Turvallisuus on taattava
Turvallisuus on kansakunnan olemukseen kuuluva perusasia. Tätä voidaan tarkastella ulkoisena ja sisäisenä turvallisuutena ja voidaan puhua kokonaisturvallisuudesta tai jaotella turvallisuutta moniinkin eri sektoreihin. Omassa eduskuntatyössäni olen 12 vuoden ajan tarkastellut turvallisuutta puolustusvaliokunnassa erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Hallintovaliokunnan työssäni kohtasin puolestaan sisäisen turvallisuuden poliisitoimen ja rajavartioston osalta.
Maanpuolustuskursseilla tarkasteltiin turvallisuutta koko laajuudessaan kaikkien ministeriöiden osalta. Koen saaneeni varsin laajan kokonaiskuvan turvallisuudesta. Koska tunnen asioita, tiedän myös, mistä tulee olla huolestunut. Nyt en ota tässä kirjoituksessa kantaa sotilaalliseen maanpuolustukseen enempää kuin totean, että se on mielestäni niin hyvässä hoidossa, kuin nykyisillä resursseilla ja varuskuntarakenteella on mahdollista.
Kokonaisturvallisuudesta laaja-alaisesti ymmärrettynä olen huolestunut. Viime sotien aikana Suomi oli yllättävän omatoiminen. Ruokaa tuotettiin maalla miltei joka taloudessa. Kirkonkylien omakotitontitkin tarjosivat perunan ja juurikasvien maan omaan talouteen. Koskien kylämyllyissä pystytiin tekemään omien peltojen viljasta jauhoja ja ryynejä, kosket antoivat myös pitäjissä sähköä, jotta puhelimet ja radiot saattoivat toimia. Koskien äärellä oli sahoja rakennuspuiden valmistukseen. Höyryveturien vetämät junat kulkivat haloilla ja kun veturien pesät olivat tulikuumat, saattoivat hieman tuoreemmatkin palaa. Kyläsuutarit valmistivat ja korjasivat jalkineita. Omat lampaat antoivat villaa sukkiin ja vaatteisiin. Maito tuli omilta tai naapurien lehmiltä ja sika tai useampiakin oli lähes joka talossa kirkonkylissäkin.
Olimme hyvinkin omavaraisia ihan paikallisesti ja vain melko vähän riippuvaisia ulkomaan tuontitavaroista. Nyt on tilanne kaikilta osin ihan toinen. Jokapäiväiset vaatteemme ovat lähes kokonaan ulkomaista tuontitavaraa. Olemme riippuvaiset sähköverkosta ja vain pieni murto-osa sähköstämme on paikallisesti tuotettua. Kotimainen ruokammekin tuodaan usein pitkien matkojen takaa ja jalostuksen paikat ovat keskittyneet harvoille paikkakunnille. Olemme hyvin riippuvaisia logistiikan toimivuudesta ja tämä on energiariippuvaista.
Tässä eräitä esimerkkejä asioista, jotka normaalioloissa toimivat, mutta pitemmät häiriöt tai suoranaiset kriisit olisivat yllättävän ongelmallisia.
Kansalaisille arjen turvallisuus merkitsee usein katujen ja asuinalueiden turvallisuutta. Helsingissä tämä tarkoittaa poliisin näkyvyyttä kautta kaupungin. Poliisin näkyvä läsnäolo luo turvallisuutta. Läsnäoleva poliisi myös tekee havaintoja, joita ei valvontakameroilla havaita. Haluan turvallisuuden tähden Helsinkiin lisää poliiseja eri tehtäviin. Pienetkin rikokset on aihetta selvittää. Opiskelijalta varastettu pyörä on hänen tuloissaan vastaava kuin aikuiselta auton anastaminen. Pienten rikosten tutkinta voi auttaa suurempienkin selvittämistä ja antaa kansalaisille turvallisuuden tunnetta.
Helsinki on rajakaupunki, vaikka sitä ei aina muistakaan. Rajavartiosto tarvitsee kaikkialle lisää henkilöstöä. Mutta erityisesti pääkaupunki on tärkeässä asemassa. Kun pahoissa aikeissa tulevat saadaan pysäytettyä rajoilla, on tehty paljon maamme turvallisuuden hyväksi. Entistä enemmän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä rikollisuuden estämiseksi. Tullin toiminnot tarvitsevat paljon lisää palkattua henkilöstöä. Tekniset laitteet eivät korvaa ihmistä, vaikka ovatkin entistäkin tarpeellisempia. T
Turvallisuudesta puhuttaessa ei pidä unohtaa Puolustusvoimien läsnäoloa pääkaupungissakaan. Helsinki tarvitsee sotilaansa ja tiedän, että valmiuden on oltava 24/7 syvän rauhan aikanakin. Pidin hyvänä aiempaa hajautettua sotilaiden läsnäoloa Helsingin eri kasarmeilla ja haluaisin siihen osin palattavan. Luotan reserviläisiin Helsingin puolustuksen eri tehtävissä kuten maanpuolustusnaisiin ja sotilaskotisisariin. Nämä kaikki ovat hyvin tehtäviensä tasalla.
Pääkaupungin pelastustoimen tulee olla edelläkävijä ja esimerkin näyttäjä koko maahan. Näin on käsitykseni mukaan nyt, mutta kehityksen pyörässä on pysyttävä mukana. Väestönsuojelun osalta Helsinki on pääkaupunkina vastuussa paljon enemmästä kuin asukasmäärä edellyttäisi. Siksi haluan myös valtion tiedostava tilanteen ja sen tuomat rahoitusvaateet.
Haluan turvallisen Helsingin ja turvallisen Suomen.
Lauri Oinonen
kansanedustajaehdokas (Keskusta)
Helsingin vaalipiiri
Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti