Tänään on ystävänpäivä. Siksi saan toivottaa Sinulle Hyvää Ystävänpäivää!
Meidän kalenteriimme on vuosien mittaan tullut useita sellaisia merkitystä omaavia päiviä ja liputuspäiviä, joita ei monien meidän lapsuudessamme vietetty. On varmaankin hyvä asia, että eri nimetyt päivät voivat rikastuttaa elämän arjen jaksamista.
Vanhastaan ja niomenomaan katolisena aikana voi sanoa kalenterin suorastaan täyttyneen eri pyhimysten merkkipäivistä. Vaikka jo vuosisatoja sitten uskonpuhdistus poisti pyhimysten päiviä kansan keskuudesta, ovat useimmat kalentrimme nimipäivät peräisin krisytikunnan pitkän historian pyhimyskalenterista. Näin on myös asia hyvin moderneilta kuulostavien nyt annettavien nimienkin kohdalla.
Ystävänpäivän nimipäiväsankari on Valentin, mikä latinaksi on Valentinus. Jälleen kohtaamme kristikunnan pyhimyskalenterin ja hyväntekijänä kunnioitetun Valentinuksen. Minulla on ollut myös eno nimeltään Valentin. Hänen elämänsä päättyi aivan pikkuvauvana vuonna 1915.
Vuosikymmeniä vanha vaatimaton pieni hautakivi on Ylivieskan palaneen kirkon äärellä olevalla hautausmaalla Kalajoessa kirkon äärellä olevan kosken rantamaisemassa. Hautakivi kaipaisi puhdistamista ja nimen hopeoinnin korjaamista. Hänen aikuiseksi varttuneella ja sodista selvinneellä Johannes-veljellä, myös minun jo muutamia vuosia sitten edesmenneellä enollani oli Ylivieskassa hauta- ja muistokivien valmistukseen erikoistunut yritys Ylivieskan Graniitti. Monet sankarihaudat satojen kilometrien säteellä Ylivieskasta ovat saaneet puisten ristien jälkeen kiviset muistomerkkinsä juuri Ylivieskan Graniitin valmistamina ja paikoilleen asentamina.
Tässä oli mukana myös nyt Ylivieskan viimeisiin elossa oleviin sotaveteraaneihin kuuluva Martti-enoni ja hän opasti minua hautakiven puhdistukseen ja hopeoinnin korjaamiseen ensi kesäksi. Valentinilla on täten äitini puolelta suvussa sijansa. Mitkähän olivat tulloin nuorenparin isovanhempieni Heinon ja Maria Sofian perusteet antaa toiselle lapselleen kasteessa nimeksi Valentin?
Ehkä he ajattelivat hänestä aikuisena lähimmäistensä hyväntekijää?
Me olemme jokainen myös kutsutut ajattelemaan hyvää lähimmäisistämme ja tekemään myös osaamisemme ja taitojemme mukaan hyvää toisillemme. Silloin elämä sujuisi kaikilta paremmin. Jos tuntuu pahuuden ja vääryyden voima ja mahti ylitsekäyvältä ja suurelta pimeydeltä, on tosiasia se, että pieninkin kynttilänvalo valaisee ja lämmittää ympärilleen. Siksi kannattaa viettää ystävänpäivää ja koettaa tehdä vuoden jokaisesta päivästä mahdollisuuksiemme mukaan ystävänpäivä lähimmäisilleme.
