Ei maakuntaverolle - vaan metsätaloudelle kansantalous kuntoon!

​

Viime talvella käytiin historiamme ensimmäiset maakuntavaalit. Tuolloin käytiin keskustelua mahdollisesta maakuntaverosta. Tuolloin ehdokkaana annoin eri yhteyksissä selkeän kielteisen kannan  maakuntaveroa kohtaan. Edelleen suhtaudun maakuntaveroon kielteisesti.

Verotus ei saa monimutkaistua eikä kansalaisten veronmaksukyky kestä elinkustannusten voimakkaasti noustua uusia veroja.

En pitänyt siitä, että maakuntauudistukseen hyvinvointialueiden merkeissä käytiin ilman realistisia laskelmia kustannuksista ja niiden jakautumisesta. Suuri innostus ei korvannut edessä olevaa realismia. Jo nyt on paljastumassa, että pelkät hallinnolliset menot ovat voimakkaassa kasvussa. Niin maaseudulla kuin kaupunkien taajamissakin pelätään lähipalvelujen kohtaloa. 

Jos lähipalvelut etääntyvät maakuntakeskukseen, menettävät kunnat elinvoiman perusedellytyksiä ja väkiluvun laskusuunta jatkuu. Tämän ei pitänyt olla uudistuksen tuloksena sanottiin, vaikka itse selvästi asiasta varoitinkin. Tiedän hyvin, että valtion talous on sekä voimissaan yhä olevan koronan että erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan monien vaikutusten vuoksi varsin ahdistavassa tilanteessa.

Mitä tulisi tehdä? Ainakaan maaseudun ja koko kansantaloutemme perustana olevan metsätalouden ja metsäklusterin toimintamahdollisuuksia ei pidä heikentää. Nyt on tajuttava, että juuri nyt on mielettömien rajoitusten asemesta edistettävä metsätaloutta ja puun jalostusasteen voimakasta nostamista. Tämä toisi uusiutuvaan luonnonvaraan perustuen työtä ja tuloja kaikille elinkeinoille ja verotulotkin kautta maan kasvaisivat.

Keurusseudulla on vahvat puunjalostuksen perinteet. Multian saha tunnetaan laajalti ja tuottaa vientimarkkinoille laadukasta sahatavaraa. Rauman satamassa käydessäni tuntui upealta nähdä edustavat Multian sahan varastohallit. Mitä olisi seutukunnallamme tehtävissä puunjalostuksessa ja erityisesti puunjalostusasteen nostamiseksi erikoistuneiksi vientituotteiksikin? Olisiko tässä mahdollisuuksia yrittäjille ja saataisiinko työpaikkoja seutukunnallemme?

Keurusseudulla löytyy puuta parhaimmillaan vaativiinkin tuotteisiin. Voitaisiinko korvata muovia ja uusiutumattomia ulkomaisia materiaaleja? Naantalin asuntomessuillakin oli selvästi nähtävissä puun arvostus niin itse rakennuksissa kuin sisustuksessakin. Männyn arvostus on uudessa nousussa alan lehtien artikkeleiden mukaan. Voisiko Keulink olla palauttamassa erikoistunutta mekaanista puunjatkojalostusta seutukunnallemme? 

Minne on unohtunut aiempi pyöreän puun käyttö? Pikku-Finlandian arkkitehtuuri osaltaan avannee uria entisille laduille. Puun käytöllä ovat ikivanhat perinteet ja uusi tulevaisuus uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuen.

Väitän, että metsätalouden kautta voidaan harjoittaa maailman parasta ilmastopolitiikkaakin realismiin perustuen. Suomen metsätalous omaa ainutlaatuisen luonteen yksityisomistukseen perustuen koko Euroopassa. Norja ja Ruotsi sekä Itävalta ovat osin kanssamme vastaavassa asemassa yksityisten omistamien metsien talouskäytössä. Saksassakin yksityismetsät ovat keskimäärin vain muutamia hehtaareja. 

Suomen kansantalous metsiin perustuvana on maailman ilmastoystävällisintä. Emme tarvitse muualta tulevia määräyksiä. Muualta voi tulla hakemaan täältä oppia hiilensidontaan ja realistiseen tuloksia tuottavaan ilmastopolitiikkaan. Suomen on yksiselitteisen selvästi tämä tuotava myös Brysselissä julki. Periksi asiassa ei saa antaa.

Lauri Oinonen

Keuruu