En tarvitse ulkopuolisia määräljöitä

Olen pettynyt EU:n parlamentin äskeiseen äänestystulokseen. Ennallistamisen varjolla ollaan puuttumassa suomalaiseen maatila- ja metsätalouteen huolestuttavilla tavoilla. Suometsät ja suopellot ovat kansataloudellemme edelleen hyödyllisiä ja omistajilleen tarpeellisia oman elinkeinon ja omaan omistukseen perustavan ammatinharjoittamisen kannalta.

Kotimaista turvetta tarvitaan edelleen niin energiaksi kuin kasvualustaksi. Turpeen kautta olemme rikas kansakunta, kun turvevarantomme vastaavat Norjan öljyvaroja. Toisin kuin käytettyjä öljykenttiä voidaan suoalueita turpeen noston jälkeen käyttää hyvin kasvavina metsämaina tai myös aurinkovoiman alueina. Turpeen poltti lämpövoimaloissa mahdollistaa a tehosta myös kotimaisen uusiutuvan puuenergian käyttöä hyötysuhdetta parantaen ja polttokattiloita säästäen,

Viime sotien jälkeen suopellot turvasivat suoraan viljan kautta tai heinä ja karjan kautta elintarvikkeiden omavaraisuutemme muutamisaa vuosissa pula-ajan jälkeen. Jos suopeltojen ojitus toimii, ne eivät ole herkkiä kuivuudelle eikä liialliselle märkyydelle.

Tarkoituksenmukaisesti ojitetut suometsät kasvavat pääosin upeasti metsää, tuottavat kansallisvarallisuuttamme ja ovat nykyajan tehokkainta hiilen sidontaa.

Koen, että EU kohtelee Suomea kuten siirtomaaherrat alusmaitaan. Kyse on meidän omaisuudestamme ja pääosin tavallisten suomalaisten yksityisomaisuudesta ja elinkeinoista. Me emme ole puuttumassa muiden maiden kansalaisten laillisiin omistuksiin ja rehellisiin elinkeinoihin. Samaa odotan ja vaadin myös EU:lta meitä kohtaan. Niin pellon kuin metsän kasvattajatkin ovat lähtökohtaisesti itse parhaita maaseudun luonnon ja elinvoiman suojelijoita.

Olen sukupolvea, mikä on nähnyt sotien jälkeiset suopeltojen raivaukset. Kun siirtokarjalaiselle kotitilalleni Multailla saatiin raivattua suopeltoja lehmien ja hevosen ravitsemiseksi, oli mahdollista saada viljeltyä heinää ja viljarehua lehmille ja hevoselle joenvarren luonnonheinien ja srantaaran ja ostoheinän ja ostorehujen asemesta. asemesta. Samalla voitiin lisätä karjaa ja uusi navettakin oli tarpeen. Vaikka suopellot saattoivat olla hallanarkoja ei joen ja kosken lähellä oleville pelloille onneksi halla koskaan tuonut tuhoa

Suopellot mahdollistivat myös tuottoisamman karjan peltolaiduntamisen entisajan metsälaiduntamisen rinnalle ensiksi ja myöhemmin sijaan. Koska suopeltini ovat pokasahoin, kirvein ja kuokin ihmis- ja hevosvoimin raivattuja, ne ovat minulle liian arvokkaat metsitettäviksi tai ennallistaviksi rappiolle. Vaatimaton katerpillari ilmestyi vasta viimeiselle Purstinvuoren juurella olevalle saralle.

Myönnän, että 1970-luvun intohimoisessa metsien ojituksessa tapahtui pahojakin ylilyöntejä liian massiivisin toimin kuten metsäautoteidenkin ylisuurissa rakentamisissa, Itsekin erehdyin tuolloin näihin, kun oli sosiaalinen paine saada kylälle koneet hommiin ja kustannuksiin oli saatavissa lainarahoitusta. Kirkas vesi, aivan lähdevesi virtaa noissa vuosikymmeniä vanhoissa metsäojissa ja metsä kasvaa niiden äärellä parhaimmilla mahdollisilla tavoilla. Myös tavallisella maataloustraktoreilla voi halutessaan päästä noille alueille elleivät kivet ole esteenä.

Metsissäni on ennen sotia ja heti sotien jälkeen tehtyjä joidenkin mielestä liian vanhoja ojia. Onneksi en antanut koneiden mennä noille. Onneksi, sillä nämä juuri ne ojat, mitkä yhä ja parhaiten toimivat! Sitä vastoin koneellisesti ja lainarahalla tehdyt ojat heti ensimmäisenä keväänä täyttyivät savivellistä ja pilasivat lähimetsää ja peltoa käyttökelvottomaksi. Massiivinen metsäautotie valtavine ojineen estää maataloustraktorilla kätevän metsään menon ja vie kohtuuttomasti kasvullista metsämaata. Samalla vaatimuksistani huolimatta koneurakoitsijat tuhosivat metsässäni tusinan verran 1700-luvun aikana tehtyä tervahautaa. Vain yksi jäljelle ja siihenkin työnnettiin panssariesteen kokoisia kiviä röykkiöksi.

Olen omatoimisesti omistamillani metsä- ja peltomaillani luonnon ja historian suojelija. En tarvitse minkäänlaisia ulkopuolisia ohjailijoita miltään taholta.