Saarnan ajatuksia Lauri Oinoselta.

 

Lumivaaralaisten kirkkopyhän muistelua kesältä 2022

Viikko juhannuksen jälkeen kauniin kesän helteiden aikaan sain palvella papin tehtävissä lumivaaralaisten juhlapyhänä Virtain Killinkosken kirkossa 3.7.2022. Killinkosken maaseudulla olevaan erityisesti nauhateollisuuden yhdyskuntaan toivat lumivaaralaiset sotien jälkeen vahvaa maatalouden vireyttä uudisraivauksen myötä. 

Killinkosken hirsirakenteinen puukirkko muutoin graniittisten kivikirkkojen arkkitehdin Josef Stenbäckin suunnittelemana oli rakennettu jo pari vuosikymmentä ennen lumivaaralaisten saapumista kylälle, mistä oli pitkät matkat lähimpiin kirkkoihin. Nyt lumivaaralaisten juhlapyhänä 150 hengelle rakennettu sisältä ajan patinan upeasti hohtava paljashirsinen täyttyi messun juhlaväestä. 

Minulle komeiden honkien maisemassa monia aikansa eri tyylisuuntauksia Stenbäckin tahdon mukaan edustava kirkkorakennus viestitti paikallisen ja karjalaisen raivaaja- ja rakentajasukupolven henkistä ja hengellistä yhteen kuuluvuutta. Lumivaaralaisten juhlapäivän messu oli myös Virtain seurakunnan kello 10 jumalanpalvelus.

Pyhäpäivän kirkkovuoden tekstien ja sanoman ohella halusin saarnassani liittää paikalle tulleen kirkkoväen siihen ylisukupolviseen joukkoon, joka kautta sukupolvien on eri vuosikymmeninä kokoontunut lumivaarajuhlille. Siksi saarnassani korostuivat psalmin 84 kuudennen jakeen sanat: "Autuaita ovat ne, joilla on mielessänsä pyhät matkat". Koen, että Lumivaara-juhlat ovat kokonaisvaltaiselta olemukseltaan aina olleet hengellistä ja henkistä pyhiinvaellusmatkaa.

Lumivaara-juhlilla saa hengellistä, henkistä ja aineellistakin ravintoa. Ikiaikojen Jumala on läsnä jumalanpalveluksessa sanassa ja ehtoollisessa ja juhlilta lähdettyämme Hän on kanssamme edelleen aina kaikessa elämässämme ja toimissamme, valveilla ollessamme ja nukkuessammekin. 

Kun sain juhlapäivän päätteeksi siunata Killinkosken vanhassa tehdaskiinteistössä sinne talkootyönä tehdyn Lumivaara-museon, valitsin sanojen johdannoksi Raamatun alkulehdiltä tapahtuman Mamren tammistossa. Aabraham sai kohdata kolme saapuvaa miestä ja pitää heitä vierainaan. Tämä merkitsi itse Jumalan kohtaamista. Kun käymme Lumivaara-museoon Killinkoskella, saamme kohdata lumivaaralaisten arjen ja pyhän muiston. 

Lumivaaran seurakunnalla on oma nurkkauksensa uudessa museossa. Lyhyeksi jääneen toimintansa aikana oma itsenäinen seurakunta oli voimanlähde, jonka siunaus jatkuu yhä ja tuleviin aikoihin. Koin vahvasti Lumivaara-museon siunaussanoja lausuessani jotain siitä pyhyydestä, mitä Aabraham sai kokea Mamren tammistossa, Jumalan läsnäoloa meidän tykönämme ja eri sukupolvien yhteyttä yli ajan ja paikan rajojen. 

Haluan, jokaisen Lumivaara-museossa käyvän myös aavistelevan ja kokevan samaa. Yhdessä olemme matkalla ennen meitä eläneiden ja tulevien sukupolvien kanssa nyt ajassa kohti kirkkautta. 

Lauri Oinonen

Keuruun 1,kappalainen (el)