Äitienpäivän iltana 2010

Äitienpäivä on jo illassa. Päivällä olin mukan Haapamäen kirkossa rovasti Jari Honkakarin saarnatessa ja kanttori Veli-pertti Ahopellon säestäessä pianolla kansanlaulumessua. kitos sen toteuttajille ja Haapamäen kirkkoväelle. Koko päivä on mennyt ystävien kanssa keskustellessa siitä mielettömyydestä, että me suomalaiset joudumme maksamaan muualla Euroopassa tehtyjä

suuria rahallisia tupelointeja. Kyllä kansa tietää - on todella väärin, että me joudumme maksamaan ihan muualla tehtyjä tekoja.

 

Olen lujasti sitä mieltä, että ne, jotka ovat tilanteeseen syyllistyneet pitäsi panna vastuuseen ja maksamaan. Ei voi olla oikein, että täältä oikein tyrkytetään rahaa, että kyllä me maksamme. Se, mikä on ihan varmaa, on se, että rahat menevät taatusti Kankkulan kaivoon. Pitäisi samoin edes vaatia kiinteistövakuudet, jos jotain annetaan lainaksi. Nyt tosin jokainen kadunkulkijakin tietää sen että ikinä ei saada nyt lainattavaksi annettuja rahoja takaisin eikä yhtään korkojakaan. Eikä tällä mitään lamaa torjuta, vaan rahamiehet vain vievät yhä enemään lisää jatkossakin. Ja kansa ja veronmaksajat kärsivät. Jarruja, jarruja tälle meidän verorahojemme kylvämiselle taivaan tuuliin.

 

Ikävää, että äitienpäivänä joudun näin kirjoittamaan. Tämä tilanne oli aavisteltavissa, kun Suomi vietiin EU:hun ja ennen kaikkea euroon. Nyt Suomen markka olisi tosi kova sana! Se olisi ollut sitä jo aiemminkin. Meille ei olisi tullut taantumaa nykymitoissakaan, tuskin edes sellu- ja paperitehtaita sekä sahoja vaneritehtaitakaan olisi tarvinnut sulkea ainuttakaan? Ei euro ole ollut kun onnettomuudeksi. Kaikilla naapurimaillamme ovat omat rahansa ja nyt heidän ei tarvitse osallistua Kreikan talouden auttamiseen lainkaan. Ketkä veivät meidät euroon, se olisi nyt hyvä muistaa. Keskusta olisi halunnut säilyttää Suomen markan, se olsi nyt kovaa valuuttaa!