Talvisodan päättymispäivän illalla 13.3.2010.

Tänään Keuruulla olin saattamassa talvisodan veteraania, 95- vuotiasta Multialla syntynyttä ja Keuruulla työnsä tehnyttä kunniakansalaistamme hänen ajallisesti viimeisellä matkallaan. Talvisodan veteraaneja on enää vähän. He ovat jo yli 90-vuotiaita.

Heille kaikki kunnia ja arjen hoiva parhaimmalla mahdollisella tavalla. Edesmennyt isäni oli jo talvisodan sotainvalidi haavoituttuaan Ulismaisissa 6.3.1940, jonne Marokon kauhun, Aarne Juutilaisen komppania oli siirretty Kollaanjoelta korpisotaan. Räjähtävä kranaatti puussa aiheutti isäni haavoittumisen. Tuollaiset kranaatit olivat kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjä, mutta Neuvstoliitto ei kielloista välittänyt.

 

Ehdotan näin blogissani talvisodan päättymispäivää 13.3. vuosittaiseksi liputuspäiväksi. Harkitsen myös asiasta aloitetta tai kyselyä eduskunnassa. Täömä historiamme merkittävä päivä, jos mikä ansaitsisi siniristiliput salkoon. Taistelu kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta on tuottanut kaikkeen tähän meillekin mahdollisuuden. Hyvältä on juuri nyt tuntunut kuulla, että väärin tuomitut sotasyyllisyystuomiot takautuvasti kaikki kumottaisiin. Se olisi oikein. Ne, joilla oli vastuu tekivät tuolloin juuri sen, mitä tarvittiin. Nyt olisi aika tehdä maamme puolesta heille oikeutta ja vanhurskautta.

 

Huomenna on se sunnuntai paastonajassa, jota kutsutaan leipäsunnuntaiksi. Aiheena on elämän leipä. Keuruun kirkosssa on menneen toissaviikon hiihtolomarippikoulun konfirmaatio. Näiden nuorten nuoruuden pyhin juhla. Haluan olla läsnä kirkon penkissä ja käydä vuorollani ehtoollispöytään, elämän leivän äärelle. Siunattua isänmaan iltaa 13.3.2010 ja kevätaikaa kohti kristikunnan pääsiäistä!