Eläkeläisten veronkorotukset vievät ostovoimaa

Hallituksen eläkepoliittiset ratkaisut kuihduttavat ostovoimaa ja ovat vahingoksi työikäisille ja nuorille ikäluokille tämän vuoksi. Suomessa on eri eläkerahastoissa yli 250 miljardia euroa. Kansanedustajan kokemuksestani tiedän, että Suomesta ei löytynyt "kyllin tuottavia" sijoituskohteita kerätyille eläkeläisten varoille ja kommentoinnistani huolimatta varoja sitten sijoitettiin suurempien tuottojen toiveissa ulkomaisiin kohteisiin. Varoitin, että nyt vaara jopa sijoitetun pääomankin kohdalla. Varoitustani ei haluttu kuulla lainkaan, sille hymyiltiin ja naurahdeltiin.

Mitä tapahtui? Varoitukseni osui oikeaksi. Mutta asiasta vaiettiin. Tämä vaara on monissa suuria tuottoja lupailevissa sijoituksissa yleisemminkin. Mutta eläkerahastojen varojen sijoittamisessa tuollaista ei saa tapahtua, koen nuo varat eläkeläisiltä lainatuiksi rahoiksi. Nyt pelkään puheita eläkevarojen rohkeammista sijoittamisista suurempia tuottoja tavoitellen riskejä sisältäviin ulkomaisiin kohteisiin. Ei haluta muistaa, kuinka kävi reilut kymmenen vuotta aiemmin. Tuottoja ei tullut ja veroluonteisesti kerätyt pääomatkin kärsivät menetyksiä ja rahat katosivat ulkomaille noilta osin.

Mikä olisi sitten parempaa sijoittamista? Voitaisiinko tätä jotenkin kokeilla, jos sellaista löytyisi? Väitän vahvasti, että kohde löytyisi. Tämä löytö on sijoittaa koottuja "laiskoiksi leimattuja" eläkerahastojen miljardeja maksetun tarkoituksensa mukaan eläkeläisille maksettaviin eläkkeisiin nykyistä enemmän vaikkapa ihan kokeiluluonteisesti!

Mitä tapahtuisi, jos yksi prosentti kokeiluluonteisesti sijoitettaisiinkin kalenterivuoden aikana eläkkeiden ylimääräiseen korotukseen? Yhden prosentin vaihtelu eläkerahastoissa on vähemmän kuin osakekurssien vaihtelut.

Mutta mitä merkitsisi 2,5 miljardin euron lisäpanostus eläkkeisiin vuodessa?

Väitän, että se lisäisi eläkeläisten ostovoimaa. Mitä tämä vaikuttaisi verotuksenkin vuoksi kiristyvässä talouselämässä? Mihin nämä rahat joutuisivat? Mikä merkitys on ostovoimalla ja sen vaikutuksilla pien- ja yksinyrittäjien sekä lähipalveluita tuottavien toimintoihin ja kuntien, seurakuntien ja valtionkin verotuloihin? Onko tästä mahdollisesti olemassa laskelmia, vai tarvitseeko tutkia rahan liikkumisen vaikutuksia seutukunnilla ja aluetalouksissa? 

Olen esittänyt asian tutkimista, mutta mikään taho ei ole kiinnostunut. Aion kuitenkin itse yrittää, vaikka minulle ei olekaan kuin approbatur-oppimäärä talous- ja sosiaalihistoriassa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa professori Åströmille 1960-luvun lopulla suoritettuna. 

Onneksi olen kuitenkin Keuruun yhteiskoulun matematiikkakilpailujen voittajia ja tulen tekemään laskelmia. Haluan saada mukaan eri muuttujia ja asiaan vaikuttavia näkökohtia, jotta laskelmat olisivat faktoihin perustuvia. Mielelläni otan huomioon tämän blogin lukijoiden huomioita asiassa. Haluan asiasta syntyvän myös julkisuudessa mielipiteiden vaihtoa ja ennakkoluulotonta keskustelua.

Tiedän esimerkiksi puun myyntitulojen kiertävän aluetalouksissa seutukunnilla ja kertautuvan kokonaisvaikutuksiltaan yli kymmenkertaisiksi kantohintaan nähden Metsäteollisuus ry:n edustajan kertomana. Kansantaloudelliset vaikutukset saman tahon kertomana ovat jopa 30 kertaiset! 

Olisiko ehdottamallani "laiskojen" eläkerahastojen varojen kotimaisella sijoittamisella lisäeläkkeisiin tarkoituksensa mukaan noita vaikutuksia? Kasvaisivatko eri eläkerahastotkin?

Väitän, että eläkerahastoille ehdotukseni tarjoaisi markkinoiden varmimman ja parhaimman tuoton. Kannattaisi ainakin kokeilla ehdotustani eläkkeiden ylimääräisestä sijoituksesta eläkkeisiin.