Kesällä 2022 kotimaassa

Elokuu on kääntynyt loppupuoliskolle, mutta vielä on hellettä ja ehkä ukkostakin. En ole liikkunut ulkomailla vuosiin. Muutamia vuosia sitten osallistuin maanpuolustuskurssini Tallinnan matkalle. Muutoin olen tyytynyt ihan omasta tahdostani rakkaaseen kotimaahani. Keväällä oli toukokuussa Suomen Yrittäjien ja Kunnallisjohdon päivät Vaasassa. Nämä olivat kahden päivän aikana. 

Tein  junamatkan ja keväällä havaitsin jo Pohjanmaan maakunnassa kylvöjen olevan oraalla, Multialla sain tehtyä kylvötyöt määräaikaan mennessä 15.6 kello 23.23 ajoin uskollisen "sinisen majorin" pellolta pihaan. Sateiden takia kylvöaikaa jatkettiin aina kesäkuun loppuun saakka. Pihan luona oleva pelto oli niin märkää, että tein pari tuntia töitä uppoutuneen majurin nostossa.

Vaasassa pyysin serkkuni poikaa Markkua, Vaasan teknistä johtajaa, tekemään kiertoajelun Vaasan satamassa, Palosaarella, Vetokannaksella ja tietenkin  reitti risteili kaupungin keskustassakin. Olin opintojeni loppuvaiheissa yhden lukuvuoden vs. lehtorina Vaasan lyseossa., Noiden kuntapäivien vaatenaulakolla vahtimestari tunnisti vuosikymmenten jälkeen entisen opettajansa. Junamatka tapahtui keväisen maiseman halki.

Kesäkuussa sain olla Keuruun kaupungin ja seurakunnan tervehdyksen tuojana helluntaiherätyksen perinteisen juhannuskonferenssin avajaisissa ja muistelin Iso Kirjan tuloa Keuruulle. Kun palasin tilaisuudesta, otin pari liftaripoikaa kyytiini. He osoittautuivat nykyisiksi Vaasan lyseon lukiolaisiksi. Oli ilo tavata reippaita nuorukaisia, Joilla oli "mielessänsä pyhät matkat"!

Heinäkuussa olin kutsuttuna MTV:n Suomi Areenaan väittelemään uskonnonopetuksesta Porin Kirjurinluotoon Arno Kotron kanssa. palatessani Kirjurin luodosta rautatieasemalle, minulla oli aikaa tehdä matka noin kolme kilometriä kävellen. Porin seurakunta oli järjestänyt kirkkopuistoon hienon kahvi- lettutapahtuman makkaroineen lähetyksen hyväksi. Kävelymatka oli kulkua läpi Porin keskustan ja ihmisiä oli paljon liikkeellä.

Junamatka tapahtui erityisesti läpi Satakunnan, missä oli Vaasan jälkeen yhden lukuvuoden päätoimisena tuntiopettajana Kiikan-Keikyän yhteiskoulussa. Junamatka kulki osin tuttujen maisemien kautta, mitkä vuosikymmenien saatossa olivat osin muuttuneet. Monet aiemmat asemaseudut olivat menettäneet liikennepaikan luonteensa ja monet asemakiinteistöt olivat puretut. Kiikan asemakin peittyi pajukon metsittyneeseen maisemaan. Kiikan aikana kuljin pääosin Multia-Tampere-Kiikka matkat Vauxhall Viva henkilöautolla.

Lukuvuoden päättyessä sain myös teologian opinnot päätökseen Helsingin yliopistossa ja pappisvihkimys ordinaatiokeskusteluineen ja -näytteineen oli edessä ja tapahtui Lapuan tuomiokirkossa 8.6.1972. Pappisvihkimyksen toimitti Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen avustajinaan tuomirovasti Olavi Laitinen ja asessorit Raimo Pihkala ja Timo Rusama sekä lainoppinut asessori Alpo Koski, joka otti vastaan puolestaan valtion virkamiehen virkavalan.

Nyt tätä kirjoittaessani olen ensimmäisen eduskuntavuoteni 1999 käymäni maanpuolustuskurssi 153 kurssitapaamisen matkalla. Tapaaminen tapahtui Helsingissä Katajanokan Kasinolla. olen tuolla käynyt aiemmin useitakin kertoja eduskuntatyöhöni liittyen eri tilaisuuksissa. Katajanokka tuli tutuksi vuoden 1967 lopulla 1968 alussa sotilaspapeiksi koulutettavien koulutustilaisuuksissa. Majoituimme silloisessa Merikasarmilla (nyk. ulkoministeriö), josta kävimme luennoilla tuolloin varsin uudella Pääesikunnan Keskuspaviljongilla ja tutustuimme eri kohteisiin pääkaupunkiseudulla.

Helsingissä opiskeluni ja eduskuntatyöni kaupungissa minulla on aina ollut jopa kova kiire. Nyt olin merkinnyt kalenteriini pari tuntia liian aikaisen ajan MPK-tapaamisellemme. Aluksi tämä harmitti. Mutta sitten huomasin, että nythän otan parin tunnin loman itselleni Helsingissä! Kävelin Uspenskin katedraaliin, missä vietin koulun oppitunnin ajan. Sitten kävelin kohti Merikasarmia, mikä nyt on kunnostettu huippuedustavaan asuunsa Ulkoministeriön käyttöön. 

Varusmiesaikanani Merikasarmi on kasarmikäytössä, mutta jollain tapaa rappiokunnossa. Väljät majoitustilatkin tuntuivat tuulisilta, eivätkä sähkötkään toimineet kaikkialla kasarmitiloissa. Tuolloin varsin perinteikäs Kaartin pataljoona käsitti kaksi komppaniaa. Ensimmäinen komppania oli tunnettu "lippukomppania" valtiollisiin edustustilaisuuksiin ja toinen komppania, mihin olin majoitettuna oli "sekalainen seurakunta" erikoisalojen komennusmiehiä kuten lääkäreitä, kemistejä, fyysikoita, pappeja, insinöörejä sekä uskonnollisista syistä aseista kieltäytyneitä asevelvollisuuden suorittajia heille soveltuvissa tehtävissä. Tuolloinen Kaartin pataljoonan komentaja everstiluutnantti Tapio Skog on käynyt luonani Haapamäellä valtiopäiväneuvos Erkki Ketolan kanssa pari vuosikymmentä sitten. Tapio Skog on tunnettu sotahistorioitsijana.

Oli hieno tunne olla pari tuntia ihan omalla lomalla Helsingissä ja kävellä nyt ilman kiirettä sotaväen aikaisissa merellisissäkin maisemissa. Tuo parin tunnin loma tuntui hyvältä käytäessä kohti syyskesää.