuten
myy? Olemme tottuneet moniin asioihin ja ennen pitkää huonotkin asiat
alkavat tuntua luonnollisilta, kun ne ovat vallitsevasti esillä. Tiedämme
väkivallan juurtuneen televisiotarjontaan, lasten vapaa-ajan
viihdemateriaaliin, peleihin ja elokuviin. Kuitenkin turhan usein
vaikutuksia ajattelematta jätämme television sulkematta, vaikka katsomamme
ohjelma on kaikkea muuta kuin rakentava. Kuitenkin on muistettava, että
meidän tulisi ruokkia mieltämme oikein ja vastuullisesti. Mitäpä, jos
jättäisimme väkivallalla otsikoissaan mässäilevän lehdenkin väliin?  Media
on turruttamassa yhteiskuntaamme suuntaan, joka alkaa muistuttaa Orwellin
kuvailemaa painajaista. Tähän on vastalääke olemassa. Otamme aktiivisesti
vastuun ympäristöstämme, emmekä hyväksy kaikkea, mitä media syytää. Uskon
tämän esimerkin vaikuttavan myös nuoreen sukupolveen. Isovanhemmat ja
vanhemmat voivat siirtää lapsillensa välittämisen perinnön.
Maanviljelijänä tiedän, että siemenestä kasvaa aikanaan kasvi kun sitä
hoitaa. Tämä laki koskee myös työtäni kansanedustajana ja pappina, teot ja
sanat ovat kuin siemeniä joista aikanaan kasvaa satoa. Lapset ja nuoremme
ovat maaperä jolle on aika kylvää hyvä siemen, välittämisen ja
huolehtimisen malli, sillä he ovat Suomen tulevaisuus!

 

Tuomiosunnuntaina Haapamäen kirkossa ja Suojalla 23.11.2008

Tänään on kirkkovuoden viimeinen pyhäpäivä. Aiheena on viimeinen tuomio ja siksi pyhäpäivän nimi on tuomiosunnuntai. Opiskeluaikanani kävin Helsingin Tuomiokirkossa kuulemassa tuomiosunnuntain saarnaa, jonka piti tuomiorovasti. Siinäpä tuomiota kerrakseen! Kuitenkin sana tuomiokirkko on peräisin latinan domuksesta, joka merkitsee taloa. Samasta yhteydestä on sitten tullut suomen kieleen sana tuomiorovasti, joka merkitsee piispanistuinpaikan kirkon kirkkoherraa. Tuomiorovasti on edelleen tuomiokapitulin varapuheenjohtaja ja piispan sijainen hänen ollessa estynyt.

 

Tänään Haapamäen kirkon paikoituslue oli muutamaa minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua lähes täysi. Totesin, että nyt Haapamäellä on noudatettu aikoinaan piispa Eero Lehtisen sanaa:"pitäkää huolta siitä, että kirkon pihalla on autoja!" Tällä hän tarkoitti sitä, että tultaisiin kirkkoon ja tuotaisiin toisiakin mukana. Osansa väen runsauteen oli sillä, että Haapamäellä oli jumalanpalvelukseen liittyen Eläkeliiton joulujuhla seurakuntasalissa kirkon yhteydessä.

 

Kirkon jälkeen menin kutsuttuna Haapameän Suojalle, jossa symbolisesti painoin uuden elokuvakoneen käynnistysnappia. samalla lausuin muutaman sanan oman paikkakunnan elokuvien ja kulttuurielämän puolesta. Käynnistys aloitti "Päätalo"-elokuvan esityksen

Haapamäellä. Haapamäki on äskettäin valtion palkitseman elokuvaohjaaja Matti Kassilan synnynpaikkakunta. Kesällä on tarkoitus viettää jälleen Haapamäen elokuvatapahtumaa. Puute on tapahtuman keskeisestä vetäjästä, sillä tehtävässä ollut Veijo Niinilampi, hyvä naapurini, poistui viime keskiviikon vastaisena yönä kotisänkyynsä 54-vuoden iässä. Hän oli monessa mukana ja monessa hyvässä asiassa häntä kaivataan. Veijo on työnsä tehnyt. Meitä tarvitaan ja työmme jatkumista tarvitaan.

Markku-serkun hautajaisissa Teuvalla

Lauantaina 8.11. 2008 olin serkkuni Markku Oinosen hautajaissa Teuvalla. Markun veljen Pertin pyynnöstä sain luottamuksen toimittaa serkkuni hautaansiunaamisen Teuvan kirkossa. Kevättalvella 1984 toimitin isäni veljen Otto Oinosen, Markun isän hautauksen samoin Teuvan kirkossa. Aikaa tästä on ennättänyt kulua jo 24 vuotta. Ensimmäisen kerran kävin Teuvalla sekkuni Maurin hautajaisissa syyskuussa 1966. OIin silloin abiturientti. Mauri oli Markun ja Tertin vanhin veli. Hän oli syntynyt 1939, joten hänen elämänmatkansa oli vain 27 täyttä vuotta. Hän oli kunnallisen keskikoulun rehtorina Puolangalla, jossa äkillinen sairauskohtaus, ilmeisesti verenkiertohäiriö aivoissa aiheutti kuoleman kesken opettajien kokouksen ennen lukuvuoden alkua.

 

Markku-serkkuni oli 61 vuoden ikäinen ja hänen työvuodet olivat Tielaitoksen nyttemmin Destian palveluksessa. Markku oli äskettäin ennättänyt jäädä eläkkeelle ja uusia elämänhankkeita talonrakennusta myöten oli edessä. Vakava sairaus vei kuitenkin elämän hyvin nopeasti. Nyt Oinosen suvun yhdyspaikka, setäni Oton koti Teuvalla on tyhjä ja serkultani Pertiltä kuulin sen tulevan myyntiin. Ajan on kuljettava eteenpäin. Ei meillä ole täällä pysyväistä asuinsijaa, vaan tulevaista me etsimme.

 

Teuvan kirkossa on Lumivaaran  kirkon kynttiläkruunut keskikäytävällä. Näiden valon alitse saatettiin lumivaaralaisen suvun mies Markku Oinonen omaisten, läheisten, naapurien ja työtoverien saattamana Teuvan hautausmaalle suvun hautaan odottamaan ylösnousemuksen aamua. Elämä on alkanut jo kasteessa Vapahtajamme tähden valaistulla tiellä, armon tiellä ja se tie vie uskomme mukaan perille. Markku on käynyt lepoon. Kiitos Markku ystävyydestä.

Pyhäinpäivän aikaan 2008

Tätä kirjoitettaessa ovat vielä pyhäinpäivän aattoillan myöhäishetket. Olen iltapäivällä sytyttänyt Multialla Sinervän hautausmaalla isäni Sulo Oinosen haudalle kaksi muistokynttilää. Olen ajatuksissisani valmistautunut huomenna pyhäinpäivänä Haapamäen hautausmaalla karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä pidettävää puhettani varten. Isäni haudalla käynti oli yksi osa tuota. Hän oli syntynyt Jaakkimassa ja asunut ennen sotia Lumivaarassa.

 

Lainasin Keuruun kirjastosta kaksi kirjaa, joista toivoin saavani jotain utta puhettani varten varten. Toisen teema 0n "Uhrattu nuoruus", Sodassa koettua ja toinen käsittelee luovutettuun alueeseen kuuluneita Suomenlahden ulkosaaria. Kirjan nimi on "Kotisaaret". Täällä Haapamäellä tai lähiseuduilla ei taida enää olla ketään, joka olisi kotoisin noilta saarilta. Aiemmin tunsin erään kunnianarvoisassa iässä olleen vanhuksen, joka oli kotoisin Seiskarin saarelta. Nuo Suomenlahden ulkosaaret ovat aina kiehtoneet ajatuksiani. Elämä niillä on ollut erilaista kuin muualla. Sitten saarten jouduttua rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle, ne ikäänkuin vajosivat mereen. Niille ei päässyt eikä niistä puhuttu. Toiveet Suursaarelle pääsystäkin ovat olleet lyhytaikaisia. Kuitenkin nuo saaret silti yhä edelleen ovat.

 

Onko tässä pyhäinpäivän sanomaa? Kuolema katkaisee elämän. Se katoaa. Mutta Jumalalle elämän antajalle se on tallella. On ajallinen historia, joka aikanaan häipyy ja katoaa. Mutta on Jumalan todellisuus, joka on suurempi omat ajatuksemme. Kotkan edustalta voi nähdä hyvällä säällä Suursaaren piirteet. Johanneksen Ilmestyskirja Raamatussa piirtää meille kuin kuvastimeen näköaloja taivaasta. Sitä emme täältä näe, mutta tiedämme, että siellä on kaikki hyvin. Olemme kahden maan kansalaiset. Elämme täällä ajassa, mutta Jeesuksen Kristuksen tähden uskovalla on taivaan kansalaisuus. Pyhät ovat perillä. Tavalliset ihmiset, jotka ovat turvautuneet Jumalaan ja Hänen armoonsa. Heidät Jeesus julistaa vuorisaarnassaan autuaiksi. Tuo teksti luetaan aina pyhäinpäivän jumalanpalveluksessa.

 

Minulle pyhäinpäivä merkitsee paljon. Tässä ajassa kuljemme kuin liikenteessä lähivaloilla ajaen, mutta kristittyinä meillä saa olla myös kaukovalot. Tästä teemasta saarnasi vuosia sitten jo edesmennyt Nuorten keskuksen pääsihteeri Matti E.Pitkänen Keuruun kirkosssa.

Hän on perillä. Minä ja sinä lukijani, me teemme matkaa. Armo kantaa perille.

Kiitos äänestäjilleni!

Kunnallisvaalien nyt ollessa ohi on aika mitä suurimpiin Kiitoksiin äänestäjilleni! Kiitos! Saadut 408 ääntä velvoittavat. Haluan yrittää parhaani edelleen. Hyvässä yhteistyössä tehdään se, mitä parhaiten voidaan tehdä. Toivon, että eri asioissa pidetään näissäkin merkeissä yhteyttä.

 

Kiitos!

Pohjoismaiden Neuvoston 60. yleiskokoukseen Helsingissä 26-29.10.2008

Omassa eduskuntatyössäni kansainvälisyyttä edustaa Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenyys. Päättyvän viikon keskiviikkoaamulla oli eduskunnassa yleiskokousasioita valmistellen Suomen valtuuskunnan kokous. Ellei PN:n yleiskokousta olisi, saisin maakunnallisen työn ja omien asioiden viikon alkavasta viikosta. Kun kokous on nyt Helsingissä ja itse kokousten osalta eduskuntatalossa, ei tarvitse lähteä ulkomaille. Helsinki on aina lähellä verrattuna muihin naapurimaihinkin. Maanantai-iltana tulen vielä Helsingistä Keuruulle kaupunginvaltuustoseminaariin.

 

Huomenillalla selviävät myös kunnallisvaalien tulokset. Saa nähdä jatkuuko valtuustotyöni. Sen päättävät äänestäjät. Pohjoismaiden Neuvoston kokousten yhteydessä pidetään myös ministerineuvoston kokoukset samassa paikassa. Itämeren kysymykset tuovat uuden ajankohtaisuuden yhdessä balttien kanssa PN:n työskentelyyn. Yleiskokouksen yhteydessä pidetään myös valiokuntien kokoukset. Minun valiokuntani on elinkeinovaliokunta. Ainakin osa PN.n yleiskokouksen istunnoista tulee myös televisiosta ja eduskunnan nettitv:n kautta kaikki sen istunnot kuten eduskjunnan omatkin istunnot. Näin voit sinäkin aikasi salliessa seurata PN:n työskentelyä!

Jos et ole vielä äänestänyt Keuruun valtuustovaaleissa, olen käytettävissä edelleen numeroni 62 kautta. Kukaan ei mene ilman ääniä, minäkin tarvitsen!

Kunnallisvaalit lähenevät kohti vaalipäivää

Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi. Olen ehdokkaana Keuruun kaupunginvaltuustoon. Harkitsin pitkään osallistumista. Päädyin pyynnöistä ehdokkuuteen. Toisaalta kansanedustajan maakunnallisen työn kannalta olisi enempi aikaa moniin tarvittaviin menoihin enempi, jos ei olisi mukana kunnalliselämässä. Toisaalta kansanedustaja on hyvä tuntea myös se tuska ja vaiva, joka on kunnissa ihmisten perustarpeiden hoitamisesta. Tämän vuoksi harkinnan jälkeen annoin suostumukseni ehdokkuudelle.

 

Kun nyt sitten olen ehdokas, haluan tietenkin tulla valituksi valtuustoon. Tällä hetkellä olen Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Vaalinumeroni 62 toivottavasti saa riittävästi ääniä. Itse olen jo käynuyt sunnuntaina Haapamäellä ennakkoon äänestämässä. Jos et ole vielä äänestänyt ja sinulla on äänioikeus Keuruulla, haluan olla käytettävissäsi tulevallekin vaalikaudelle.

 

Tervehtien

 

Lauri Oinonen

Terveyspalvelut on saatava läheltä

Lääkäri-, hammaslääkäri-, neuvola- ja muut terveyspalvelut ovat kansalaisten kannalta perusasioita koko Keuruulla, jotka on turvattava. Näiden palvelujen nopea saatavuus lähipalveluina odotetaan olevan perusasia terveydenhuollossa. Lapsiperheiden ja vanhusten turvallisen arjen suojaamiseksi on terveyspalvelut säilytettävä lähellä ja palveluajat on pidettävä riittävinä. Ajanvarauskäytäntöjen tulee olla asiakkaille helppoja ja nyt olemassa olevat epäkohdat on poistettava.
Haapamäen terveysaseman lääkäri-, hammaslääkäri-, neuvola-, ja laboratorionäytteidenottopalvelut on palautettava. Nämä koskevat myös Pihlajaveden ja koko läntisen Keuruun tarpeita. On mieletöntä, että koululaiset joutuvat käymään Haapamäeltä Keuruun terveysasemalla ja mm. vanhemmat joutuvat kyyditsemään työajallaan. Tässä kyse on myös koululaisten työpäivän turvallisuudesta ja ajankäytöstä. Muille terveyskeskusasiakkaille tulee tarpeettomasti matkakuluja ja erityisesti vanhuksille ja invalideille ylimääräisiä vaikeuksia asiointimatkoilla. Perusteet Haapamäen palveluille ovat kiistattomat.
Yö- ja viikonloppupäivystykset eivät saa etääntyä, koska avuntarve on usein yllättävä. Ambulanssin välitön saatavuus on taattava. Vanhusten kotihoidon toiminnoista on pidettävä huolta ja öisin on saatava apua läheltä. Itse kukin tarvitsee terveyspalveluja ja siksi niiden on oltava toimivia.

mikkelinpäivänä 2008

Tänään on kalenterissa ja kirkkovuodessa mikkelinpäivä. Perinteisesti seurakunnissa  mikkelinpäivänä vietetään perhekirkkoja ja lasten jumalanpalveluksia. Pyhyäivän sanomaan kuuluvat lapset elämän ja uskovan esikuvana sekä Jumalan sanansaattajat enkelit. Olisin tänään saarnassa odottanut käsiteltävän hieman enemmän enkeleitä, koska niillä on väkevä sija Raamatussa ja juuri mikkelinpäivänä teemee on perinteisesti aina käsitelty. Enkelit ovat todellisuutta, jonka Jumala on luonut. Näin on ihan riippumatta siitä, olemmeko nähneet kenties enkeleitä vai ei tai kokeneet enkeleiden toimintaa ja varjelusta vai ei. Enkelit ovat Raamatun todellisuutta ja luomisen todelllisuutta. Meidän havainnointimme ja näkökykymme ja ymmärryksemme on rajoitettua. Jumalan todellisuus on enenmmän ja paljon enemmän.

 

Mikkelinpäivänä vietettiin tänään Haapamäen kirkossa myös maatalousväen kirkkopyhää. Yleensä se on ollut hieman myöhemmin syksyllä, kiitospäivänä. Nyt se oli mikkelinpäivänä. Olisin kaivannut sinänsä hyvin valmistellussa kuulemassani saarnassa hieman myös sen teeman käsittelyä, jota maatalousväen kirkkopyhä olisi antanut. Teema oli toki esillä virsissä ja rukouksissa. Ainakin kirkkoväen ajatukset muistivat myös tuota teemaa. Monet kuulijoista olivat nykyisiä tai entisiä maanviljelijöitä. Liturgisesti on toki oikein olla Kirkkokäsikirjalle ja sen teksteille uskollisia ensisijaisesti.

 

Tänäkin vuonna on aihetta kiitokseen vuoden sadosta. kiitos myös uutispuurosta ja kirkkokahveista jumalanpalveluksen Haapamäen maatalousväelle. Teette siunattua työtä vaaliessanne kirkkopyhän perinnettä. Jatkukoon tämä niin kauan kuin kylväminen ja leikkaaminenkin!

Längelmäen viimeisen kirkkoherran lähtösaarnaa kuulemassa Längelmäen kirkossa 28.9.2008

Olin tänään mukana kuulijana Längelmäen kirkossa ehtoollisjumalanpalveluksessa, messussa, jossa rovasti Pertti Harju piti lähtösaarnansa. Syksyinen kaunis  aurinkoinen aamupäivä kutsui kirkkoväkeä lähes suuren kirkon täydeltä vuonna 1770-1772 längelmäkeläisen kirkonrakentajan Piimäsen hyvin taidokkaasti rakentamaan Längelmäen kirkkoon. Längelmäki on ollut vanha pohjoishämäläinen kantaseurakunta Längelmäveden rannoilla. Nyt kuntauudistusaallon myötä valitettavasti on tapahtunut Längelmäen kunnan  ja seurakunnan lopettamiset vajaat kaksi vuotta sitten. Pääosa entisestä Längelmäen kunnasta siirtyi Jämsän kaupunkiin (Länkipohja ympäristöineen ja kirkonkylän puoleinen osa on nyt Orivettä sekän kunnallisesti että seurakunnallisesti. Jämsään siirtynyt osa on puolestaan Kuoreveden seurakuntaa.

 

Olisin halunnut maassa harjoitettavan jo pitempiaikaisesti sellaista politiikkaa, että maaseutu ja sen kylät olisivat voineet säilyä elinvoimaisina ja perinteikäs Längelmäkikin itsenäisenä. Längelmäen  33. kirkkoherra oli ystäväni Pertti Harju, joka jäi seurakunnan pitkässä kirkkoherrojen sarjassa viimeiseksi. Hän on nyt tosin jo ollut vajaat kaksi vuotta liitoksen myötä Kuoreveden kappalainen, mutta käytännössä Längelmäen pappi. Olen tuntenut Pertin jo pitkään. Noinj neljännesvuosisata sitten olin tammikuisena pakkaspäivänä avustajana koskenpään kirkossa, jossa Pertti asetettiin Koskenpään kirkkoherran virkaan piispa Erkki Kansanahon toimesta. Sitten ystäväni siirtyi Längelmäelle, jossa lähes päivälleen 18 vuotta sitten kastoin perheen tyttären maatalousväen kirkkopyhän yhteydessä.

 

Nyt oli Pertin lähtösaarna. Tämä saarna antoi minulle hyvin paljon. Enemmän kuin monet muut kuulemani saarnat. Sain rohkaisua ja voimaa elämään. Kannattaa käydä kirkossa, kannattaa kuulla saarnaa ja kannattaa hiljentyä. Sen koin todeksi kohdallani jälleen. Jumala oli Henkensä kautta antanut Pertille sanat saarnaan sekä taidon ja rohkeuden. Oli katsetta taaksepäin , tähän hetkeen ja tulevaan aina kirkkautta kohti. Tämä saarna oli sellainen kuin saarnan pitää ollakin, että voisi olla kuulijoille että pitäjälleen viimeinen.

Saarna, jossa on elämän evästä tähän ja perille taivaaseen asti. Esirukouksessa Längelmäelläkin muistettiin kuten varmasti muuallakin

Kauhajoen uhreja heidän läheisiään.

 

Kiitos Pertti saarnasta ja uskollisestä työstäsi Herran elovainiolla! Näin voi aidosti sanoa myös siksi, että Längelmäen kirkkoa ympäröivät kumpuilevat pellot, joilta ajallinen sato on saatu talteen tältäkin vuodelta. Kiitos Jumalalle myös jokapäiväisestä leivästä.

Tänään sitä on Suomessa, mutta maailmalta kuuluu ääniä ruokapulasta. Haluan ottaa nuo hyvin vakavasti. Jumala varjelkoon meitä nälänhädältä ja kulkutaudeita. Ne eivät ole ihmisen kädessä, vaikka luulemme joskus niin. Jotain voimme toki tehdä ja paljonkin, jos meillä Raamatun Joosefin opetus varautumisesta. Se olisi nyt todella ajankohtaista. Siksi eduskunta käy lähiaikoina istuntosalissa ajankohtaiskeskustelun ruuan riittävyydestä. Palaan teemaan tuonnempana.

Kauhajoen murhenäytelmä

Tänään tiistaina 23.9.2008 on ollut kansallinen murhenäytelmä, Kauhajoen koulusurma. Tämä uutinen on hälyttävä. Täysin viattomat ja ulkopuoliset opiskelijat ovat joutuneet surmatuiksi koulutyössään. Uutisoinnissa ei kiinnitetä mielestäni huomiota uhreihin. Halutaanko tällä vältellä kuoleman kovaa todellisuutta? Mikä on uhrien omaisten tilanne? Siitä ei puhuta mitään, haastattelut eivät tätä kerro.

 

On hyvä, että hallitus on kokoontunut. Eduskunnassa tänään istunnon alussa puhemies ilmoitti tapahtumasta. Huomenna on kehoitettu pukeutumaan mustaan pukuun, istunnon alussa on hiljainen hetki. Liian monen nuoren elämä on nyt päättynyt mitä traagisimmalla tavalla. Mitä ajatellaan näissä kodeissa? Mitä ajattelevat sukulaiset ja omaiset? He tarvitsevat tuen ja avun. Jokainen voi rukoilla heille voimia ja surmansa saaneille iankakkista elämää sekä loukkaantuneille ajallista tervehtymistä. Kristityllä on Jumala, jonka puoleen voi huutaa hädän hetkellä. Tänäänkin Jumala kuulee rukoukset.

 

En tunne tapahtumia kuin yleisten uutisten pohjalta. Mutta jotain kysymyksiä on silti herännyt. En aio missään tapauksessa syyttää ketään. Mutta tuntuu kohtuuttomalta, että uhrit joutuivat olemaan aika pitkään ilman ensiapua. Olisiko voitu kenties pelastaa ihmishenkiä, jos apu uhreille olisi voitu antaa heti? Toivon tätä kysymystä pohdittavan virkavallan toimesta vakavasti, jotta olisi heti sopivat suojausvälineet tehdä hyökkäys väkivallan tekijän rauhoittamiseksi. Huoleni on syvä uhreja kohtaan, kuinka moni odotti turhaan auttajaa? Kysymys on kipeä, en syytä, mutta opiksi olisi voitava kipeästäkin asiasta ottaa.

 

Toivon voimia kaikille uhrien omaisille ja ajallaan oikeita ratkaisuja vastaavien estämiseksi ennakolta.

Koskettava veteraanijuhla

Olin tänään sunnuntaina Keuruun sotaveteraanien 40-vuotisjuhlissa. Vein äitini 92-vuotiaan entisen lotan jumalanpalvelukseen Keuruun kirkkoon. Jumalanpalveluksen alussa diplomi-urkuri Matti Pesonen soitti koskettavasti Finlandian. Monet kiittivät häntä kirkkokahveilla tästä ja mainitsivat myös päiväjuhlan puheissakin. Monet kokivat myös ensi kertaa uruilla soitetun Finlandian. Minä olen kuullut, mutta siitä on jo kauan. Oli uudenvuodenyön jumalanpalvelus Mäntän kirkossa. Ja juuri vuoden 1972 käydessä vaihtumaan vuodeksi 1973 Mäntän kanttri Erkki Toikka päätti yöjumalanpalveluksen Finlandiaan Mäntän kirkon uruilla. Kirkko oli aivan täysi ja jumalanpalvelus tuli myös väkeä täynnä olevalle torille kaiuttimien kautta. Tuo yö merkitsi Mäntän kauppalan vaihtumista Mäntän kaupungiksi. Sain olla toimittamassa papin osuutta tuossa tapahtumassa.

 

Finlandia uruilla on niin vaikuttava, että se todella mieleen. Näin myös tänään minulle ja monille muille. Sibelius on Finlandiassa viestittänyt kansan tunnot sortovuosista ja sitten tulevat vienot hiljaisemmat sävelet kuin aavistuksena itsenäisyyden 20- ja 30- luvun rauhan ja kansakunnan toivorikkaan nousun vuosilta ja taas sitten soivat kovast sävelet kuin ennakoiden sotavuosia. Näinkin voi ajatella, vaikka Sibelius ei tiennyt tulevia aikoja ainakaan faktana, koska sävellys on sortovuosilta ennen itsenäisyyttä. Jumalanpalveluksessa saarnasi oppikouluaikanainen uskonnonopettajani teol.tri Hannu Välimäki, jolla on kaksi muutakin tohtorin väiteltyä tutkintoa. Hänellä oli selkeä sanottava jälleen kerran.

 

Viime sotien veteraanien rivit ovat harventuneet, mutta perinteen kantajia on kiitettävästi löytynyt sotien jälkeen syntyneistä. Monille sotien veteraaneille upean syysssään koitossa ollut juhla jäi varmasti voimalatukseski pitkäksi aikaa. Näin myös miniulle.

Sotaveteraanien kirkkopyhä ja juhla keuruulla

Sunnuntaina 21.9.on Keuruun sotaveteraanit ry.n 40 vuotisjuhla. Tämä alkaa jumalanpalveluksella Keuruun kirkossa ja mukaan kuuluvat kunniakaäynti sankarihaudoilla Keuruun vanhan kirkon puistossa ja päiväjuhla. Tuossa juhlatapahtumassa saan olla mukana viemässä juhlivallle osastolle Keuruun kaupungin pöytästandaaria ja pitää lyhyen puheen paikallaolijoille. Olen Keuruun kaupungin edustajana, kansanedustajan rooli on pidettävä erillään. Olen tehnyt eduskunnassa aloitteen lottien ja kotirintamalottien eläketurvan parantamisesta.

 

Kotirintamalotillahan ei ole mitään erityisturvaa viime sotien jopa useiden vuosien työstään. Ei mitään Se on mielestäni väärin. Myös kotirintamalotat tulisi saattaa veteraanietuukisen pariin. Tiedot löytyvät hyvinkin arkistoista. Viime sotien veteraanit ovat kunniakansalaisia. Se tulisi tunnustaa myös käytännössä. Asialla on kiire. Äitini on kotirintamalotta, ahkeran emännän aikanaan vilkas jalankulku on nyt 92-vuoden iässä hidas ja asklmien nousu on vaikeaa. Veteraanien ja lottien asioilla kiire. Kiitos heille isänmaamme vapaudesta!

Veljekset Lehtomäki Oy:n juhlassa

Lauantaina 13.9.2008 olin aamupäivällä Jyväskylän kävelykadulla Keskustan teltalla tapaamassa niitä henkilöitä, jotka halusivat tulla keskustelemaan kansanedustajien kanssa. Arjen ja elämän eri kysymykset nousivat esille. Näitä olivat metsäasiat, bioenergia, eläkkeet, lapsiperheiden toimeentulo ja eri henkilökohtaiset elämän murheet.

 

Illalla osallistuin Keuruulla multialaisen Veljekset Lehtomäki Oy:n 35-vuotisjuhlaan. Upeat  onnittelut Lehtomäen veljeksille ja heidän työntekijöilleen Keurusseudun ja maakunnan metsissä tehdystä metsäkoneurakoinnista! Ihailen henkilökunnan uskollisuutta yrityksen palveluksessa. Monet saivat ansaitun tunniustuksen pitkäaikaisestakin palvelustyöstä saman yrityksen eri tehtävissä. Hyvä työnantaja ja hyvät työntekijöt ovat kohdanneet erinomaisella tavalla.

 

Työ metsissä jatkuu ja nythän vasta tekijöitä tarvitaankin, kun tavoitteena on täyttää 15 miljoonan kiintokuutiometrin määrä, joka jää puuttumaan Venäjän puutullien vuoksi. Tämä puumäärä on löydettävissä Suomen metsistä. Tähän kuitenkin tarvitaan tekijöitä. Onneksi heitä on ja pari viikkoa sitten Jämsänkoskella olleet FinMetko- messut osoittivat minulle sen, että on hyviä nuoria, jotka ovat kiinnostuneet metsäalasta. Siksi tulevaisuus näyttää hyvältä.

Keuruun vanha kirkko 250 vuotta

Tänään sunnuntaina 7.9.2008 vietettiin Keuruun vanhan kirkon 250-vuotisjuhlamessua. Kirkko oli täynnä osin myös perinneasuihin pukeutunutta juhlakansaa. Messussa käytettiin vanhoja jumalanpalveskaavoja sanontoineen ja virsineen. 250 vuotta on neljännes vuosituhannesta. Se on pitkä aika. On eletty ison vihan jälkeisiä aikoja, kun Keuruun Lapinsalmen äärelle on haluttu kolmas kirkkorakennus. Tuolloin on luotettu ja uskottu tulevaisuuteen laajassa erämaiden seurakunnassa. Multia kokonaan kuten Mänttäkin ja osat Vilppulaa ja Ähtäriä kuuluivat tuolloin Keuruuseen.

 

Kun Vilppulan Hokkaskylältä on kirkkoveneellä lähdetty jumalanpalvelukseen, on syyskesällä ja syksyllä jouduttu lähtemään jo aamupimeässä. Ei ihme, että 163 vuotta sattui vakava kirkkoveneonnettomuus, jossa menehtyi yli 20 henkeä. Samoin Multian Nikarasta on matkaa kertynyt maitse kuusikin peninkulmaa. Nikaralaisilla oli myös nimikkoporttinsa kirkon alueelle. Historia opettaa. Nyt koen sen opettavan uskoa, luottamusta ja toivoa. Nämä ovat hyviä eväitä syksyn tiistaina alkavaan istuntokauteen.

Blogeja ei ole mennyt perille

Hyvät lukijani, olen tehnyt ja lähettänyt useit blogeja. Havaitsin kuitenkin niiden puuttuvan blogipalstaltani. On jotain häiriötä, pahoittelen.

T'ämä on soaltaan kokeilu, menevätkö nyt blogit perille.

24.8.2008, kiitossunnuntaina koettua

Tänään sunnuntaina oli kirkkovuoden se pyhäpäivä, jonka aiheena on kiitollisuus. Elämässä olisi hyvä nähdeä normaaleista ja itsestään selvistä asioista positiiviset arvot ja löytää ihan aitoa kiitollisuutta siitäkin, mitä pitää itsestään selvänä. Meillä Suomessa on rauha ja on ruokaa ja monet asiat ovat hyvin. Näin ei ole kaikkialla ei esimerkiksi Georgiassa. Sadekesä muistuttaa, että sato ja korjattava vilja ei sekään ole itsestään selvyys. Onneksi meillä kuitenkin on ruokaa.

 

Mutta olen aiheesta vastaisuutta ajatellen sikäli huolissani, että 10.9. 2008 järjestän eduskunnan Pikkuparlamentissa kello 13-15 ajankohtaiskeskustelun ruuan riittävyydestä tilanteissa, joissa tuonti tyrehtyisi ja katovuosia tulisikin pari, kolme peräkkäin. 1800-luvun katovuodet olivat toisella puolella maapalloa sattuneiden tulivuoren purkausten seurauksia ilmastohäiriöinä tänne Suomeen asti. Tulivuorenpurkauksille ei kukaan voi mitään. Paras keino niitä kohtaan on kirkkorukouksen pyyntö katovuosilta varjeltumiselta.

 

Tänään olin läsnä Keuruun kirkossa jumalanpalveluksesssa, joka oli myös Nuorten Keskuksen 80-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Sen jälkeen olin Keuruun Pöyhölässä Nuorten Keskuksen juhlapäivän kirkkokahveilla. Keuruun Leijonat luovuttivat Nuorten Keskuksen Pöyhölän käyttöön kirkkoveneen, Iso Valkeisen. Kyse on lahjasta, josta voi olla nuorten puolesta kiitollinen. Iltapäivällä olin Haapamäen Seudun Osuuspankin 100-vuotiusjuhlissa Ukko-Pekka Areenalla Haapamäen Höytyveturipuistossa. Jo isoisäni Israel Oinonen oli pankkiin fuusioidun Ihalan Osuuskassan asiakas Jaakkimassa Karjalassa satakunta vuotta sitten. Hän otti lainan parihevosten vetämän auran ostoon. Leipä ja elanto perhelle oli tavoitteena.

marja-aikaan Multialla

Olinj tänään illansuussa vanhemman tyttäreni kanssa mustaherukkapensailla Multialla. Kävin katsomassa myös vadelmien kasvua. Olen istuttanut omaan käyttöön aiempien pensaiden lisäksi uusia pensaita eri vuosina sekä herukoita että vadelmia. Kokenut maanviljelija Paavo Haapamäki marjanviljelijäksi erikoistuneena lahjoitti minulle vadelmien taimia aikanaan. Hän sanoi, että jos sinulla on sellaisia pellon kolkkia, joissa aura ja äes ottavat kiviin tai kiviä pellon ojien vaiheilla, niin laita sinne vadelmia. Sen tein ja yleensä olen saanut vaihtelevasti satoa, joskus hyvinkin.

 

Nyt kolem vadelmanistustuspaikkaa ei anna juurikaan satoaan. Neljäs antaa, mutta sitä vartiovat kyykäärmeet. Lähes, joka kerta paikalla kädessäniu ole nänyt kyyn. Näin tänäänkin. Kyythän tappavat rottia ja hiiriä. Mutta ovat toisaalta inhottavat paikalla, jossa pitäisi tehdä rauhallista poimintatyötä vadelmarisukossa. Mustaherukat ovat nyt iltamyöhällä mehustimessa ja tyttäreni pullottaa tulosta.

Hyviä marja-aikoja marjastajille, ja tulosta sorsametsälle ja karhunkaatajille!

Lähimmäisen sunnuntaina

Varhaisesta pääsiäisestä johtuen yleensä syyskuulle ajoittuva lähimmäisen sunnuntai on tänään elokuun 17.päivänä. Kesän ukkonen lyö tummuvassa illassa salamoitaan, joten kohta on suljettava internet. Lähimmäisen sunnuntaina oli Keuruula konfirmaatiojumalanpalvelus kello 10. Annoin iäkkäälle äidilleni myös kirkkokyydin. Tänään oli sopiuva sää, helteet eivät olleet esteenä ja tuolloin ei satanutkaan.

 

Äitini hämmästyi sitä, kuinka paljon oli kirkkoväkeä ja ehtoolisellakävijöitä. Minäkin totesin saman. On hienoa, että halutaan tulla kirkkoon ja käydä ehtollispöytään. Ne ovat voimanlähteitä elämään, arkeen ja lähimmäisen palvelemiseen. Kansanedustaja minulla on suuri vastuu tämän sunnuntain sanoman todeksi elämisessä. Yhteiskunnan olisi oltava sellainen, että kaikkien olisi mahdollisimman hyvä elää.

Aurora Iida Emilian ristiäiset Jyväskylässä

Tänään sunnuntaina olin Jyväskylän Ylistönmäellä toimittamassa pyhän kasteen sakramenttia. Ystäväperheen Petri ja Reetta Neittaanmäen kodissa oli syntynyt kolmas lapsi, joka nyt ristiäisissä sai etunimikseen Aurora Iida Emilia. Sain myös tutustua perheen uuteen kotiin kastejuhlan toimituspaikkana. Ihailen Petrin tekemää runsasta työmäärää kodin rakentamisessa ja ympäristön kunnostamisessa.

 

Kaste on minulle tärkeä sakramentti. Kun muistamme kastetta, muistamme Kristusta ja Hänen työtään meidän tähtemme. Kasteessa elämä alkaa valaistuna tienä ja jatkuu armosta kirkkauteen asti ajallisen elämän jälkeen. Kaste on varma kuitti Kristuksen tekemästä syntiemme sovituksesta. Kun oma usko ei riitä, saa muistaa sen, mitä Kristus on tehnyt puolestamme. Se riittää. Muuta turvaa ei ole, kun täältä kerran lähdetään. Näin kallis asia on kaste. Martti Luther on sanonut: "Olen kastettu, olen pelastuva". Otetaan sana todesta.

Lauantaina Vaajakoskella ja Tikkakoskella

Tänään lauantaiaamulla olin hyvästelemässä Keuruulla vierailleita unkarilaisia ystävyysryhmän jäseniä. Heidän joukossaan oli kolme parlamentaarikkoakin. Kiitos vieraillemme Keuruulla käynnistä! Eilisilta päättyi upeaan Jaakko Ryhäsen konserttiin Keuruun vanhassa kirkossa. Lopuksi ohjelmassa oli Kari Tikan armolaulu. Siinä on elämän evästä meille jokaiselle.

 

Tänään ei ollut sateen takia kattomaalauksesta Multialla ajatustakaan. Niinpä sitten olinkin Keskustan teltoilla tapaamassa ihmisiä Vaajakoskella ja Tikkakoskella. Sade verotti teltoilla kävijöiden määrää. Silti tapasin muutamia tuttuja kummassakin paikassa. Vaajakoskella myös kävin vanhassa Woimalassa taidenäyttelyssä. Kuvataiteilijat olivat tehneet osaavaa työtään. Siellä olisin halunnut viipyä pitempäänkin, mutta oli kiire Tikkakoskelle.

 

Tikkakoskella oli tapahtumassa mukana myös Ilmavoiminen osasto. Siellä kokeilin ilmatorjuntakonekiväärin simulaattoriammuntaa. Sain viisi osumaa! Mutta minua nuorempi peruskoulun ala-asteen poika sai yhden enemmän. Se on osoitus siitä, että Suomi kykenee puolustamaan maataan, kunhan vain pidämme yllä yleisen asevelvollisuuden, paikallispuolustuksen ja riittävästi erilaista materiaalia.

Koulupojatkin pystyisivät pudottamaan helikopterin! Saati sitten sotilaat, jotka ovat saaneet koulutusta.

 

Tutustuin myös aisti-ilmavalvontaan. Se on edelleen tärkeä osa puolustusta. Iäkäs äitini on ollut sodan lottatyössä mukana myös ilmavalvonnassa. Häneltä pitää nyt kysyä monta asiaa. Aika kuluu nopeasti. Tänään tuli 46 vuotta isäni Sulo Oinosen äkillisestä kuolemasta sairaskohtaukseen kodissamme Multialla. Kotipihan kukista niin Multian Riuttakoskelta kuin Haapamäeltäkin tehty kimppu

sinivalkoisin kukin on viety isäni haudalle Multian Sinervän hautausmaalle. Syvä kiitollisuus ja kunnioitus hänen elämälleen, sodan ajan taisteluille ja työlleen ennen sotia Karjalassa ja sotien jälkeen evakkovuosina eri paikkakunnilla ja sitten raivaajana ja maatilan asujana Multialloa.

Elokuu on alkanut

Elokuu on alkanut, on kolmas päivä ja pyhäpäivä. Eiulen lauantaina olin mm. niittämässä Multialla ohdakkeen kukintoja viljapelloista. Haluan noudattaa myrkyttömän viljelyn periaatetta. Se merkitsee kuitenkin paljon työtä ja vaivaa. Viljelykierto olisi hyvä keino rikkakasvien torjunnassa, sen olen aiemminkin todennut tehokkaaksi halvaksi keinoksi. Kuitenkin eri syistä samat peltolohkot ovat nyt olleet viljalla ja seurauksena on mm. ohdakkeiden kanssa kamppailu.

 

Ratkaisumallina minulla on ollut keväisin useampi muokkaus ja kuivien säiden hyväksi käyttäminen. Jotta kukinnot eivät ehtisi siementää, olen ajanut ne poikki niittokonetta korkealla pitäen. Hieman voi olla "sirppihallan" vaaraa alla ohdakkeita matalampana kasvavalle ohralle tai kauralle. Jos jollakin teistä hyvät lukijani olisi tietoa luonnonmukaisesta ja myrkyttömästä rikkakasvien torjunnasta, otan neuvoja milelläni sähköpostiini vastaan. Osoitteenihan on lauri.oinonen@eduskunta.fi.

punkit, vihollisemme luonnossa

Tänään tiistaina olimme Kalevi Mikkolan kanssa työssä Multian Lummilassa. Minä oli korjaamassa päädyn peltien naulausta katolla ja valmistautumassa päätylistojen asettamiseen saunamökillä "Höksällä" Lummilanlahdella Tarhapäänjärven rannalla. Kyseisen rakennuksen ylä- ja alaterassi on purettava. Niissä on yllättävässä määrin lahovaurioita, vaikka 15 vuotta ei olekaan pitkä aika käsitellylle puulle. "Höksän" käyttö on jäänyt vähälle, koska sen savupiippu ei kerta kaikkiaan omaa ulosvetoa.

 

Ratkaisua on etsitty asiantuntijoiden kautta. Ilmeisesti piippua on vain jatkettava. Aion kokeilla peltijatkoksella, jota tyvestä vahvitetaab tiilikerroksella. Kalevi Mikkola jäi, kun menin kurkotin katolle. On hyvä, ettei ole yksin kattohommissa. Kalevi kävi raivaamaan käsipelillä Höksälle jotavaa tien ympäristöä. En tiennyt, että Multiallakin on niin paljon punkkeja, kuin Kalevi ravisteli iholtaan ja vaatteistaan. Onneksi ne eivät olleet vielä ennättäneet tarttua kiinni. Mutta läheltä varmasti piti ja punaisia jälkiä Kalevi näytti. Luulen niiden onneksi olevan kesän "mokkisten" jälkiä. Jos olisi punkkien jälkiä, seuraukset voisivat olla vaaralliset. Toivon kunnon talvipakkasia talvella, jotta Suomen luonto säilyisi terveenä.

 

Hirvikärpäset ovat kohta metsämarja-aikaan riesa muutaman viikon päästä. Toimme Kalevin kanssa myös puukuorman traktorilla Lummilasta Riuttakoskelle. Valitettvasti peräkärryn renkaan venttiili pääsi hukkumaan sisälle. Katsotaan, kuinka se saadaan taas esille.

Siinä ehkä huomisen keskiviikon hommaa?

Traktorin kimpussa

Tänään maanantaina teimme Kalevi Mikkolan kanssa Multialla traktorin huoltotöiä. Kalevi Mikkola, joka on toiminut Haapamäellä myös sijaiskanttorina, on nuoruudessaan suorittanut maatalouskoneteknikon tutkinnon. Siksi yhdessä hänen kanssaan teimme maataloustraktorin huoltotöitä Multian Riuttakoskella ladon pihassa Vaihdoimme sekä vaihteistoöljyt että hydrauliset öljyt. Teimme myös muita huoltotöitä.

 

Kolme kesää sitten teimme hänen kanssaan puurakenteiset traktorin peräkärryt. Hyvin ovat edelleen toimineet. Niitä käytämme hänen kanssaan lähipäivinä, kun ajamme kesäällä tekemiäni polttopuita tien varteen edelleen Haapamäelle ajettaviksi. Nyt ne ovat vielä koivurankoina ja koivupölleinä. Mukana on jonkin verran myös muita lehtipuita sekä havupuita joukossa. Raju öljyn hinnan nousu ajaa polttopuun käyttöön kodissamme Haapamäellä yhä enemmän. Talossa on neljä ns. pönttömuuria vanhastaan sekä puukäyttöinen kiuas.

 

Polttopuu on voimavara, jonka haluan ottaa omassa käytössä entistä enemmän esille. Siksi olen halkonut kolmisen päivää puupöölejä takapihallamme. Osa on tuulenkaatamia, ja ehkä hiukan pehmenneitäkin. Mutta, kun niihin laittaa tulen, ei kauan kärsi kättään lähellä pitää. Pönttömuureja ei liioin ole hyvä kovin äkkinäisesti pakkasilla lämmittääkään. Toivon vielä kauniita päiviä puiden kuivumiseksi. 

Heinäkuun viimeisenä pyhänä ja unikeonpäivänä

Kesän viikot joutvat nopeaan tahtiin. Eilen oli viemässä keski-Suomen kansanedustajien yhteistä onnitteluadressia Uuraisten kunnan 140-vuotisjuhlaan. Suomen kunnallishallinto eeriytyi 1860-luvun lopulla seurakunnallisesta hallinnosta ja siksi monet kunnat viettävät nyt vuosijuhliaan. Seurakuntien monilla pitäjillä on paljon pitempi vuosisatainen historiansa. Sen rinnalla kunnalishallinto on nuorta.

 

Tänään sunnuntaina oli Multian kirkossa Multiaista satoa tapahtuman juhlamessu. Kesäpyhästä muodostuu Multian seurakunnan merkittävin kirkkopyhä konfirmaation ohella. Saarnan piti Multian kirkkoherrana kolmatta kymmentä vuotta toiminut ja myös Keuruun rovastikunnan lääninrovastina virkauransa lopulla palvellut rovasti Osmo Tarkki, joka nyt asuu Urjalassa. Muistan Osmo Tarkin jo vuodelta 1962, jolloin hän oli kesäteologina Multian seurakunnassa. Olimme elokuussa 1962 äitini kanssa sopimassa isäni hautausta Multian pappilassa rovasti Risto Ruskokiven kanssa ja kanslian perähuoneessa kirjoitteli kesäteologi tekstiään. Tervehdimme häntä myös ja siitä asti olen osmo tarkin tuntenut. Kun minut vihittiin paiksi kesäkuun 8.päivänä 1972, tuli pappeuskirjaani ensimmäiseksi määräykseksi pyynnöstäni Osmo Tarkin kanssa sovitulla tavalla, Multian kirkkoherran apulainen. Tehtävä oli palkaton ja muodolliseksi tarkoitettu, mutta sain pitää rippikoulutunteja ja ensimmäiset hautaan siunaamiseni olivat Multialla.

 

Nyt Osmo tarkki saarnassaan muisti myös elettyjä Multian vuosia. Ne ovat kuluneet nopeasti. Istuessani kirkon penkissä tutulla paikallani ajatukset veivät 1960-luvun alkuun, jolloin kesöteologi Osmo tarkkii situi kirkoen edessä pappien penkissä valmiina saarnaamaan ja rovasti Riso Ruskokivi toimitti alttaripalvelusta. Nyt oli Multian kirkossa taas tuttua ja tiurvallista. Alttaripalveluksen toimitti Osmo Tarkin vävy, Helsingin Töölön kirkkoherra ja myös multialaissyntyinen Auvo Naukkarinen.

 

Unikeopäivänä on Multian kirkossa illalla kello 21.00 alken unikeonpäivän yökonsertti, jonne vaimponi Seijan kanssa menemme Haapamäeltä. samoin unikeonpäivä on enoni Martti Järvelän syntymäpäivä. Nyt Ylivieskassa syntymäkodissaan asuva viime sotien veteraani täyttää 83 vuotta. Soitan puhelimella onnittelut ja tuonnempana aion myös käydä hänen luonaan.

Kesä on markkinoiden aikaa

Tänä viikonvaihteena ovat Keuruun markkinat. Kautta maakuntien on edelleen samoin meneillään monilla muillakin paikkakunnilla kesämarkkinoita ja erilaisia kylien ja pitäjien tapahtumia. Meitä kansanedustajia on kutsuttu mukaan markkinoille tapaamaan ihmisiä. Aikataulut vain muodostavat ongelman, pitäisi olla samaan aikaan monella eri paikkakunnalla. Tämä tuottaa ongelmia.

 

Keuruun markkinat ovat täkäläinen kesäperinne. Useat henkilöt ovat jo ennalta kysyneet, kait tapaamme markkinoilla? Lupaus yritetään täyttää, vaikka omiakin asioita aina pitäisi myös aina hoitaa. Lausun myös kaikki kansanedustajakollegat tervetulleiksi Keuruun markkinoille! Tavataan keuruun markkinoilla. Olen mukana myös sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen jonkin aikaa Keskustan osastolla. Kun vuoroin sataa, vuoroin paistaa, ei katonmaalauksista Multian Riuttakoskell ole tullut mitään toistaiseksi. Tavoitteenna on korjata navetan katon pohjamaalausta ja maalata pihapiirin aitan ja saunan katot.

 

Hyvää heinäkuun kesää edelleen okaiselle!

taidenäyttelyn avajaisissa

Tänään tiistaina 15.7. oli Keuruun partiotalossa eli entisellä seurakuntalolla vanhan pappilan kulttuurimaisemassa Johanna Ryönänkosken taidenäyttelyn ajaistilaisuus. Sain käytää lyhyen puheenvuoron avaukseksi. Sanoissani halusin korostaa niitä juuria, joita Helsingissä asuvalla nuorella taiteilijalla on vahvasti keuruulaiseen maaperään. Ryönänkoski on fyysisesti koski ja talo Pihlajavedeellä.

 

Ryönänkosken voi kohdata Liesjärveltä matkatessa Valkeajärvelle. Koski on minulle aina innoittava näkemisen kohde niin vähän veden kuin tulvan aikanakin. Kyse on Pihlajaveden reitin Liesjärven latvahaarasta. Tunsin nuoren taiteilijan isoisän Effendi Ryönänkosken ja muistan monet hänet kertomuksensa vuosikymmenten takaa Pihlajavedeltä. Isoisä olisi iloinen tietäessään poikansa Urpon tyttären Johannan menestyksestä.

 

Jos kenellä on tilaisuutta, kannattaa poiketa Keuruun keskustassa partiotalolla Johanna Ryönänkosken näyttelyssä. Lähemmin tietoa saa menestyvästä taiteilijasta myös internetistä www.ryonankoski.fi. Kannattaa käydä myös noilla sivuilla, suosittelen.

heinät nurin!

Tämän kesän heinän kaadot on tehty Multialla. Ostin toissa kesänä niittokoneen Jyväskylän maalaiskunnan kunnallismieheltä Nyrölästä ja aiempi Eero Lampiselta haapamäen putkinotkosta saamani sai käydä lepovuoroon latohaan kentälle. Yritin tehdä ihan kuivaheinää, mutta sade on vahingoittanut aiemmin kaatamani biolannoitteeksi. Tänään kaatamani noin yhden hehtaarin ala, Lummila, voisi jäädä kuivaheinäksi, jos sade ei pilaisi. Kun itsellä ei ole karjaa, niin mikään kakkoslaatu tai huonompi heinä ei ole nykyisin kuranttia myyntitavaraksi, joten parempi siinä tapauksessa jättää lannoitteeksi maahan ajoille tuleville. Aikanaan olen kasvattanut paljonkin pientilan mitat huomioon ottaen kuivaheinää. Jo oppikoulupoikana tehokkaalla ja tarkoin lasketulla lannoitukselle sain yli  6000 kilon keskimääräisiä kuivaheinän hehtaarisatoja. Kuivaheinää maa ei oikeastaan pysty enempi antamaan.

 

Nyt ovat ajat toiset. Lannoitteiden kova hinnannousu ja kuivaheinän kysynnän vähäisyys ovat vieneet valitettavasti kannattavuuden olenmattomiin. Mutta haluan periaatteessa pitää pellot peltoina ojanvarsia myöten niittäen. Nyt tänä kesänä yllätti maan märkyys. Onneksi vain kerran tarvitsi ojaa ylitettäessä turvautua vanhaan keinoon traktorin ostamiseksi takapyöriin kiinnitetyillä ketjuilla ja puukappaleilla. Luulin pääseväni oajasta yli kohdassa, mistä ennenkin on menty, mutta eipä nyt onnistunutkaan. Tosin edellä mainitulla keinolla ensiyrittämällä traktori sitten nousikin. Tuo keino traktorin nostamiseksi kätkee monia vaaroja, pyörä ei saa pyörähtää liikaa, muutoin kalikka iskee päälle. kiirettä hommassa ei saa olla. Vaikka sääskiä olisi kuinka paljon tahansa puremassa, ne eivät saa herpaannuttaa tarkkaavaisuutta.

 

Tämän keskiviikkopäivän 9.7.2008 Keskisuomalaisessa on artikkelipalstalla kirjoitukseni, jonka opeilla väitän korjattavan maan puuhuoltoa enemmän ja paremmin kuinj millään muulla tähän asti esitetyillä keinoilla onnistuisi. Joten hyvä lukijani, tutustupa Keskisuomalaisesta tuohon kirjoitukseeni ja anna kommentteja sähköpostiini lauri.oinonen@eduskunta.fi.

Toimenpidealoite juna-asioista sisään ennen kesää

Tänään keskiviikkona päättyivät eduskunnan istunnot tältä kevätkaudelta. Kovalla kiireellä avustajani kanssa teimme Haapamäen kauttra kulkevia ratoja koskevan liikennepoliittisen aloitteen. Tavoitteena on palauttaa liikennetaso sille tasolle, jolla se oli oikoratohjen välittömien supistusten jälkeen. Tämä merkitsee 2-3 junaparia kolmeen suuntaan lisää.

 

Tähän toimenpidealoitteeseen tulen vetoamaan enis viikolla Pohjoismaiden Neuvoston elinkeinovaliokunnan kokouksesta Brysselistä tultuani Suomenselän rautatieliikennetyöryhmässä Orivedellä 27.6.2008. Tavoitteeni, jonka tuon esille myös Brysselissä on Suomen pisimmän poikkiradan yhtenäisen junaliikenteen elvyttäminen. Nyt junamatka vaasasta Joensuuhun tai Savonlinnaan lyhintä reitiä pitkin on monien junanvaihtojen koettelemus. Lisäksi yhteydet katkeavat liian monta kertaa. Sen koin viime viikonvaihteessa, kun kävin Haapamäeltä Joensuussa. Matka onnistui parhaiten Helsingin kautta ja molempiin suuntiin mennessä yöpyen.

 

Haluan, että Vaasa-Haapamäki-Joensuu/Savonlinna välille tulevaisuudessa saataisiin kaksi pikajunatasoista sinisellä vaunukalustolla liikennöitävää pikajunaa. Näiden palvelutasoon voisi kuulua myös ravintolavaunu. Huutokoskella juna voisi jakautua Savonlinnan ja Joensuun yksiköiksi, kuten ennen vanhaan hyvään aikaan asia oli. Nyt julkista liikennettä tulisi edistää ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä. Huomenna torstaina menen Keuruun Ison Kirjan juhannustapahtumassa käymään sekä yksityisesti että erityisessä kutsutilaisuudessa. Hyvää Juhannuksensuvea!

Terveiset puoluekokouksesta ja karjalaisten kesäjuhlilta

Kolmen päivän aikana olen sukkuloinut Suomea. Perjantaina lähdin kohti Joensuuta Keskustan puoluekokoukseen. Sen järjestelyt oli hoidettu hyvin. Kiitos! Valinnat menivät ilman yllätyksiä. Puheissa kuului kentän ääni ja sen hyvä. kokus oli kaikkineen hyvin rakentava ja yksituumainen.

 

Nyt sunnuntaina paluumatkalla ennätin osallistua myös karjalan liiton kesäjuhlaan Tampereella. Kävin mm.Tampereen tuomiokirkossa karjalaisen väen mukana hiljentymässä . Minulle kirkko on luonnollinen osa pyhäpäivää. Nyt sain olla mukana karjalaisten kanssa. Kaksi vuotta sitten oli yksi elämäni tähtihetkiä, kun sain olla jakamassa ehtoollista Oulun tuomiokirkossa Keskustan 100-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa. Juhlassa keskustaväki kävi kirkossa, nyt oli ohjelmassa aamuhartaus. Sekin on hyvä, merkki kristillisestä arvopohjasta.

 

On alkanut juhannusviikko.  Eduskunnassa yritetään saada asiat käsiteltyä ennen istuntotaukoa tällä viikolla joko keskiviikkona tai sitten torstaina. Minä olen juhannuksen jälkeisellä  viikolla Pohjoismaiden Neuvoston elinkeinovaliokunnan kokousmatkalla, mm. tieasiat ovat esilla Brysselissä. Olen saanut hyviä neuvoja Keski-Suomen liiton kehitysjohtaja Martti Ahokkaalta tuota kokousmatkaa varten. Hyvää sydänsuvea jokaiselle lukijalleni!

Terveisiä diakoniatyön kehittämisen sijoilta Saksasta!

Tulin tänään 1.6.2008 Berliinistä Johannesstiftin Krankenhausista paikasta, jossa 1800-luvun puolivälissä aloitettiin J.Wichernin johdolla uudenmuotoinen diakoniatyö. Hän järjesti keskuksen, jossa hoidetaan vammaisia, sairaita ja koulutetaan diakoniatyöntekoijöitä. Tämä laitos on ollut monien diakoniakeskusten ja oppilaitosten esikuva. Suomen diakonissaoppilaitokset ovat saanet juuri tuosta suuntaviivoja alkutaipaleelleen. Myöhemmin sitten kehoitys on vastannut ajan haasteisiin. Diakoniatyö on kuin lumiaura, joka menee edeltä ja yhteiskunta lainsäädäntöineen tulee perässä. Sitä mukaa kuin yhteiskunta ottaa lakisääteisesti tehtäviä, diakonia etsii uusia haasteita.

 

Nyt on ajankohtaista viedä kristillistä ihannetta lähimmäisen auttamisen muodoista juuri Afrikan maihin ja kehityksessään nouseviin itäisen Euroopan maihin. Hätä ja haasteet maailmassa ovat suuret. Näiden kysymysten merkeissä olimme eri maista koolla, minä olin ainoana Suomesta nyt paikalla. Pysyvää rauhaa voidaan pohjustaa vain kristillisellä laupeudentyöllä, tästä tulin hyvin vakuuttuneeksi. Ihmisen auttaminen luo rauhaa yli kaikkien rajojen.

Polttoaineiden veronpalautus ja yksityisteiden valtionavustukset

Tänäään torstaina 29.5.2008 tein lakialoitteen, jossa esitin polttoaineen valmiste´veron palauttamisjärjestelmää kuljetus-, kone- ja maatalousyrittäjille. Kohonneet polttoainekustannukset ovat monien murhe. Erityisesti kuljetusalalla ongelma kärjistyy pian hälyttääksi, ellei jotain tehdä. Sama koskee myös kaikkia kone- ja maatalousyrittäjiä. Lakialoitteellani haluan virittää keskustelua ajankjohtaisen ongelman korjaamiseksi. Tiedän valtionvarainministeriön valmistelijoiden taholta suhtauduttavan kielteisesti aloitteeseeni, mutta silti asia on todellinen niille, joita se koskee. Saman ongelman kohtaamme jokainen. Tilanne ei saa enää pahentua.

 

Toinen päivän tekoni oli kirjallinen kysymys yksityisteiden valtionavustusten saamiseksi myös myös niiden teiden kunnostukseen, joiden varrella ei ole kolmea pysyvää asuttua taloutta. Tiellä voi olla merkittäviä kuljetuksia. Puutavara on saatava jalostukseen tai maaseudun oma yritystoiminta kaipaa kunnon tietä. Saa nähdä mitä ministeri Anu Vehviölaäinen juhannuksen alla asiaan vastaa?

Kaatuneitten muistopäivänä Keuruulla

Olin tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina Keuruun kirkkoherran Ossi Poikosen pyynnöstä puhumassa Keuruun vanhan kirkon puistossa sankarihaudoilla kunnianosoitustilaisuudessa, jossa Keuruun kaupunki ja seurakunta laskevat seppeleet sankarivainajien, Karjalaan jääneitten vainajien, vapaussodan, ja vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkille. Puhettani valmistellessani huomasin sen tosiasian, että sankarivainajien vanhemmat isät ja äidit ovat poistuneet keskuudestamme. Aika on niittynyt kallista viljaa.

 

Jos vuonna 1926 syntynyt sotilas, olisi syntynyt 18-vuotiaalle äidille, olisi tämä nyt 100 vuotias. Täten vielä jossakin voisi olla yli 100-vuotiaitten kohdalla heitä, jotka ovat menettäneet oman lapsensa sankarivainajana sodissamme. Tämä tulisi kartoittaa ja osoittaa suuri kunnianosoitus nyt vielä heille, jos mahdollista olisi. Raskaan taakan kantanut sukupolvi on väistynyt. Heille kuuluu kiitos ja kunnia.

Kiitän koululaisvierailuista!

Viime päivinä on ollut ilo saada vieraita kotiseutuni eri kouluilta eduskuntaan. Vappuaattona vieraanani oli Multian Sinervän koulunylimmän eli yhdeksännen luokan oppiltaa luokanvalvojiensa ja koulun rehtorin Satu Ilomäen johdolla Itse olen käynnyt neljä ensimmäistä kouluvuottani samalla koululla. Silloin se oli Multian kirkonkylän kansakoulu. Sen jälkeen jatkoin koulunkäyntiä keuruun yhteiskoulussa, josta kahdeksan vuoden jälkeen, kuten silloin oppikoulua käytiin, kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 1967.

 

Tiistaina 6.5. viraanani oli heti aamusta Petäjäveden Kintauden koulun oppilaita rehtorinsa Heikki Tyrväisen johdolla. Mukana oli myös oppilaiden vanhempia. Kiitos huoltajina mukanaolosta. Päivällä sitten sainkin suuren joukon, 63 henkeä vieraakseni keuruun yläasteelta, yläkoulusta. Kyse on siitä samasta koulusta, jossa kävin keskikouluni ja jonka nuoren lukion käytyäni pääsin ylioppilaaksi kertomallani tavalla keväällä 1967.

 

On ollut miellyttäävää saada nuoria vieraikseni "omilta kouluiltani" ja kotiseudultani. Toivon vierailleni näistä eduskuntakäynneistä jääneen hyviä muistoja.

vappu/helatorstai-iltana

Tänään on ollut helatorstai ja vappu. Minulle päivä oli enempi helatorstia. Olin aamulla Multian seurakunnan helatorstain sananjumalanpalveluksessa, jossa Multian kirkkoherra ja Keuruun rovastikunnan lääninrovasti Seppo Rahkonen saarnasi. Hän toimitti myös alttaripalveluksen. Tuntui hyvältä osallistua synnyinseurakuntani jumalanpalvelukseen monien tuttjen henkilöiden kera. Sen jälkeen olin seurakuntakodilla lyhessä vappujuhlassa, jossa oli tarjolla simaa ja kahvia ohjelman ohella.

 

Keuruun vappuun kuuluu Keuruun Soittajapoikien vappumatinea. Olimme siellä vaimoni kanssa. On ilo nähdä, kuinka lapset ja nuoret harrastavat hyvää musiikin parissa. Täysi tunnustus ohjaajille! Vappumatinean paikkana oli Keuruun kirkonkylän entinen kansakoulu, ns. Puukoulu ja nyt Kimarana tunnettu tapahtumien paikka keuruun koulukeskuksessa.

 

Illalla osallistuin yhteiskristilliseen vappuiltaan Keuruun kirkossa. Täten helatorstain kristillinen sanoma tuli sekä aamulla että illalla kuulluksi. Kannattaa käydä kirkossa, suosittelen niin itselleni kuin muillekin. Jumalan sanasta on aina antia elämään!

Vappuviikon alussa

Tänään maanantaina olin vuorollani Radio Keski-Suomen haastattelussa. Toin esille ajatukseni, että puun myyntiveron alentaminen 16 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista takaisi maan puuhuollon. Yhtään työntekijää ei tarvitsisi ainakaan puupulan takia vähentää tehtailta eikä sahoilta. kaikille riittäisi ainakin raakapuun osalta töitä. Samalla Suomen vientimarkkinat säilyisivät ja maahan tulisi vientituloja.

 

Esittämäni malli on myös laskelmieni mukaan siitä ihmeellinen, että valtio saisi samat verotulot kuin nytkin kotimaisen puun, 15 miljoonaan kiintokuutiometriä, korvatessa tuontipuuosuuden. Volyymin lisäys toisi myyntiverotuloja, samoin tuloja tulisi mm. kuljetus- j koneyrittäjille. Jos myyntiveroprosenttia alennettaisiin, puuta tulisi takuulla markkinoille tuo mainitsemani määrä. Toivon aloitteeni asiasta saavan asianmukaisen huomion yhteiseksi hyväksemme.

Kiitos vierailusita ja tervetuloa uudelleen!

Vieraanani oli eilen keskiviikkona 23.4. tärkeällä asialla oleva "Isien ääni"-ryhmä, joka toi esille huolensa nuorten ja lapsiperheiden pahoinvoinnin lisääntymisen. VaikkaElämme vaurainta aikaa mitä Suomessa on kenties koskaan nähty. Samanaikaisesti lasten ja nuorten pahoinvointi, työssäkäyvien uupumus, masennus, syrjäytyminen ja erilaiset päihderiippuvuuksien aiheuttamat sosiaaliset ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti. Hyvinvointiyhteiskunnassamme voidaan pahoin, missä vika?

 

Näistä asioista keskustelimme ja mukana oli kansanedustajia ja alussa meitä tervehti myös Ministeri Hyssälä.

 

Suomen tulevaisuus ei saa murentua heikon arvopohjan takia ja siinä yhteiskunnan on otettava lujempi ote. Myös vanhemmuutta tulisi kunnioittaa ja tukea paremmin.

 

Avustajani Katri Mansikka-aho hoiteli vierailun käytännön asiat ja vierailu sujui erinomaisesti. "Isien ääni"-ryhmä tulle vierailemaan eduskunnassa taas uudelleen ja koen tämän upeana asiana!

 

Nuorten Parlamenttikin kokoontui Eduskunnassa ja itse olin Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa Norjassa, mutta avustajani otti vastaan Keuruun edustajat, kiitos myös heille terveisistä ja käynnistä. Näin keväällä on ilo ottaa vastaan vieraita ja ottakaahan yhteyttä niin ktasotaan vierailumahdollisuuksia ryhmille ja tiimeille; kaikille löytyy kyllä aikaa kun sitä järjestettään!

maanantai-iltana 21.4.2008

Maanantai on kansanedustajien maakunta- ja kuntapäivä. Tänään aamupäivällä olin Mauri Pekkarisen ym. kanssa Jyväskylän kävelykadulla Keskustan telttakojulla tapaamassa paikalle tulleita. Monet olivat tulleet kaukaakin aina Kinnulaa myöten kertomaan ja kuulemaan asioita. Tärkeintä minusta olisi ihmisten kuunteleminen. Siihen vain tahtoo noissa tilanteissa olla liian vähän aikaa henkilöä kohti. Monet asiat tulivat kuitenkin esille.

 

Perintövero koettiin kohtuuttomaksi omaksi koetusta työllä aikanaan hankitusta omaisuudesta. Metsän osalta todettiin hakkuukypsän puun osalta maksettavan kolme tai neljä kertaa perintövero ja tätä pidettiin yllättävän suurena menoeränä metsätalouden harjoittajille. Monet eläke-epäkohdat tulivat selkeästi esille. Monilla oli myös hyvin yksilöllistäkin kerrottavaa.

 

Useat pitivät hyvänä sitä puolustan ihmisten turvallisuutta petojen suojelun sijaan. Näin olen tehnyt ja teen jatkossakin. Viikko sitten Pohjoismaiden Neuvoston valiokuntakokouksessa Stavangerissa jätin eriävän mielipiteen mietintöluonnokseen suurpetojen suojelusta ja samalla tein uuden aloitteen, jossa korostin ihmisten turvallisuuden tarvetta. Petoja on päästävä metsästämään. Muutoin tilanne on käymässä yhä useammilla alueilla kohtuuttomaksi.

Petoasioissa Norjaan

Menen Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksiin 14-15-4.2008 Norjaan Stavangeriin. PN:n Suomen valtuuskunnan varsinaisena jäsenenä olen mukan PN:n elinkeinovaliokunnassa. Tällä kertaa yhteinen teema ympäristövaliokunnan kanssa on pohjoismainen suurpetopolitiikka. Tällä kertaa minulla on valiokuntakokoukseen todelliusta sanottavaa ihan monien ihmisten minulle kertoman tuskansa pohjalta.

 

Tulen kertomaan, että suomalaisella maaseudulla nykyinen suurpetoja suosiva polistiikka koetaan yksinkertaisesti järjettömäksi. Tulen esittämään nykyisestä suuretojen suojelusta luopumista. Näin on tilanne ollut satakunta vuotta. Luonnossa ja maastossa on saanut liikkua vapaasti ilman pelkoa. Kukaan ei ole tarvinnut petoja. Kiitosd teille monille, jotka olette kertoneet minulle rohkaisua selkeään kannanottooni!

metsän perintövero puhuttaa ihmisiä

Hallituksen neljän puolueen ministerikvartetin veropoliittiset linjaukset ovat puhuttaneet useita ihmisiä eri puolilta maata viime päivinä. Ongelmaksi on yleensä koettu se, että metsätilat tässä tiedonannossa jäivät osattomiksi perintöverohelpotuksista.

Koen, että asia on aidosti kesken, hallituksen oli tultava julkisuuteen luvatun ensiharvennuspuun verovähennyksen osalta, koska puukaupat tältä osin olivat pysähtyneet. Tämän ymmärrän.

 

Mutta pidän edelleen välttämättömänä hallitusohjelman toteuttamista perintöveron poistamisesta maatilatalouksilta ja metsäkiinteistöiltä. Tästä minulla on ollut lakialoitteita tältä ja viime vaalikaudelta useampiakin. Näillä olen edelläkulkijana viitoittanut tietä, jotta nyt yleensä puhutaan perintöveron helpottamisesta lahiomaisten kohdalla ja että jo viime vuonna asian hyvänä alkuna tuli ratkaisut, joilla 80 % perintöverovelvollisista vapautui kyseisestä verosta. Nämä ovat hyvää alkua ja tällä tiellä tulee edetä. Sen eteen valmistelen taas aloitteita.

 

Lähiomaisten kesken perittävä omaisuus on yhteiseksi koettua, yhdessä ylläpidettyä ja vaalittua useassa tapauksessa. Veron maksaminen tästä omaksi koetusta on kohtuutonta lähiomaisilta. On yhteiskunnan etu, jos kansalaiset haluavat varautua taloudellisesti normaalia elämää ja ns. pahan päivän varalle.

Viikko pääsiäisestä

Viikko pääsiäisestä on kulunut nopeasti. Sen aikana tuli paljon lunta, Multialla ainakin 20 senttimetriä ja haapamäellä ehkä hieman vähemmän. Eduskunnassa esiullä ovat olleet sekä Suomen osallistuminen NATO:n nopean toiminnan joukkoihin että valtion talouden kehykset vuoteen 2012 asti. olen osaltani huolissani kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan kuluista, vaaratekijöistä suomalaisille mukanaoleville ja haittatekijöistä omalle puolustuskyvyllemme. Nämä asiat jäävät liian paljon varjoon. Sotilaat, jotka antavat luottamuksella tietoja, sanovat kansainvälisen toiminnan kuluttavan voimavaroja kymmenen kertaa enemmän kuin meille ilmoitettu 2 % on. Tätä olen aina epäillytkin.

 

Kyse on vakavasta asiasta, josta otan selvää. Valtion talouden kehys tuleville vuosille on asia, jota käsitellään eri valiokunnissa asiantuntijakuulemisin  alkavalla ja alkavilla viikoilla. Toivon, että lukijani antavat myös palautetta eduskuntatyöstäni. Sitä on hyödyllistä lukea.

Pääsiäisiltahetkenä 2008

Ensimmäinen pääsiäispäivä on jo päättymässä vajaan tunnin kuluessa. Tänään osallistuin aamukahdeksalta Haapamäen kirkon pääsiäisaamun messuun. Pastori jouni Sirniö pyysi minut eilen ehtollisenjaon vaustajaksi ja tekstin lukemiseen aamumessussa. Tein nämä mielelläni. Kirkkokäsikirja tuo esille Vanhaa testamenttia kullekin pyhäpäivälle edellistä käsikirjaa enemmän ja se on ielestäni hyvä asia. Pääsisäisen vanhan liiton teema löytyy Israelin kansan poispääsyyn Egyptin orjuudesta. Uuden liiton pääsiäinen pääsemistä pois kuoleman orjuudesta. Tänään jumalanpalveluksessa aivan erityisellä tavalla muistutettiin myös omasta kasteestamme, jossa olemme osalliset sekä Kristukseen kuolemaan syntiemme sovituksena että ylösnousemuksen osaan Jeesuksen ylösnousemuksen tähden.

 

Tänään luin myös lehdestä, että Haapamäen kotimme, entisen yhteiskoulun rehtorin virkatalon asuja vuosilta 1951-57  Haapamäen yhteiskoulun rehtori ja sittemmin kouluneuvos Sakari Helle on siirtynyt tästä ajasta. Sytytin kynttilälyhtyyn pihamme portaille muistokynttilän kotimme entisen asujan muistolle. Raamatussa sanotaan:.."hänen asuinsijansa ei häntä enää tunne..." Näinkin toki on, mutta monet entiset oppilaat aikain takaa muistavat koulun rehtorin ja uskonnon opettajan Sakari Helteen. Hänen työnsä on ollut osaltaan Suomen nuorison kasvattamista, mutta myös tärkeä lenkki Haapamäen kouluelämässä, jonka vaikutukset ulottuivat laajalti. Haapamäeltä rehtori Sakari Helle siirty Jyväskylän Normaalilyseon rehtoriksi ja eli kunnianarvoisat eläkevuotensa Oulussa. Muistokynttilä kotimme portailla muistutti entisestä talomme asujasta, joka on nyt siirtynyt ajallisista kodeista uskomme mukaan kirkkauden kotiin. Nykyisemä Haapamäen yläasteen johtokunnan puheenjohtajana kunnioitan entistä Haapamäen yhteiskoulun rehtoria.

pääsiäislauantaina 2008

On pääsiäislaunatai-ilta. Tulin hetki sitten Keuruulta toimittamasta nuoren 37-vuotiaan miehen hautausta ja sen jälkeen olleesta muistohetkestä, joka pidettiin Keuruun vapaaseurakunnan tiloissa. Lohdutuksena omaisille muistohetkessä oli paljon hengellistä musiikkia, joka kuljettaa surussa eteenpäin.

 

Aiemmin päivällä olin läsnä myös Keuruun siunauskappelissa seurakuntamme entisen kirkkoherran, lääninrovasti Heikki Karttusen Saara- puoliso saatettiin haudan lepoon. Hän oli tehnyt ansiokkaan työn uskonnonopettaja Keuruun ylä-asteella ja lukiossa. Tehtävä on erityisen vaativa, koska uskonto on varsin ns. opettajaherkkä oppiaine koulussa, jossa opettajan oma persoona ratkaisevan tärkeässä asemassa. Itse olen ollut kolme vuotta myös kyseisen oppiaineen opettajaja Vaasassa, Kiikassa, Lohjalla ja Tervakoskella, joten kokemuksesta tierdän tämän.

 

Saara Karttunen teki merkittävän myös pappilan emäntänä. Itse asiassa hän jäi historiaan Keuruun viimeisenä kirkkoherranpappilan emäntänä. Vuosisatainen arvokas historia Keuruulla kirkkoherranpappilassa päättyi hänen myötään miehensä Keuruun rovastikunnan lääninrovastin ja Keuruun kirkkoherran Heikki Karttusen siirtyessä eläkkeelle 1980-luvun puolivälissä. Annan mitä suurimman kunnioitukseni Keuruun viimeiselle kirkkoherranpappilan emännälle.

Palmusunnuntaina 2008

Tänään on palmusunnuntain ilta. Kristikunnan hiljainen viikko on alkanut. Olin tänään aamupäivällä Keuruun kirkon jumalanpalveluksessa. Menin pitkästä aikaa lehterille. Kirkko avautuu sieltä toisenlaisena kuin itse kirkkosalista. Lehteriltä ainakin Keuruun kirkossa aistii kirkon suuruutta. Jumalanpalveluksen jälkeen olin sopinut kirkkokahvien jälkeen lähiomaisen tapaamisen liittyen pääsiäislauantaina Keuruun siunauskappelissa hautaukseen, jonka lähiomaisten pyynnöstä toimitan. Nuori alle 40-vuotias mies on siirtynyt tästä ajasta äkkiarvaamatta. Olen tuntenut hänet jo koulupojasta lähtien.

 

Tämän jälkeen menin Multialle Tarhapänjärven Lummilanlahden rannalla olevalle rantasaunallemme. Kävin kokeilemaan sen savupiipun vetoa. Yllätyksekseni muutaman paperitollon tuhkanpoistoluukussa polttamisen jälkeen veto oli varsin hyvä. Kesäisin tuntuu, että hormi vetää sisäänsä kaikki rannan savut, mutta ei vie pois kiukaan eikä hellan savuja. Nyt oli hyvä veto. Poltin vanhoja saunavihtoja ja muhkeat savut ulos lähtikin piipusta.

 

Sitten soi puhelin. Tuttu henkilö soitti. Pyysi käymään sairaalassa vaimonsa luona antamassa ehtoollista, jos vielä vastaanottaja jaksaisi. Muutoin pidettäisiin rukous. Lupasin lähteä heti. Olin juuri laittanut saunanpesän puita täyteen ja sauna alkoi lämmetä. Meillä papeilla on kuitenkin hälytysvelvollisuus lähteä. Tarkistin, että ei ole palovaaraa ja lähdin. Vaihdoin Riuttakoskella mustan puvun, otin Kirkkokäsikirjan ja tunnin kuluttua olin lupaukseni mukaan Keuruun terveyskeskuksen aulassa. Omaiset olivat vastassa. Ehtoollisvälineet oli otettu esille ja vietimme Kirkkokäsikirjan mukaisen ehtoollishetken.

 

Olen kiitollinen, että omaiset halusivat tätä. Ehtoollista emme vietä liian usein. Vapahtajammekin on kehoittanut ehtollisen asetussanoissaan "niin usein kuin te..." Jos Jumala on päivät niin asettanut, että tämä jäi vuoteessa olevalle tai kenelle tahansa ajassa viimeiseksi ehtoolliseksi, niin saamme tietää, että ehtoollinen on kuolemattomuuden lääke. Toivon, että te hyvät lukijani olette valmiit pyytämään omaisillen tai itselle ehtoollista arkailematta, kun normaaliin ehtoolliskirkkoon ei voi käydä. Jumala on läsnä ja se on hyvä asia. Käykäämme hiljaisen viikon sanoman äärelle myös seurakuntiemme tilaisuuksissa.

Puu liikkeelle verohelpotuksin

Viime aikoina on paljon puhuttu Suomen puuhuollon ongelmista, joita venäjän puutullit tulevat aiheuttamaan. Minulla on tähän hyvä ja taatusti toimiva ratkaisu. Puun myyntiveroa on alennettava tuntuvasti. Se saa taatusti puuta liikkeelle niin, että yhtään shaa tai tehdasta ei ainakaan puupulan vuoksi tarvitse Suomesta lopettaa. Tämä voidaan tehdä vielä niin, että valtion verotulotkaan eivät laske.

 

Puun myyntiveron alennus tulee kompensoitua sillä, että puuta tulee myyntiin enemmän, joolo9in alennetullakin veroprosentilla saadaan puusta veroja lähes entinen määrä. Loppu täydentyy koneurakoinnin, kuljetuksen ja metsän uudistusten myönteisistä vaikutuksista verotuloihin. Näin yksinkertaista asian hoito todella on, jos vain tahdotaan. Olen tehnyt asiasta tällä viikolla lakialoitteen ja toimenpidealoitteen, ne löytyvät rassaamalla internet sivujani www.laurioinonen.net.

Vierailin Kainuun Prikaatissa

Keskiviikkona 5.3.2008 olin puolustusvaliokunnan matkalla Kajaanissa tutustumassa Kainuun Prikaattiin, joka on yksi puolustusvoimiemme kolmesta valmiusryhmittymästä. Muut valmiusyhtymät ovat Porin prikaati Säkylässä ja Karjalan prikaati Valkealan Vekarajärvellä. Kaikilla joukko-osastoilla ja varuskunnilla ovat toki omat valmiudelliset tehtävänsä, mutta maavoimien valmiusyhtymät edustavat maavoimien eri aselajien yhteistoiminnallista kokonaisuutta. Kainuun prikaatissa ovat osana kokonaisuutta mm. Kainuun jääkäripataljoona, Kuopion pataljoona, Pohjan pioneeripataljoona, Pohjois-Suomen viestipataljoona, Kainuun tykistörykmentti ja Kainuun soittokunta sekä varuskuntaa palvelevia tukitoimintoja. Valmiusyhtymä on täten kykenevä maavoimien sotilaallisiin toimintoihin jo oman kokoonpanonsa varassa.

Kohdatessani Kainuun prikaatissa palvelevia varusmiehiä huomasin nuorten asevelvollisten hyvän motivaation tehtäviinsä heidän esitellessään kalustoa ja tehtäviään meille vieraille.

Kainuun prikaati antaa koulutusta erityisesti laajoilla metsäalueilla käytäviin taistelutoimiin. Suomi on pinta-alaltaan eurooppalaisittain varsin suuri maa ja siksi juuri tätä metsäolosuhteisiin soveltuvaa koulutusta tarvitaan uskottavan puolustuksemme ylläpitämiseksi. Rauhanaikana myös viranomaisille puolustusvoimien antamalla virka-avulla on suuri merkitys. Esimerkiksi metsäpalojen sammuttaminen tai kadonneiden etsintä ovat usein esitettyjä viranomaisten avunpyyntöjä puolustusvoimille. Näissä asioissa tulee ilmi emeritus kenttäpiispa Viljo Remeksen sanonta, että puolustusvoimat ovat palokunnan ja poliisin jatko silloin kun niiden omat voimat eivät riitä. Omalta varusmiesajaltani muistan silloisen nyt jo edesmenneen kenttäpiispa Toivo Laitisen opetuksen latinana sanasta militia. Tuo sana sisältää sekä poliisin, palokunnan että armeija. Siinä on hyvä kokonaisvaltainen lähtökohta turvallisuuspolitiikalle.

sunnuntaina Haapamäen kirkossa

Pidän tapanani käydä pyhäpäivisin jumalanpalveluksessa. Tänään kävin omalla paikkakunnallani Haapamäen kirkossa. Paaston ajan sunnuntaipäivistä oli vuorossa "leipäsunnuntai", aiheena elämän leipä. Meitä sanankuulijoita oli kirkossa laskuni mukaan kahdeksan henkilöä. Kirkkoon mahtuisi hyvinkin 300 henkilöä ja seurakuntasalin ovet avaamalla toista sataa lisää.

 

Jumalanpalveluksen arvo ei kuitenkaan ole kävijämäärässä vaan siinä, että läsnä on Vapahtajamme. Hän on koolla sanansa mukaan kaikkialla siellä, missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään. Tässä on jumalanpalveluksen suuruus. Saimme tänään viettää myös ehtoollista, johon kaikki kirkkovieraat osallistuivat. Alkavaan viikkoon on hyvä käydä, kun sen on saanut aloittaa jumalanpalveluskäynnillä.

Karkauspäivänä 2008

Tänään on päivä, jollainen on kalenterissa joka neljäs vuosi, karkauspäivä. Näin kalenterivuosi saadaan paremmin vastamaan tähtitieteellistä vuotta maan kiertoradalla auringon ympäri. Tännän tulin jälleen illan lakkautettavaksi esitettävällä junalla Haapamäen asemalle. Tampereeelta lähtiessä kahden vaunun kiskobussi oli lähes täysi. Haapamäelle saapui kymmenkunta matkustajaa.  Lisäksi Kolhossa jäi muutama matkustaja.Monille opiskelijoille havaitsin tälläkin kertaa junan olevan tärkeän kulkuvälineen. Kahtena edellisenä perjantaina matkustajia on ollut reilusti kaksi kertaa enemmän kuin tänään.

 

Tulen ensi viikollakin jatkamaan junan puolustustaistelua. Olemassa olevista yhteyksistä kannattaa pitää kiinni. Niiden takaisin saanti on sitten todella kovan kiven takana, jos jotain menetetään. Tämän havaitsee mm. siitä, että VR ei millään halua edes saada helposti palautettavaa Keuruun vaihtoyhteyttä etelästä tulevalta junalta Haapamäellä aikaiseksi. Vaasasta Haapamäen kautta Jyväskylään menevä yhteysjuna lähtee juuri edeltä pois ennen Tampereelta Haapamäelle saapuvaa junaa. Moni tulisi tällä junalla Keuruulle, mutta yhteys ei ole toiminut 3.9.2006 jälkeen. Negatiivinen kokemus kerrotaan ja niin muodostuu väärä käsitys, että Keuruulle ei pääsisi lainkaan junalla. Se vaikuttaa taas kielteisesti muuhun ja toimivaan junaliikenteeseen.

 

Tänään sain eduskuntaan vieraikseni Keurusseudun UPM-Kymmenen väkeä 15 henkilöä. Kiitos vierailusta! Täysistunnossa virisi sopivasti metsäaiheinen keskustelu kestävän metsätalouden rahoituksen saamisesta metsähakkeelle. Aihe kiinnosti vieraitani. Toivon voivani palvella jatkossakin vieraita eduskunnassa. Kansana me yhdessä omistamme eduskuntatalon, vieraani tulevat omistamaansa! Suunnitelkaa ja tervetuloa!

90-vuotta jääkärien tulosta Suomeen

Tänään 25.2.2008 on kulunut 90 vuotta jääkärien tulosta takaisin Suomeen. Tuota päivää on juhlittu Vaasassa. Oma sotaväkeni tapahtui pääsosin Haminassa ja Kymen jääkäripataljoonassa. Kunniamarssimme on uljas Jääkärimarssi. Sen sanoittaja Nurmio ja itsekin jääkäri oli Pihlajaveden pappilan poika. Pappilan seinässä on muistolaatta, joka kertoo sanoittajan kodista. Olen kuulunut ja kuulun edelleen kunniakkaaseen toimikuntaan aikanaan diplomi-insinööri Jouko K. Järviön kutsumana, jonka toimikunnan tehtävän on vaalia Jääkärimarssin sanoittajan muistoa. Vaikka pappila ei valitettavasti enää ole pappilana, sanoittajan muistolaatta on rakennuksen seinässä. Pidän suurena vahinkona seurakuntaelämälle sitä, että pappilakulttuuri on kadonnut.

 

"Kun painui päät muun kansan maan, me jääkärit uskoimme yhä", kuuluu uljas lause Jääkärimarssissa. Näin on nytkin. Haluan kansanedustaja ja jääkäripataljoonassa palvelleena olla uskollinen jääkärimarssin sanoille. Se antaa voimia elämään.

Kun kerran Suomeen palanneiden jääkärien uljas ohimarssi päättyi kenraali Valveen viimeisenä poistuessa jääkärien joukosta, perinteet jatkuvat yhä. Teen kunniaa jääkäreille ja heidän esimerkkiään seuranneille viime sotien veteraaneille. Perinteet velvoittavat entistä enemmän.

Kunniapalkintojen jaossa Koululiikunnan hiihdon SM-kisoissa

Tänään sunnuntaina olin Keuruun maastoliikuntakeskuksessa kunniapalkintojen jaossa Koululiikunnan SM- hiihtokisoissa Kiitän tästä kunniasta kunnallisneuvos Osmo Kärkkäistä, joka toimi yhtenä kisojen kantavista voimista, jotta järjestelyt sujuivat erinomaisen hyvin. Itse en ole koskaan menestynyt urheilukilpailuissa. Mutta nyt sain olla palkintojen luovuttaja Suomen nuorisourheilun kärjelle. Varmasti moni tuosta joukosta nousee tulevina vuosina  SM- tason mitalisijoille, kansainvälisten kilpailujen ja olympiamitalistien joukkoonkin. Suoranainen ihme olisi, jos näin tapahtuisi.

Parasta menestystä heille jokaiselle!

 

Tänä aikana kannetaan enemmän kuin koskaan huolta nuorisomme fyysisestä kunnosta. Eduskunnan sivistysvaliokunta, jolle asia kuuluu on tästä tietoinen. Yhteiskunnan muutoksien ja ihmisten elämän jokapäiväisten arkiasioiden muuttuminen liian helpoksi on vienyt mahdollisuuden liian monilta hyötyliikunnassa pois. Ei ole edes tilaisuutta mennä rankametsään, halonhakkuseen tai puiden ja veden sisälle kantoon. Elämä on tullut noissa asioissa helpoksi. Jossakin suhteessa se on hyvä, mutta jos arkiset asiat unohtuvat, se ei ole hyvä. Vanhempien kannattaisi varmasti miettiä, miten voisi opettaa nuorillre arkisia asioita niissä puitteissa kuin se vain on mahdollista. Elämässäselviytymisen taitoja tarvitaan aina.

22.2.2008 taas liikenneministeriössä

Nyt ovat erityisesti liikennesektorin asiat työllistäneet loppuviikosta paitsi valiokunnassa niin muissa yhteyksissä. Eilen torstaina liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Taksiliitossa. Tavoitteena on saada säilymään taksipalvelut edeleen kirkonkylissä ja kylilläkin ilman että ne keskittyisivät vain keskuspaikoille. Tämä vaara on olemassa yrittäjävaihdosten yhteydessä ja kuntaliitosten myötä. Myös maaseudulla tarvitaan taksipalveluja lähipalveluina.

 

Tänä aamuna kahdeksalta tapasin kotipaikkakunnan loinja-autoyrittäjää Jukka Mäkelää ja Salosta olevaa toimitusjohtaja Matti Vainiota. Kävimme liikenneministeriössä tavoitteenamme yrittäjävetoisen linja-autoliikenteen ja sen palvelujen turvaaminen jatkossakin. Kuljetusalan (SKAL) yrittäjiä tapasin aamupäivällä Keskustan eduskuntaryhmän vieraina. Myös oman maakunnan kuljetusalan yrittäjät pitävät kiitettävästi yhteyksiä.

 

Edelleen olen järjestellyt Suomenselän junaliikenteen puolesta ensi keskiviikolle lähetystökäyntiä liikenneministeriöön. Liikenne koskettaa tavalla taikka toisella jokaista. Sen tulisi olla sellaista, että elämä on sujuvaa kaikilla.

Maavoimien esikuntaan Mikkeliin

Eduskunnan puolustusvaliokunta tekee kotimaan maakuntamatkan Mikkelin kaupungin vieraaksi tänä iltana. Huomenna on vuorossa tutustuminen Maavoimien esikuntaan Mikkelissä. Odotan vierailua mielenkiinnolla. Olen ollut sotilaspapiston keratusharjoituksissa Mikkelissä ennen kansanedustajan työtäni. Silloin Karkialammin kasarmialueella oli Savon Prikaati. Joukko-osastolla oli myös kirkollista työtä varten sotilaskappeli. Sen rakentamiseen myös Keuruun seurakunta antoi taloudellista apua 1970-luvulla.

 

Valiokuntatyössä maakuntamatkat ovat tärkeä osa. Paikan päällä näkee ja kokee asioita. Valiokunnat myös näkyvät maakuntamatkojensa kautta. Viime vaalikaudella puolustusvaliokunta kävi Keski-Suomessakin Keuruulla, Tikkakoskella ja Kuoreveden Hallissa Jämsässä. Toivon tämän toteutuvan tälläkin vaalikaudella.

"junasodassa" en hellitä

Huomenna perjantaina menen taas käymään VR:n virkamiesten luona Haapamäen aamu- ja iltajuna-asiassa. Toistaiseksi sen enempää VR kuin liikenneministeriökään eivät ole tippaakaan halunneet liikahtaa asiassa. En kuitenkaan anna periksi. Jos antaisin periksi sanottaisiin, että täältä on esitetty junan korvaamista muilla ratkaisuilla. Tuntuu, että kyse on VR:llä lopettaa Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne saattamalla se merkityksettömäksi kuriositeetiksi, jota ei ole kansalaisilla mahdollisuus käyttää.

 

Olen vaatinut todellisia kululaskelmia, huomenna nähdään se, saanko niitä. Tänään vedottiin osakeyhtiölain mukaisiin salaisuuksiin. Olen kuitenkin VR:n hallintoneuvoston jäsen, mielenkiintoista on nähdä, ovatko nuo lakien mukaan niin salaisia, että niitä ei tässäkään roolissa minulle näytetä. Tosin hallintoneuvosto on jo nyt sivuraiteella kaikesta realistisesta vaikuttamisesta. Kokouksissa meille esitetään vain kalvoilla junien myöhästelyprosentteja ja idän transitoliikenteen kehitystä.

 

Myöhästelyt ovat vähentyneet lumettoman talven ansiosta ja idän liikenne on vähentynyt Venäjän puutullien vuoksi. Tänään Keskustan eduskuntaryhmä valitsi minut ehdokkaakseen uudelle kaudelle VR:n hallintoneuvostoon. Kiitän luottamuksesta. Luulin jo, että kun avaan suutani kokouksissa, niin että minua ei valittaisi. Mutta ryhmä esitti heti ensimmäisenä. Muodollisesti VR.n yhden miehen yhtiökokous tekee päätöksen. On ystävänpäivän ilta, mutta vielä haluan toivottaa hyvää ystävänpäivää siihen hetkeen, kun olet tätä lukemassa.

kohti välikysymyskeskustelua

Eilen maanantaina olin Keski-Suomen kansanedustajien ja kunnanjohtajien kokouksessa Jyväskylässä. Esille nousivat tieasiat ja edelleen huolestuttavan korkea työttömyys, 10,6% maakunnassamme. Keuruun luku on myös sama, valitettavasti.Toimia työllisyyden hoitoon tarvitaan täälläkin. Puolen päivän jälkeen olin Keuruun rovastikunnan vaalikokouksessa Multian seurakuntakodilla. V.t. lääninrovastina on Multian kirkkoherra Seppo Rahkonen ja siksi vaalikokous oli Multialla. Kokouksessa äänestettiin Lapuan hiippakunnan pappisedustajista kirkolliskokoukseen, "kirkon eduskuntaan" ja hiippakuntavaltuustoon. Minä voin paljastaa oman ääneni. Annoin sen oman rovastikunnan miehelle, Petäjäveden kirkkoherralle Seppo Ojalalle. Lisäksi äänestettiin lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin toisesta pappisasessorista. Olin kokouksessa toisena ääntenlaskijana sotilaspastori Jukka Helinin ohella.

 

Tänään tiistaina olin mukana sekä puolustusvaliokunnan että liikenne- ja viestintävaliokunnan kokouksissa. Täysistunnossa oli esillä mm. valmiuskiehdotus, joka jäi huomiseen käsittelyyn, koska k.ed. Jacob Söderman esitti sitä pöydälle. Mielestäni hän on ihan oikeassa. Asiaan tulee paneutua riittävän ajan kanssa. En pidä oikeusministeri hosumisesta asiassa. Huomenna on sitten välikysymyskeskustelu. Minä itse olisin halunnut, että valtio olisi ajoissa käyttänyt osaomistajan valtaansa Stora-Enson asiassa ja että tehtaat olisi saatu jatkamaan.

lauantaina 9.2.2008

Tänään lauantaina toimitin Haapamäen kirkossa viime sotien veteranisukupolveen kuuluneen 86-vuotiaan miehen hautaansiunaamisen. Omaiset olivat esittäneet pyynnön. Aino, jos vain on suinkin mahdolista, haluan palvella talkoilla lähimmäisiä elämän käännekohdissa. Miltei aina on jokin kirkollinen toimitus odottamassa kalenterissani. Nyt seuraava on kiirstorstai-iltana ehtoollisenjaossa avustaminen Keuruun kirkossa.

 

Tunsin tänään hautaansiumaani kunnioitetun elämäntyön tehneen miehen  yli 35 vuoden ajalta. Eräs ensimmäisiä virkatoimiani syntymäpäiväkäynti hänen lapsuuden- ja nuoruudenkodissaan Haapamäellä. Elämänvaiheisiin kotikutsun saaneella veteraanilla kuului mm. Tiwin Keuruun lastulevytehtaan puuraa-aineen ostot  mm. Pylkönmäellä ja lähiympäristössä. Kun 1950-luvun lopulla Tiwi aloitti Keuruulla entisen Orionin tiloissa, koetttiin tämä mm.Multialla hyvin tervetulleena asiana.

 

Silloin avautuivat markkinat pienpuulle. Paperitehtaille menevä ns. massapuu ostettiin 8 cm:n latvaläpimittaan. Nyt avautuivat markkinat pienpuulle aina 5 cm:n latvaläpimittaan. Tämä tiesi puunmyyntimahdollisuuksia metsänomistajille. Sekahalko alkoi menettää markkinaosuuttaan. Öljy teki tuloaan talojen lämmitykseen ja höyryveturit tekivät tilaa dieselvetureille. Tiwi tuli todella oikeaan aikaan puunostajaksi. Myös isäni teki jonkinverran tuota puuta myyntiin. Kenties tänään viimeiselle matkalleen siunaamani silloinen puunostaja kävi meilläkin.

 

Nyt on valitettavasti menetetty Tiwi Keuruulta. Se on menetys kaikille. Erityisesti uskollisille työntekijöille, jotka olivat aidosti ylpeitä Tiwistä. "Tiwi, puuta parhaimmillaan", oli tuttu mainoslause aikanaan. Lastulevynteolle haluaisin nykypäivän ja tulevaisuuden edelleenkin Suomessa ja myös Keuruulla.

 

Vuoden 2008 valtiopäivät ovat alkaneet

Vuoden 2008 valtiopäivät ovat alkaneet. Maanantaina 4.2. olivat puhemiesten vaalit. Rutiinia oli, että entiset saivat jatkon. Tiistaina 5.2.Olivat juhlalliset vuoden 2008 valtiopäivien avajaiset. Asiaan kuului ekúmeeninen juhlajumalanpalvelus helsingin tuomiokirkossa, jossa Tampereen piispa Pihkala saarnasi. Sen jälkeen olivat avajaiset eduskunnassa. Tasavallan presidentti saa käydä eduskunnassa vain valtiopäivien avajaisissa ja vaalikauden päättäjäisissä sekä omissa virkaanastujaisissaan. Tavalliselle kansalaisella ovat paremmat mahdollisuudet. Kansalainen saa käydä lehterilla seuraamassa istuntoja tai tulla kansanedustajan vieraaksi. Presidentillä on rajaukset, perusteena ovat vallan kolmijaon ajatukset: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta.

 

Eilistä keskiviikkopäivää työllisti aamusta iltaan sivitysvaliokunta tapaamisten ja informaatiotilaisuuksien merkeissä. Tapasimme molemmat opetusministeriön ministerit ja heidän johtavat virkamiehensä Smolnassa. Päivä jatkui täysistunnon merkeissä, jossa pidin kaksi lhyttä puheenvuoroa. Otin vastaan Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen edustajia, heillä on huoli ulkoistamisprossista, jossa mm. siivoojien töitä ulkoistettaisiin. Minusta siivoojat tekevät hyvää työtä ja valitettavsti liian pienellä palkalla. Uhka on kohtuuton.Yksikään nuori ei saisi jäädä kouluksesta ja työelämästä osattomaksi. Siihen ei ole varaa. Näin puolestaan viestitettiin illalla EK:n johdon ja sivistysvaliokunnan tapaamisessa.

 

Nyt torstaina jälleen oli vuorossa sivistysvaliokunta aamukahdeksan jälkeen tapaamassa OAJ (Opettajien Ammattijärjestö) .He esittelivät ennakkoon oman kunnallispolittisen ohjelmansa. Kuntien valtionosuuksia on voitava lisätä, muutoin eriarvoisuus lisääntyy kuntien koulutusmahdollisuuksissa.

lauantai-iltana 2.2.2008

Tänään launtaina olen ollut aamupäivän kirjallisten töitten parissa kotitietokoneen ääressä. Sitten menin jatkamaan Multialle metsätöitä, kun pahin räntäsade oli vähän väistänyt. Perillä Multialla näin susilauman jäljet. Pentuja oli ollut myös mukana. Räntäsade hieman vaikeutti tarkkoja havaintoja.

 

Susilauma oli tullut Tarhapäänjärven itärannalta Purstinnimeä kohti, josta Riuttakosken tietä pitkin noinb puoli kilometriä ja Punaisenvuorenmäen alta kohti Villinvuoren suuntaa. Susislauma oli tullut hiihtolatu-uraa pitkin, jota Tarhapaan ala-asteenkin oppilaat hiihtävät järven kunnolla jäädyttyä. Huomasin susien tekevän kuten koirienkin, ne pissivät puiden juurille. Vaikka sudet eivät ole ihmisiä raadelleetkaan sataan vuoteen, eivät ne laumana silti vaarattomiakaan ole. Entäs, jos lapsi molisi mennyt Riuttakosken tietä ja susilauma tulee vastaan?

 

Omassa lapsuudessani ei ollut pedoista pelonvaaraakaan ja näin jo kuusivuotiaana uskalsivat vanhemmat lähettää kyseistä reittiä minu parin kilometrin päähän kaupalle, mikä silloin sijaitsi Väistön talon piharakennuksessa. Minua ei pelottanut yhtään. Ei tullut edes mieleenkään.

aloitteiden valmistelua

Ensi maanantaina 3.2.2008 ovat puhemiesten vaalit eduskunnassa. Tiistaina 5.2. ovat vuoden 2008 valtiopäivien avajaiset.

Maanataina menen uhanalaisell junalla Haapamäeltä kello 6.21 lähtien Helsinkiin. Se saapuu Helsingin asemalle kello 9.25 ja heti 9.30 on pienemmän valmisteluryhmän palaveri ja 10.00 alkaa Keskustan eduskuntaryhmän kokous. Kello 12.00 ovat sitten nimenhuuto- ja lippuäänestyksinä puhemiehen ja kahden varapuhemiehen vaalit. Otaksun entisten jatkavan.

 

Viime aikoina olen käyttänyt aikaani ja energiaani aloitteiden valmisteluun. Siihen ei vain tahdo itse istuntokaudella valiokuntien ja istuntojen viedessä "kaiken ajan" jäädä sellaista mahdollisuutta kuin nyt on. Teen toimenpidealoitteita haapamäen kautta kulkevien ratojen liikenteen säilyttämisestä ja lisäämisestä. Haluan, että junat kulkevat siellä, missä ovat radat ja yhteysliikenne järjestettäisiin vaikkapa kutsutakseilla Haapamäen asemalla Multialta ja Virroilta. Jos illan Keuruun junan vaihtoyhteys etelästä saadaa aikaiseksi Haapamäellä, Multian yhteys voisi olla Keuruultakin. Alajärveltä, Soinista ja Lehtimäeltä yhteys voisi olla Ähtärin asemalle. Yleistä liikennettä ei pidä lopettaa, vaan kehittää asiakasystävälliseksi.

 

Metsän perintö- ja lahjaveron haluan lähiomaisilta poistettavaksi lähiomaisilta silloin, kun metsä on metsänhoitomaksuvelvollisuuden piirissä. Tästä jätän lakialoitteen maanantaina. Valmisteilla on myös kirjallinen kysymys viranomaisverkon (VIRVE) toimivuuden takaamisesta sekä yhteistyöstä sosiaali- ja terveyssektorin kanssa. Ruotsissa työtä tehneiden kaksinkertainen verotus on yhä ongelma, joka ei vain ala korjautua. Tästäkin monet ovat aivan äskettäin kertoneet huolensa. Haluan kuulla kansalaisten asioita elän eri asioista. Kiitos esille tuoduista arjen ja elämän kysymyksistä!

 

 

Junasota jatkuu

Liikenneministeriö ei aio ainakaan helpolla antaa periksi sille, että Haapamäen aamujuna etelään ja illan juna Vilppulasta Haapamäelle jatkaisi: Hyvät perusjunayhteydet uhattaisiin katkaista Vilppulaan. Tänään tiistaina 29.1.2008 oli Seinäjoella Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kokous. Ähtärin, Aalvuden ja Töysän edustjat haluavat saada takaisin mahdollisuuden käydä päiväselti pääkaupungissa ilman yöpymistä. Asia oli mahdollista 2.9.2006 saakka em. Haapamäen kiskobussilla.

 

On järjetöntä supistaa liikennettä ja jättää ratainvestoinnit hyödyntämättä samoin Haapameän ratoja varten nimenomaan hankitut kiskobussit jäisivät hyödyntämättä. Suoraan sanoen liikennerahat oltaisiin viemässä  meiltä etelä-Suomeen. Tätä en voi hyväksyä. Junan puolustaminen on junasotaa. En aio hellittää. Taistelu jatkuu käynnillä liikenneministerin luona. Sitä ennen selvittelen asioita.

Mukana yrittäjuhlassa

Tänään lauantaina olin mukana Keski-Suomen yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä. Oli erittäin hienoa, että Haapamäen Riihosta oleva Vaissin kaalijaostustila sai maakunnalisen yrittäjäpalkinnon. Parhaimmat onnitteluni Jaakko Vaissille ja hänen puolisolleen Saara-Leena Ampiala-Vaissille! Ilo on, että perheen nuori sukupolvi on myös ottanut aktiivista vastuuta yritystoiminnasta!

 

Onnitteluni myös kaikille muille, joiden vuoro oli tulla juhlassa palkituiksi! Yrittäjyys on arvo, jonka varassa yhteiskunta voi mennä taloudellisesti eteenpäin. Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön juhlapuheesa oli hyvä opetus, kun menestyneeltä yrittäjältä kysyttiin hänen menestymisensä salaisuutta. Tämä vastasi, että hänellä on ollut hyvää onnea ja ttät on on silloin, kun hän on tehnyt lujasti töitä! Tässäpä neuvoa minullekin kansan palvelija.

 

Aamu- ja iltajunasta taisteluun!

Viikon vaihtuessa 20.1.2008

 

Erityisesti opiskelijoille mutta myös kaikille muillekin tärkeä Haapamäeltä kello 06.21 etelään lähtevä taajamajuna ja illalla Tampereelta kello 20.15 ja Haapamäelle saapuva taajamajuna aiotaan VR:n toimesta lopettaa. Tätä en kerta kaikkiaan voi hyväksyä. Junalle on avattu Vilppulan kunnan rakentamana viime keväänä seisakelaituri Kolhon asemalle ja nyt aiottaisiin turhentaa tätäkin.

 

Kyse on perusyhteydestä, jolle on saatava jatko entoiseen tapaan Haapamäeltä Keuruulle, kuten asia oli toissa syksyyn saakka. On mieletön teko katkaista jatkoyhteys ja sitten valittaa junan vähäistä käyttöä. Tällainen maaseudun syrjintä ei kerta kaikkiaan tule kyseeseen. Olen jo ryhtynyt vastaiskuun. Uutiset junaparin lopettamisesta tulevat olemaan ennen aikaisia, siitä kumppaneitteni kanssa pidämme huolen!

Yhdeksäs valtiopäivävuosi lopuillaan

Aika rientää nopeasti. Yhdeksäs valtiopäivävuosi on lopuillaan. Tulin valituksi eduskuntaan maaliskuussa 1999. Nyt kolmannen vaalikauden ensimmäinen ja yhteensä laskien yhdeksäs valtiopäivävuosi on maaliviivoilleen tulossa. Olin äsken "Takarivin Taavi" eduskunnassa. Kollega Ilkka Taipale kokosi tuolloin meidät takarivissä istuneet muutamia kertoja yhteen, kerran kutsu kävi hänen ja Vappu Taipaleen kotiinkin. Viime kaudella olin neljänneksi takimmassa rivissä, en enää ihan takana. Nyt edessäni on kolme riviä edustajia, alhaalla  istuntosalissa rivit ovat kapeammat kuin takana ylhäällä. Takaa ylhäältä istuntosalissa näkee koko salin ja sieltä voi ikäänkuin hallita tilannetta. Aiemmin edustaja Sulo Aittoniemi totesi takarivin parhaimmaksi ja hän halusi olla siellä, vaikka parlamentaarinen ikä olisi edellyttänyt paikkaa lähempää puhemiestä.

 

Tutkailin internetistä yhdeksännen valtiopäivävuoteni tilastoja. Äskeisenä "Takarivin Taavina" ja kuin vasta äsken ensi kertaa eduskuntaan valittuna hämmästyin, että vain 30 % edustajista, lukumäärältään tasan 60 on ollut kansanedustajana minua pitempään. Meitä kolmannen kauden aloittavia edustajia on 17 % eli 34 edustajaa. Muut yli puolet eustajista ovat olleet lyhyemmän aikaa eduskunnassa. Katselin myös aeimpien ja nykyisten kollegoitten puheenvuoroja ja monet muistin hyvin niistä tilanteista, kun puheet istuntosalissa pidettiin. Edustajat Aino Suhola ja Johannes Leppänen olivat mm. käyttäneet oikeaan osuvia puheenvuoroja.

 

Tilastojen kohdalla tunnen nöyryyttä ja kiitollisuutta siitä, että minulla ei ole merkinnöissä ainuttakaan poissaoloa näiltä vuoden 2007 valtiopäiviltä. Tilastot koskevat sekä valiokuntia että täysistuntoja. Tätä olen pitänyt aina tavoitteenani. Muistan kotikyläni naishenkilön evästyksen eduskuntatyöni alussa:"Saisko olla poissaoloja nolla!"  Nöyryyttä tunnen erityisesti siksi, että minulla ei ole ollut sairauksia, joiden vuoksi olisi pitänyt olla poissa. Onneksi lähiomaisten kohdallakaan ei ole sellaista

sairautta istuntoaikana, että se olisi vaikuttanut eduskuntatyöhön. Tästä nöyrä KIITOS Luojallemme.