Metsämiehen ajatuksia

Metsämiehen ajatuksia

Suomen biotalous nojaa vahvasti uusiutuvaan luonnonvaraan, suomalaisiin metsiin.Maaseudun elinvoima monissa maakunnissa, kuten erityisesti Keski-Suomassa nojaa lujasti metsiin. Maakunnan metsät ovat pääosin hyvillä kasvumailla. Nämä ovat myös pääosin hyvin hoidettuja, josta haluan antaa tunnustusta yksityismetsänomistajille, jotka harvoin saavat keneltäkään tunnustusta.

Syksyn myrskyjen jälkeen olen katsonut syntymäkotini metsät Maltia Riuttakoskella. Onneksi en ole havainnut kuin kymmenkunta kaatunutta tukkipuuta ja nekin tällä kertaa poikkeuksellisen helposti korjattavista paikoista tien varresta tai pellon vierestä. Nämä yhdessä muutaman tervasrosomännyn kanssa tulevat merkitsemään noin sataa sirkkelillä sahatavaraksi sahattavaa tukkia. Mikäli mahdollista sirkkeli soi velä ennen vuodenvaihdetta.

Yksityismetsät luovat kestävää ja uusiutuvaa pohjaa kansantaloudelle. Tämä liian usein unohtuu talousanalyytikoilta ja poliittisilta päättäjiltä. Metsätalouden tulee olla kannattavaa, jotta metsänomistajilla riittää tahtoa ja innostusta metsiensä hoitoon edelleenkin. Puusta saatavan kantohinnan on oltava tähän kannustava jokaiselle metsänomistajalle.

Koen, että tällä hetkellä metsätalouden verotus on "väärässä sarjassa", kun se kuuluu pääomaverotuksen pariin. Nyt joutuu maksamaan liki komanneksen saadusta puun hinnasta myyntiveroa ja kauppahinnan noustessa yli 50 000 euron menee jo kolmannes hinnasta myyntiveroja. Tähän tulee lisätä päätehakkuun yhteydessä myös metsänuudistamisen kustannukset, jotka helpostikin ovat yli 1000 euroa hehtaarilta.

Monestikin näin yli puolet kauppahinnasta katoaakin edellämainituilla tavoilla. Tämä on mielestäni suurin este puukaupoille. Harvennus- ja hoitohakkuissa voi käydä niin puukaupasta ei juuri lainkaan jää tuloa metsänomistajalle. Tämä tilanne vaarantaa ajallaan tehtäviä hoito- ja harvennushakkuita. Nämä olisivat kuitenkin välttämättömät metsän kasvatuksen kannalta.

Ratkaisu olisi mielestäni metsäverotuksen siirtäminen yritysverotuksen pariin, jolloin verotus olisi oikeammassa viitekehyksessä ja helpottuisi nykyisestä kohtuuttomasta tasostaan noin kolmanneksen. Koska metsätalouden kvartaali on muusta yritystoiminnasta poiketen neljännesvuosisata ja kyse on vahvasti ylisukupolvisesta yritystoiminnasta olisi mielestäni parasta luoda sille kokonaan oma veromalli. Se voisi olla yksikertaisesti toteutettavissa nykyiseltäkin pohjalta pudottamalla veroprosentti noin puoleen eli 15 prosentiksi.

Veronsaaja saisi omansa hyvinkin saatavansa takaisin lisääntyvien metsäkauppojen ja näiden tuomien yrittäjätulojen sekä eri työtulojen kautta takaisin. Samalla maaaseudulle tulisi lisää paikallista rahankiertoa, joka saisi monilla paikkakunnilla pyörät pyrimään oikeaan suuntaan eri elinkeinoissa ja toiminnoissa. Maaseutu saisi uutta elinvoimaa ja siitä hyötyisivät kaupungitkin ja koko maa. 

Tällä hetkellä ongelma on myös energiapuun heikko kysyntä. Minullakin on Multialla noin 50 raivauksissa syntynyttä risukasaa ja lisää olisi tulossa., mutta ostajia ei löydy. Silti lämpölaitoksissa poltetaan kivihiiltä Keski-Suomessakin. Tilanne on huolestuttava sekä metsien kasvatuksen, pellon varsien raivauksen, ympäristön hoidon ja ilmastopolitiikan tavoitteiuden kannalta.

Haluan toimia metsien, metsänomistajien ja maaseudun elivoiman puolesta. Siksi olen toiminut myös Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustossa ja olen valmis ehdokkaaksi seuraavallekin kaudelle. Tärkeintä on kuitenkin aina kiirehtiä hommiin Multian Riuttakosken metsissä.