Katoaako kuntien ääni uudessa maakuntamallissa?

Katoaako kuntien ääni uudessa maakuntamallissa?

Suomeen on suunnitteilla ensi näkemältä oikein hyvältäkin tuntuva itsenäinen maakuntahallinto. Ensi näkemältä tämä myös näytti parantavan demokratiaa ja kansalaisten vaikutusvaltaa. Mutta nyt asiaan paneuduttua, onkin herännyt monia kysymyksiä. Kuinkahan tässä voikaan lopulta käydäkään?

Asiaan törmättiin Keuruulla kaupunginvaltuuston seminaarissa. Tulisiko esimerkiksi Keuruulta välttämättä yhtään maakuntavaltuutettua? Näin voisi hyvinkin käydä äänten hajotessa tai äänestettäesä muulta olevia ehdokkaita. Vaalihan olisi maakunnallinen. Vaalionni tai todennäköisimmin epäonni sanelisi vastauksen. Myös jatkuvuus olisi epävarmoissa käsissä vaalionnen vaihdellessa.

Nyt kunnat valitsevat väkilukuunsa suhteutetusti edustajansa maakuntavaltuustoon. Keuruulta on kolme maakuntavaltuutettua,  naapurista Multialta on yksi ja kaikista kunnista

suhteessa väkilukuun. Mikään kunta ei jää ilman. Jokaisella on myös omasta kunnasta henkilökohtainen varajäsen. Kuntien valinnat perustuvat kunnallisvaalituloksiin. Maakuntien päätäntävalta nousee nyt lähtökohtaisesti kunnista ja samalla tulee alueellinen edustaminen suoraan ja poliittinen katsonto välillisesti turvatuiksi. Nyt maakunnallisessa valtuustossa toimivan ei tarvitse hävetä

oman paikkakuntansa asioiden esiintuomista, koska on kuntansa edustaja. Uudessa maakuntahallinossa tämä näkökulma lähtökohtaisesti poistuisi.

Sairaanhoitopiireissä on vastaava käytäntö. Maakuntien reunoiltakin ovat edustajat. Myös muissa maakunnallisissa elimissä noudatetaan samoja periaatteita.

Vaikuttajien joukko on monipuolinen. Miten sattuisi käymään jatkossa? Sitä tienne kukaan. Esitetty ajatus listavaalissa olisi jo periaatteessa potku kansanvallan kasvoja vastaan, koska äänestäjien valta valita henkilöä kaventuisi ja äänestäjä voisi lähinnä valita vain puolueiden tai vaalilistojen kesken. Henkilövalinta itse asiassa siirtyisi puolueille. Nämä asettaisivat ehdokkaat listoille sijajärjestykseen haluamillaan perusteilla ja suhteessa puolueen saamaan äänimäärään kärjestä alkaen tehtäisiin valinnat.

Maakuntahallinto on itsessään hyvä asia, koska Suomi muodostuu maakunnista. Suomi on todellakin paljon enemmän kuni pääkaupunkiseutu tai ruuhka-Suomi. Maakuntia, maaseutua ja niiden ihmisiä on puolustettava. Tähän on tarvetta entistä enemmän. Mutta miten tämä vastaavasti saadaan toimimaan maakunnissa? Tätä kysymystä ei pidä väheksyä. Nykyinen käytäntö sisältää lähtökohtaisesti kuntien ja niiden asukkaiden asioita, joita ei uudistuksessa saa menettää. Jokainen ihminen on tärkeä, se ei saa unohtua.