Äitienpäivän tuntoja 20§18

Äitienpäivä tänään Kukan nimipäivänä on jo illassa. Hellettä on jatkunut ja useita päivä ja näin lähipäivillekin luvassa. Tänään kävin äitini ja samalla paikalla myös isäni haudalla Multian Sinervän hautausmaalla. Vein Multian kotipaihaltani aikanaan äitini istuttamien narsissien juuri nyt puhjenneita leikkonarsisseja komean kimpun haudalle. Monet muutkin olivat vastaavilla tavoilla läheistensä haudoilla tuomassa kukkia tai kastemassa niitä.

Menin päivällä Multian kirkon pyhäpäivän jumalanpalvelukseen, jossa oli paljon uusien virsien musiikillista sanomaa. Kirkkoväki on kuitenkin vähentynyt äitienpäivän jumalanpalveluksissakin työurani alkuajoista merkittävästi. Ilmeisesti äitienpäivän vietto on vuosien saatossa menettänyt yhteisöllistä luonnettaan ja privatisoituminen elämässä on tullut tilalle.

Papin työssäni vielä kyläkoulujen ollessa voimissaan oli kiirettä ehtiä laajan Keuruun seurakunnan eri kylien äitienpäiväjuhlille, joille opettajat olivat koonneet oppilaiden ohjelmaa. Koulujen tilat täyttyivät ääriään myöten. Onko nyt ollut Keurusseudulla yhtään koulujen äitienpäiväjuhlaa? Tietääkseni ei ole. Seurakuntienkin äitienpäiväjuhlat ovat harvassa. Aikanaan Haapamäellä äitienpäivä oli koko taajaman suuri kevättapahtuma. Jumalanpalvelukseen tultiin lasten kanssa koko perheinä isovanhempia ja sukulaisia myöten ja sen jälkeen oli äitienpäivän lähetyslounas seurakuntasalissa.

Ajat muuttuvat, se on selvää. Mutta olemmeko menettämässä yhteisöllisyyttä? Tätä kyselen. Perinteet kantavat ja niillä olisi annettavaa muutosten maailmassa.