2.1.23

Ratojemme sähköistys liittäisi meidät Suomen kasvukäytävään




Ratojemme sähköistys liittäisi seutumme Suomen kasvukäytävään

Syksyn Kuntamarkkinoiden yhteydessä oli Pikkuparlamentissa kolmen kansanedustajan järjestämä miniseminaari Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen valtatie 18 kunnostuksen merkeissä. Tuon palaverin tulos tuli ilmi joulun alla, kun "eduskunnan joululahjarahoissa" myönnettiin määräraha Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen suunnitteluun. Mutta Kuntamarkkinoilta sain muutakin mielenkiintoista esille ja ajateltavaksi aiheeseen liittyen.

Tutustuin jälleen kerran Kuntatalolla Suomen kasvukäytävän edustajiin. He esittelivät Kasvukäytävää koko Suomen kasvun moottorina. Suomen kasvukäytävä - verkosto rakentaa vetovoimaista kasvun ja asumisen vyöhykettä Helsingistä Seinäjoelle. Suomen kasvukäytävä on yhteneväinen Pääradan reitin kanssa. Mukana on Pääradan varren neljä maakuntaa, kuntia ja kauppakamareita pääkaupungista Tampereen kautta Seinäjoelle​.

Me vanhan Pohjanmaan radan varrelta emme ole kutsutut emmekä suoranaisesti täten voi osallistua Suomen kasvukäytävän asioihin, paitsi Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kautta voivat niihin kuuluvat alueet ehkä välillisesti olla kuulolla asioista. Pidän osin vahinkona sitä, että vanhan Pohjanmaan radan varren ja vaikutusalueen seutukaupungit, kunnat, elinkeinoyhtiöt ja kauppakamarit eivät voi suoranaisesti osallistua Suomen kasvukäytävän kautta edunvalvontaan.

Mutta ei hätää - meille voisivat Suomen kasvukäytävän hyödyt tulla arvaamattoman runsainakin, kun vain saamme ratamme sähköistetyiksi. Vaikka sähköistyksessä on kyse käyttövoimasta, on olennaisempaa se, että ratamme on sähköistyksessä pakko kunnostaa huippukuntoon ja samalla erittäin nopean henkilöliikenteen mahdollistaviksi. Sähköistyksessä yleensä hitsataan kiskot yhteen, koska ne toimivat maadoitetun virran johtoina. Tällöin radan rakenteiden tulee olla vahvat kestämään niihin kohdistuva kiskojen lämpölaajeminen.

Olisivatko seutumme vetovoimaisia vaihtoehtoja asuinpaikkakuntina maakuntakeskuksissa työskenteleville? Tähän ainakin haluavat uskoa eteläisessä Suomessa kaikki ne paikkakunnat, jotka innokkaasti ajavat "tunnin junien" uusia ratakäytäviä ja ratoja. Uudet ratakäytävät ovat monille myös ongelmia aiheuttavia. Vanhan Pohjanmaan radan osalta täällä ratakäytävä on jo olemassa, ei tarvita maiden lunastuksia. Maantieliikenteen turvallisuuskin paranisi maanteiden ja ratojen kohdatessa eritasoratkaisuin tai muutoin tasoristeysturvallisuutta parantaen. 

Minne rautatiet mahdollistavat elinvoimaa ja monialaista kehitystä, sinne havaintoni mukaan rakentuvat hyvät maantietkin. Mielestäni ratojemme sähköistyksen kautta meidän kannattaa aktiivisesti pyrkiä Suomen kasvukäytävän kehityksen siivelle.

Ei kommentteja: