Korkea myyntivero estää puukauppoja

Maaseudun Tulevaisuudessa metsänomistaja Pekka Vainikka Lappeenrannasta kirjoitti 12.10.2016 kotimaisen puunkäytön lisäämseksi ja metsien kasvun hyödyntämiseksi. Hän osoittaa hyvin sen, että kotimaisen puunkäytön 10 miljoonan kuution vuotuisella lisäämisellä saataisiin kantoraha-, hakkuu-, kuljetus- ja  jalostuksen yhteistuloina 1,5 - 1,9 miljardia euroa lisää kansantalouteen. Uskon kerrnnaisvaikutusten vielä nostavan hyvää tulosta tästäkin merkittävästi ja samalla poistuisi työttömyyttäkin. 

Miten puu saataisiin liikkeelle? Miksi puukauppa käy kangerrellen ja puuta halutaan tuoda ulkomailta? Henkilökohtaisesti koen puukaupan vahvaksi jarruksi korkean puun myyntiverotuksen, mikä vie kolmanneksen kauppahinnasta. Tämä este vaikuttaa vahvasti varsinkin nyt, kun kantohinnat eivät ole nousseet tällä vuosikymmenellä. Erityisesti kuitu- ja energiapuun hinnat ovat tunnetusti varsin heikot. Omatkin energiarisukasani näyttävät jäävän mätänemään, ostajia tai edes ilmaiseksi hakevia ei nyt ole.

Mielestäni olisi heti harkittava puukaupan verotuksen siirtämistä pääomatulojen verotuksesta yritysverotuksen pariin. Tämä huojentaisi kolmanneksella verotusta ja olisi omiaan edistämään kotimaisen puun kauppaa. Uskon tällä saatavan tuon Pekka Vainikan esittämän puukaupan lisäyksen ja noin kahden miljardin euron rahavirran kansantalouteen.

Vielä parempi ratkaisu olisi nähdä metsätalouden omaleimaisuus ylisukupolvisena elinkeinotoimintona ja yksinketaisesti puolittaa sen tuloverotus. Tämä voitaisiin tehdä pääomaverotuksenkin puitteissa, jos metsätalous halutaan siinä pitää. Verotuksellinen este puukaupoilta eliminoituisi. Samalla väitän, että verottaja saisi puunkäytön lisäämisen myötä paljon nykyistä enemmän verotuloja. Pyörät saataisiin maaseudulla ja kansantaloudessa pyörimään oikeaan suuntaan. Tässä tarvittaisiin valtiomiestaitoa, jota Vainikka kyselee. Nyt kysyn, löytyykö sitä?