Sudet ovat maaseudulla pelkona
Pedot ovat maaseudulla pelkona
Suomalainen maaseutu on ihmisten asuttama asukkaittensa kotiseutu. Tämä on suuri suomalainen vahvuus, jota on maaseudun ja kylien kehittämistoimin edistetty. Maaseudun asutuksen vahvistaminen sekä vesien äärellä että muuallakin on maaseudun kuntien tulevaisuuden suuri luontainen vahvuus. Tästä pyrkimyksestä on osoituksena mm. Keuruun kaupunginvaltuuston kyselytunnille 28.1.2013 valtuutettu Ilari Kotimäen (sd) tekemä kysymys siitä, kuinka Keuruun kaupungissa aiotaan käytää hyväksi tätä olemassa olevaa vahvuutta.
Maaseutu on tarjonnut turvaa ja rauhaa. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kirjoittaa Suur-Keuruussa 28.1.2013 siitä, kuinka luonnolla on suorastaan parantavaa vaikutusta. Aiemmin maaseudun metsät, polut, purojen ja jokien varret olivat turvallisia kaiken ikäisille. Lapset liikkuivat innolla metsissä ja vanhukset saivat vireyttä metsäpoluilta. Opittiin tuntemaan rauhallista luontoa, sen ääniä ja hiljaisuutta kuunneltiin, pimeä metsäkään ei tuntunut pimeältä.
Nyt koetaan toisin. Pedot pelottavat. Tämä on kiistaton tosiasia, vaikka moni sanoisikin seinien sisällä toista. Pelon ja myös todellisen vaaran takia on vieraannuttu ja yhä enemmän vieraannutaan luonnosta. Koululaisille on vaaran takia pakko antaa koulukyytejä yhä enemmän.
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan todistuksia lapsille pedoista aiheutuvista pelkotiloista, jotta taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat antaisivat koulukyytejä. Yksinhuoltaja- ja lapsiperheet suunnittelevat muuttoa pois maaseudulta petovaaran takia.
Petäjäven kunta naapureineen vetosi erityisesti susien aiheuttamasta petovaarasta muutama vuosi sitten poliisiviranomaisten kanssa valtiovaltaan. Vetoomus ei tuottanut tavoiteltua tulosta. Ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi yhä edelleen. Vaaraa vähätellään, pelkoa mitätöidään, EU-direktiivejä etsiskellään, mutta mikään ei muutu eikä tule turvallisemmaksi.
Ihminen on yksin ja asukkaat kylillä kokevat voimattomuutta. Selittely, että pedot eivät kuulu asutuksen pariin vaan jonnekin kauas metsiin, on kestämätön Suomessa. Syrjäisinkin seutu on täällä jonkun ja joidenkin oma kotiseutu. Sinne kuuluu ihmisille yhtäläisesti perustuslain mukainen turvallisuus, kuten muuallekin.
Lauri Oinonen
Keuruu
Suomalainen maaseutu on ihmisten asuttama asukkaittensa kotiseutu. Tämä on suuri suomalainen vahvuus, jota on maaseudun ja kylien kehittämistoimin edistetty. Maaseudun asutuksen vahvistaminen sekä vesien äärellä että muuallakin on maaseudun kuntien tulevaisuuden suuri luontainen vahvuus. Tästä pyrkimyksestä on osoituksena mm. Keuruun kaupunginvaltuuston kyselytunnille 28.1.2013 valtuutettu Ilari Kotimäen (sd) tekemä kysymys siitä, kuinka Keuruun kaupungissa aiotaan käytää hyväksi tätä olemassa olevaa vahvuutta.
Maaseutu on tarjonnut turvaa ja rauhaa. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kirjoittaa Suur-Keuruussa 28.1.2013 siitä, kuinka luonnolla on suorastaan parantavaa vaikutusta. Aiemmin maaseudun metsät, polut, purojen ja jokien varret olivat turvallisia kaiken ikäisille. Lapset liikkuivat innolla metsissä ja vanhukset saivat vireyttä metsäpoluilta. Opittiin tuntemaan rauhallista luontoa, sen ääniä ja hiljaisuutta kuunneltiin, pimeä metsäkään ei tuntunut pimeältä.
Nyt koetaan toisin. Pedot pelottavat. Tämä on kiistaton tosiasia, vaikka moni sanoisikin seinien sisällä toista. Pelon ja myös todellisen vaaran takia on vieraannuttu ja yhä enemmän vieraannutaan luonnosta. Koululaisille on vaaran takia pakko antaa koulukyytejä yhä enemmän.
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan todistuksia lapsille pedoista aiheutuvista pelkotiloista, jotta taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat antaisivat koulukyytejä. Yksinhuoltaja- ja lapsiperheet suunnittelevat muuttoa pois maaseudulta petovaaran takia.
Petäjäven kunta naapureineen vetosi erityisesti susien aiheuttamasta petovaarasta muutama vuosi sitten poliisiviranomaisten kanssa valtiovaltaan. Vetoomus ei tuottanut tavoiteltua tulosta. Ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi yhä edelleen. Vaaraa vähätellään, pelkoa mitätöidään, EU-direktiivejä etsiskellään, mutta mikään ei muutu eikä tule turvallisemmaksi.
Ihminen on yksin ja asukkaat kylillä kokevat voimattomuutta. Selittely, että pedot eivät kuulu asutuksen pariin vaan jonnekin kauas metsiin, on kestämätön Suomessa. Syrjäisinkin seutu on täällä jonkun ja joidenkin oma kotiseutu. Sinne kuuluu ihmisille yhtäläisesti perustuslain mukainen turvallisuus, kuten muuallekin.
Lauri Oinonen
Keuruu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti