Voitaisiinko maaseudun bussiliikenne elvyttää?

Voitaisiinko maaseudun bussiliikenne elvyttää?

Olen tutustunut maakunnassamme tarjolla olevaan bussiliikenteeseen. Nyt, kun eri koulut ja oppilaitokset ovat aloittaneet lukuvuotensa, on runkolinjoilla vuorotarjonta kasvanut hyvin vähäksi kuihtuneeseen kesäajan bussiliikenteeseen nähden.

Mutta varsinaisella maaseudulla bussivuorot ovat vähentyneet kovasti verrattuna vaikkapa kymmenisen vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Monet ylimaakunnalliset pitkän matkan linja-autovuorot ovat kadonneet. Onko korona-ajalla ollut vaikutusta? Mitkä muut syyt ovat johtaneet tähän kaikkien kannalta kielteiseen kehitykseen?

Jopa monet merkittävät yhdyskunnat, kirkonkylät ja kuntakeskuksetkin ovat menettäneet julkisen reittiliikenteen. Monet ovat muuttaneet kyliltä kirkonkyliin myös paremman julkisen liikenteen toivossa.

Tiedän myös eläkeläisten kaupungeista muuttaneen kirkonkyliin edullisemman asumisen takia ja on luotettu liikenteen ja liiketoiminnan sekä kaupan palvelutarjontaan maaseututaajamissa.

Mutta mitä näen tapahtuneen lähes kaikkialla? Tyhjät entiset liikehuoneistot, ja asukkaistaan myös kesäajaksi tyhjentyneet kiinteistöt ovat silmiin tulevat näkymät ennen vilkkaissa maaseututaajamissa ja kirkonkylissä ja entisissä kuntakeskuksissa.

Saavutettavuus myös ilman omaa autoa on sekä pito- ja veto- että elinvoimatekijä kaikkialla. Julkinen liikenne olisi myös polttoaineiden hintojen nousunkin nähtävä uudeksi välttämättömyydeksi, jos haluamme koko maakunnan eläväksi. Miten tämä olisi tehtävissä? 

Paljolti "on uudesti luotava maa" tässäkin asiassa. Löytyisikö rohkeita uusia yrittäjiä alalle, missä monet asiat on aloitettava alusta? Voisivatko vielä jäljellä olevat liikennöitsijät tutkailla mahdollisuuksia? Olisiko liikenteen arvonlisä- ja polttoaineveroja mahdollista alentaa? En halua kuitenkaan maaseudun ja maakuntien Suomen kuihtuvan. Haluan maaseudun monipuolisen elämän uutta nousua.

Lauri Oinonen

Keuruun kaup. valtuuston 1.vpj.