Suomen Yrittäjien ja Kunnallisjohdon päiviltä Imatralta

Olen nyt Imatralla vuosittain pidettävillä Suomen Yrittäjien ja Kunnallisjohdon päivillä. Nämä ovat kaksipäiväiset tänään ja huomenna, Keuruulta saakka näimme mielekkääksi ajoissa saapuaksemme tulla jo eilen ja majoituimme Lappeenrantaan, mistä on järjestetty bussikulkjetus Imatralle ja takaisin molempina päivinä. Näin suiureen valtakunnalliseen tapahtumaan Imatran majoituskapasiteetti ei riittänyt kaikille.

Näillä päivillä vuosittain Suomen Yrittäjät haluavat muistuttaa poliittisia päättäjiä yrittäjyyden merkityksestä. Samalla nämä valtakunnalliset päivät ovat oiva tapa verkottumiseen, kontaktien ylläpitämiseen ja uusien luomiseen kautta maan. Oman maakuntani Keski-Suomen Yrittäjät järjestävät tänään keskisuomalaisille osallistujille oman tilaisuuden iltapäivällä tavan mukaan. Tilaisuudessa kerrotaan kuntien yrittäjäystävllisyydestä eri mittareilla mitattuna. Keuruu on aina erinomaisesti kestänyt vertailun.

Yrittäjäystävällisyys ei tarkoita enää nykyään kunnallishallitusten takauksia eri yrityksille, mittarit kertovat ennemminkin asennetta yrittäjyyttä kohtaan yrittäjien kokemusten ja mielikuvien mukaan. Keuruulta kaupungin puolesta on mukana kaupunginjohtaja Hannu Mars, kaupunginhallituksesta Merja Ahonen ja minä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Paasu.

Ensi vuonna vastaavat päivät ovat Helsingissä. Vaikka nämä kaksi päivää ovat poissa kovasti kiireellisestä vimme talven tykkylumen rikkomien puiden korjuusta, koin tärkeäksi osallistua, jotta voin päivigttää ajankohtaisia asioita. Kukaan ei voi pysyä paikallaan, kun kehitys ympärillä menee eteenpäin. Paikallaan pysyminen olisi jälkeenjäämistä, kuten Haapamäen ala-asteen rehtorina toiminut ystäväni Antti Paloranta aikanaan totesi. Haluan itse omakohtaisesti ja haluan Keuruun olevan aktiivisesti kehityksessä mukana.

Äitienpäivänä 2019

Tänään on äitienpäivä. Sateisen yön ja aamun jälkeen on tullut pouta, mutta pilvisenä päivänä tuulee kovasti. Olin pastori Seppo Viljasjärven pyytämänä ehtollisenjaoen avustajana Pihlajaveden kirkon messussa. Vaikka pienen kappeliseurakunnan kirkko sijaitsee kirkonkylässään vain muutaman asutun talon lähiympäristössä, oli kirkkoon tullut laajan Pihlajaveden nyt Keuruuseen kuuluvan kappelisweurakunnan eri puolilta kolmattakymmentä henkilöä.

Joutuvan kesän läheisyyttä kertoi jo se, että seuraava pyhäpäivän jumalanlavelus on 2.6.2019 jo Pihlajaveden vanhassa eli erämaakirkossa, missä pidetään jumalanpalvelukset kesä-elokuussa. Juhannuksen messu lienee tavan mukaan kuitenkin Pihlajaveden kirkossa perinteen mukaan. Äidit saivat ruusut koteihin vietäviksi ja monet saivat ruusun myös edesmenneitten äitiensä haudoille toimitettavaksi. Minäkin sain ja vien huomenna Multian Sinervän hautausmaalle äitini haudalle.

Äitienpäivän vietot ovat muuttuneet paljon ajan myötä. Kun aloitin Keuruulla pappina, oli äitienpäivinä kyläkouluilla koko kylän äitienpäväjuhia ja koulujen tilat kävivät ahtaiksi.  Nyt tuo perinne on jo ollut historiaa, vaikka Keuruulla onkin kolme kyläkouluakin. Pohjoisjärvi, Jukojärvi ja Pihlajavesi ovat vielä jäljellä. Seurakuntien äitienpäivän vietto rakentuu jumalanpalveluksen viettoon, johon Keuruulla liittyy miesten tarjoamat kirkkokahvit..

Traditioilla on arvonsa. Toisaalta ne eivät tulla rasitteiksi ja on myös hyväksyttävä muutoksiakin eri tarpeitten mukaan. Kun oma äitini eli, sain viedä hänet Keuruun Ison Kirjan äitienpäivälounaalle muutamia kertoja. Onneksi vein, sillä nyt on jo neljäs äitienpäivä, jolloin tämä ei ole enää mahdollista.

Ensi sunnuntai on toukokuun kolmantena pyhäpäivänä, sodissamme kaatuneitten muistopäivä. Sankarivainajien äitejä ei ole enää keskuudessamme. He ovat hiljaa kantaneet tuskansa. Mutta sodissamme menehtyneitten äitejä voi olla vielä elossa ja varmasti onkin, sillä lapsensa vaikka Helsingin suurpommituksissa menettäneiden äitejä voi olla jo 74-vuotiaista alkaen.

Hyvää äitienpäivää ja liehukoot tänään siniristiliput sekä äitienpäivän että Snellmanin päivän merkeissä!

Vapunpäivänä 2019

On aurinkoisen keväinen vapunäivä Haapamäelläkin. Sateita ei ole ainkaan täällä näkyvissä, vaikka säätiedotukset ovat niitä lupailleetkin ja Lapissa jopa lumisateinakin. Minun ohjelmaai täyttänyt jo toista viikkoa viime talven lumituhopuiden korjuu korjuu Multian Riuttakoskella. Tähän mennessä olen löytänyt yli sata katkennutta tai kaatunutta tukkipuun mittoihin yltävää puuta. Tämä merkitsee noin 300 tukkia sahattavaksi.

Näiden korjuu on sekä erittäin vaarallinen että kiireellinen työ, puut on saatava nopeasti pois metsästä ja sahatavaraksi, sillä kohta koittavat ajat, jolloin "toukka tekee pitkää päivää" eli puut eivät kaikkeen käyttöön sahatavarana omassa käytössäkään kelpaisi. On kyse kilpajuoksusta aikaa vastaan osin vaikeissa maastoissa. Vaarallisimmat löydetyt puut alkavat jo olla tehty vaarattomiksi, mutta paljon on vielä tehtävä metsässä seuraavan kahden viikon aikana. Routa ei enää kanna mönkijää ja kasvamaan jäävien puiden juuret ovat vaarassa.

Minulla on pari kaveria apuna, joista toisella ovat mönkijä ja kärryt. Puiden korjuu ei onnistuisi firmojen toimesta, ne eivät kävisi hommaan ja ainakaan eivät maksasi mitään puista, ellei tekisi aukkohakkuuta. Minä olen kuitenkin lähtökohtaisesti jatkuvan kasvatuksen kannattaja, vaikka alue onkin hakkuukypsää. Jäljelle jäävät puut ovat tehokkaita hiilen sitojia vielä. Omassa korjuussa ajetaan pois myös omaan käyttöön sopiva enegiapuukin, konefirmat jättäisivät ne metsään. Koska kyse on kuusimetsästä, on korjuu oksaisuuden vuoksi hidasta. Työpäivämme ovat lyhyitä ja tuumaustaukoja on pidettävä usein.

Samalla kiirettä lisää tuholaisriski, mitä vaurioituneet puut metsässä voimakkaasti lisäävät. Nyt lämmön ja varhaisen kevään vuoksi on tuholaisvaaran mahdollisuus suuri, ellei puita saa pian pois metsästä. Onneksi on tehty havaintoja puun kylkiä pitkin liikkuvista pikkulinnuista puukiipijöistä, mitkä ovat parhain ase tuholaisia vastaan. Olen jättänyt helpoimmin metsästä korjattavat puut viimeisiksi korjattavaksi, koska ne onnistuvat naapurin traktorikuljetuksella sahauspaikalle. Minulla ei ole nosto/kuormauslaitteita vain maataloustraktoreissani, joten niiden kanssa peuhauten ei työ joutuisi ajoissa.

Tänään vapunpäivänä menen tapaamaan lähtökohdiltan multialaisen naapurini omaisia, jotka ovat pyytäneet isänsä siunaustoimitukseen Multian kirkkoon äitienpäivän aatolle. Kalenterissani on yleensä kirkollisia toimituksia, joita teen talkoilla omaisten pyynnöstä. Heinäkuulle on sovittu vihkiminen Pihlajaveden erämaakirkkoon.

Ylimaakunnalliset kunnallistehtävät vievät tällä viikolla PPH-radan merkeissä päiväksi Tampereelle ,Suomen Yrittäjien ja kuntapäättäjien päivät pariksi päiväksi kahden viikon päästä Lappeenrantaan sekä kesäkuussa Kuntapuheenjohtajapäiville Ouluun, mikä matkoineen vienee kolme päivää, koska yöpikajuna ei kulje Haapamäen kautta.

Jossakin välissä pitäsi ehtiä tekemään vähäiset kevätkylvönikin, mutta ne saavat väsityä puuhomman ajaessa "sinivilkuin" tärkeämpänä ohi. Ohra joutunee, kunhan on ennen 15.kesäkuuta pellossa. Pohjolan valkeat yöt ovat hyvää työaikaa!

Vapunpäivänä  72 vuotta sitten siirtokarjalainen Jaakkimassa syntynyt isäni tuli vastavihityn vainonsa eli äitini kanssa valkean hevosensa ja Ylivieskasta myötäjäisiksi saamiensa kahden lehmän ja hiehon kanssa kanssa raivaamaan ja rakentamaan tilaa ja kotia Riuttakoskelle Mutialle. He ovat tehneet uskomattoman työn kaikessa tässä. Sen aavistaa, kun minä en tahdo ennättää edes ylläpitään heidän työnsä tuloksia. Riuttakoski on minulle tästä syystä ainutlaatuisen tärkeä. Tärkeintä olisi kuitenkin nähdä pieni ihminen ottamassa askeleitaan noissa maisemissa.