Myönteisesti vain eteenpäin!

Myönteisesti eteenpäin


Suur-Keuruu pääkirjoituksessaan ottaa ansiokkaasti esille valtakunnallisen mielenilmauksen tarpeen varuskuntien puolesta. Tämän kaltaisellakin toiminnalla on oma paikkansa, koska Suomen puolustus  perustuu lähtökohtaisesti siihen, että kansa kouluttautuu asevelvollisuuden kautta maanpuolustustaitoiseksi ja tarvittaessa tahtoo ja kykenee puolustamaan itseään. Maanpuolustusta emme ole ulkoistaneet edes ammatissa oleville.

Nyt varuskuntauudistus tuntuu perustuvan suunnitelmalle "varuskunta mulle, varuskunta sulle". Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsenet ovat linjauksessa onnistuneesti säilyttäneet omansa. Linjauksen hyväksyneen ministerien kotipaikkakuntien menestyminen näyttää tältä: Wallin Dragsvikin, Katainen Siilinjärven, Räsänen Riihimäen, Tuomioja, Stubb ja Arhinmäki Santahaminan Helsingissä sekä Ville Niinistö merivoimien toiminnot Turussa. Urpilaisen osalta ei enää ollut menetettäväksi Kokkolan varuskuntaa, mikä lakkautettiin 1990-luvulla. (Stubb voidaan katsoa tässä helsinkiläiseksi eikä Espoossa ole varuskuntaa vaan osia Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksesta, jotka jäävät sinne edelleen.)

Suoraan sanoen voin avoimesti kyseenalaistaa linjausta valmistelleen suunnitteluryhmän tulokset. Tai sitten on sattuma korjannut mielenkiintoisella tavalla satoa. Voisin kriittisesti paljonkin kommentoida varuskuntalinjausta vahvoin perustein ilman sotilasammattilaisen taustaa. Viimeisen 12 vuoden aikana eduskuntatyöni on sisältänyt viikoittain keskimäärin vähintäinkin 12-15 tuntia puolustus- ja turvallisuusasioita sekä valiokunnissa että muissa yhteyksissä ja yksityisesti. Tämä tekee aikamoisen määrän opintoviikkoja. Istuntotaukojen aikana ovat kuvioissa olleet varuskunta-, varikko-, laitos- ja esikuntavierailuni kautta maan, joten em. viikottainen tuntimäärä koskee perustellusti 50 viikkoa/vuosi.

Jos linjauksen tavoitteena on taloudellisuus, kuten on esitetty, niin Santahaminan varuskunnan lakkauttaminen ja alueen myynti toisi valtiolle todella suuret tulot. Kyse on Helsingin kantakaupungin kokoisesta alueesta merinäköaloin. Samalla ammunnan meluhaitat poistuisivat ja pääkaupungin tehokkaampi puolustus voitaisiin järjestää muualta kuin yhden siltayhteyden varassa olevalta saarelta.
Riihimäen varuskunta toimii myös ahtaalla alueella ja Keuruu olisi edelleenkin hyvä viestiaselajinkin sijoituspaikka.

Elinkeino- ja yrityselämän edistäminen Keuruulla on välttämätöntä riippumatta Puolustusvoimien tulevaisuudesta täällä. Esille tullut aktiivisuus on ilahduttava asia. Mielikuvituksellisiakin ideoita paikkakunnan kehittämiseksi tarvitaan, ilman niitä on vaarana pysähtyneisyys. Mielikuvitusta ei pidä menettää, vaikka realismi onkin usein armotonta. Positiivisella asenteella ovat Puolustusvoimien toiminnotkin parhaiten pidettävissä Keuruulla. Valtio tekisi itselleen arvaamattoman vahingon lakkauttaessaan Suomen toiseksi uusimman varuskunnan keskeltä Suomea.