8.7.14

FW: Tulevaisuuden linjauksia tehdään nyt

Tulevaisuutta on tehtävä jo nyt


 
 
Hyvä sanonta kuuluu, että pysyäkseen paikallaan on juostava nopeammin. Tämä pätee myös Keuruun ja Keurusseudun kehityksen kohdalla. Asioita on kyettävä ennakoimaan tästä hetkestä vuosikymmeniä eteenpäin. On asioita, joita ei voi pätevästi edes ennakoida saatika tietää, mutta jotain on jo nyt selvästi nähtävissä valtion eri suunnitelmissa tuleville vuosikymmenille.
 
Pitkäntähtäimen valtion suunnitelmat ohjaavat kehitystä. Vaikka asiat ympärillä muuttuisivat, eivät linjatut suunnitelmat hevin muutu, vaan jatkavat etenemistään. Huolestuttavinta on, että emme tällä hetkellä voi mitenkään itse vaikuttaa valtion suunnitelmien kehitykseen päätöksistä puhumattakaan. Maakuntaliitot katsovat asioita vain maakuntakeskusten näkökulmasta ja ilmansuuntana etelä. Keski-Suomeakaan ei liiemmin länsi kiinnosta eikä varmasti Tamperettakaan pohjoiskoillinen, kasvukäytävät ovat sieltäkin etelään pääkaupungin imuun.
 
Jotta Keuruu ja seutukunta pysyy  Suomessa kartalla, on liikenneinfra ykkösasia. Tämä koskee sekä maanteitä että rautateitä. Aika
1970-luvun alkuun oli täällä rautateiden vahvaa aikaa. Seutukunnalta olivat valtakunnan mitoissa maan parhaimpiin kuuluvat liikenneyhteydet. Olimme paremmassa asemassa kuin useimmat maamme kaupungit tai läänien hallintopaikat!
 
Kun maantiet saivat asfaltin ja uudet Tampereen ja Jyväskylän tiet avautuivat 1970-luvun alussa ja autokauppa kävi Keuruulla vilkkaana, elämä jatkui ja elinkeinot teollistuivat ja uusia työpaikkoja syntyi. Nyt on alkanut kierre maamme hallituksen 
Pioneerirykmentin lakkautuksella voimakkaasti vauhdittamana, jossa on vaarana kuvaannollisesti pudota kartalta. Ellei jotain dramaattisen voimakasta kehitystä saada aikaan, jäämme näpertelyn asteelle ja vain menettäjiksi.
 
Keuruu ja seutukunta on saatava "positiivisesti kartalle". Silloin potentiaaliset yritykset voivat syntyä ja muuttoliike voi kääntyä tännepäin. Liikenneinfra on mielestäni tässä ehdottomassa avainasemassa ellei löydy kultakaivoksia. Euroopassa raideliikenne on ympäristösyistä voimakkaasti nousussa. Tätä linjausta tukevat myös hallituksen liikennepoliittiset suunnitelmat liiallisuuksiinkin asti, jolloin tavalliset maantiet ovat unohtumassa.
 
Nyt kuitenkin Suomessa tehdään hiljaisuudessa rataratkaisuja, joilla on perustavaa merkitystä sille, olemmeko tulevaisuuden raiteilla vai emme. Jos katsoo vireillä olevia suunnitelmia, jäämme sivuun. Jäämme silloin sivuun myös kehityksestä ja monista mahdollisuuksista - mutta emme muiden hyväksi koituvien investointien maksajan osasta.
 
Juuri nyt on koetettava saada asioiden valmistelijat tajuamaan ne huikeat säästöt, joita olemassa olevanTampere - Haapamäki - Seinäjoki radan sähköistäminen pääradan itäiseksi raidepariksi voisi tuottaa verrattuna suunniteltavan uuden lisäraideparin rakentamiseen Tampere - Parkano - Seinäjoki radalle. Silloin olisimme "taas siivellä" hyvissä liikenteen ja logistiikan yhteyksissä. Tätä tukisi vahvasti myös liikenteen palauttaminen Porin radallemme. Silloin olisimme Keski-Suomesta lähimpänä syväsatamaa meren äärelle.
 
Se, mikä on mahdollisuus, on kääntäen myös uhka. Ellei myönteinen kehitys onnistu, emme pysy paikallamme, vaan olemme menettäjiä. Tämän kielteisen vaihtoehdon voi nähdä, kun katselee rataa Haapamäeltä länteen nykytilassaan. Siksi tulevaisuutta on tehtävä nyt.
 
 
Lauri Oinonen
 

           

Ei kommentteja: