Puuhuolto ei saa varantua, siksi Haapamäen ratojen sähköustämista harkittava

 

 

Puuhuolto ei saa vaarantua, siksi Haapamäen ratojen sähköistämistä harkittava

Suomessa puuraaka-aineen käyttö lisääntyy lähivuosina varsin runsaasti. Jo pelkästään vuoden 2018 jälkeen metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puun tarvetta 10-11 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä on suuri mahdollisuus koko kansantaloudelle ei pelkästään metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.

Kyetäänkö todella tähän mahdollisuuteen tarttumaan? Jotta teollisuuden lisääntyvä puuntarve tulisi kotimaasta maakuntien metsistä, ovat kuljetusjärjestelyt kautta maan avainasemassa. Muutoin ulkomainen tuontipuu syö osan avautuvista maaseudun elinkeinojen mahdollisuuksista.

Kotimaan puukaupan 10 miljoonan kuutiometrin lisäys saisi monet pyörät pyörimään ja toisi tuloja puutavaran hakkuu-, kuljetus- ja alihankintaketjuissa kantorahatulojen kanssa kansantalouteen 1,5-1,9 miljardia euroa vuodessa. Syntyisi uusia työpikkoja, maaseutu, maakunnat ja sitä kautta koko kansantalous saisi voimakkaan elvytysruiskeen.

Kuinka kotimainen saataisiin liikkeelle, on avainkysymys. Hintakehityksen ohella ratkaisevaa on maakuntien välinen ja koko valtakuntaa koskeva logistiikka. Yli 100 kilometrin matkan jälkeen katseet alkavat kohdistua rautateiden mahdollisuuksiin siellä, missä ratoja on. Maantiet ovat välttämättömät, jotta puu saadaan metsästä eteenpäin ja edelleen tehtaille, jos ratoja ei ole.

Keskustellessani VR:n, Liiikenneviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajien sekä suunnitelmia tekevien konsulttien kanssa kävi ilmi yllatyksekseni se, että puutavaralogistiikka halutaan hoitaa ensi sijassa sähköistetyillä radoilla. Perusteluina esitettiin sähkövedon edullisuus

suhteessa dieselvetoon, jonka vetokalusto on myös vanhentumassa. 

Kun Jyväskylä-Äänekoski rata valmistuu sähkövedolle, sitä myös halutaan ajaa sähkövetureilla ja mm. Haapamäen suunnasta eri Pohjanmaan maakunnnista vastaisuudessa tulevien puutavarajunien dieselveturit olisi vaihdettava Äänekoskelle mentäessä Jyväskylässä sähkövetureihin. Tämän esitettiin vievän aikaa ja tuovan kustannuksia. Siksi mahdolliset puutavarajunat ajettaisiinkin ruuhkautuvia henkilöliikenteen ratoja pitkin esim. Seinäjoelta Tampereen kautta Äänekoskelle, vaikka matka näin onkin pitempi.

Ongelman korjaamiseksi laadin äskettäin maakuntavaltuustoaloitteen, johon tulivat mukaan kaikki muutkin keuruulaiset maakuntavaltuutetut, Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen selvitystyöstä, jotta puuhuolto olisi kaikissa oloissa toimivaa. Kyseessä ovat radat Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki, mikä on osa Keskipohjola liikenne- ja logistikkakäytävää sekä rata Haapamäki-Orivesi, jonka varrella on yksi suursaha ja kaksi merkittävää sahaa sekä Mäntän pehmopaperitehdas.

Keski-Suomen liitto on jo aiemmin esittänyt osaltaan näidenkin ratojen sähköistämisen tavoitteeksi. Koska kyse on laajavaikutteisesta eri maakuntia ja valtakunnan logistiikkaa koskevasta asiasta, olisi tarpeen selvittää maakuntien yhdessä ennakkoluulottomasti asiaa erityisesti maamme puuhuollon toimivuuden kannalta, jotta kaikki uudet tehtaat jauhaisivat tulosta maassamme. Metsät ovat ennenkin nostaneet Suomen nousuun.