Uudenvuoden tervehdys vuodelle 2023

Onnellista vuotta 2023!

Kiitän kuluneesta vuodesta 2022! 

Vuosi 2022 jää valitettavasti historian lehdille Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan alkamisen vuotena. Nyt kalenterivuoden vaihtuessa ei ole mahdollista ennakoida sodan loppumisen ajankohtaa. 

Ennen sodan alkua sain lukea mediasta Venäjän armeijan eläköityneen komentajan kenraalieversti Leonid Ivasovin ja Venäjän upseerikokouksen vetoomuksen, että kukaan ei lähtisi tähän sotaan, mikä tuottaa vain tuhoa ja kuolemaa. Rohkea mielipide ja mahdollisimman korkealta tasolta. Hän toiminut myös Venäjän Duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtajana niiden vuosien aikaan, kun työskentelin Suomen Eduskunnan puolustusvaliokunnan varsinaisena jäsenenä.

Emme saa tottua sotaan sillä tavalla, että tulisimme välinpitämättömiksi ukrainalaisten kärsimystä kohtaan. Ukrainaa olisi tullut auttaa runsaasti heti Venäjän hyökkäyksen alkaessa. Nyt Venäjän miehittämien alueiden takaisin valtaus on kaikin tavoin vaikeaa.

On muistettava, että taistelualueella on omia siviilejä ja omia kiinteistöjä, mitkä ovat vaarassa. 

Suomella oli maailmassa ainutlaatuinen järjestely evakuoida hallitusti väestö ja mukaan saatavissa ollut omaisuus sodan alta. Näin suomalaiset evakuoitiin rauhan tullessa luovutettaviksi määrätyiltä alueiltakin. Karjalaiset tunsivat ja tuntevat histiriallisesti oikeutetusti suurta katkeruutta presidentti Risto Rytiä ja eräitä muita kohtaan, jotka halusivat, että luovutettavien alueiden asukkaiden olisi pitänyt jäädä Neuvostoliitolle luovutettaville alueille ja siirtyä evakuoinnin ja aseiden vaikenemisen jälkeenkin takaisin Neuvostoliitolle menetetyille alueille.

Maalaisliiton karjalaiset kansanedustajat, joihin kuului muiden mukana Vahvialassa tilansa menettänyt Urho Kekkonenkin taistelivat evakoille oikeutta tarjoavan maanhankintalain. Ongelma oli, että jotkut menettivät maitaan. Äitini äidin synnyintalo Ollila, mikä oli Alavieskan kunnan suurin talo, vietiin siirtolaisten asutukseen. Valtio hakkasi aukeaksi liki tuhat metsähehtaaria ja antoi korvauksia/ostoja vastaan sitten maat karjalaisille, toistakymmentä maatilaa tuli noille maille Alavieskan Taluskylälle. 

Nyt tilat ovat asuttuja viime vuosikymmeninä uusituin rakennuksin, mutta karjalaiset ovat minulle kerrotun mukaan muuttaneet muualle. Olen kolmas kesä sitten edesmenneen enoni Martin kanssa käynyt noissa maisemissa. Jos tuota maiden ottoa Ollilan talosta ei olisi tapahtunut ja muutoin elämän kulut olisivat menneet, kuten ovat menneet, olisi minullakin nyt Alavieskassa muutaman sadan hehtaarin metsätila äitini äidin suvun perintönä! Ainut perintö tuolta on lahjaksi Mäntän eläköityneeltä diakonissalta syksyllä 1972 saamani rukin lapa, hän oli saanut sen lahjaksi äitini isoäidiltä Liisa Ollilalta toimiessaan diakonissana Alavieskan seurakunnassa,

Jotenkin kuin ihmeestä tuo jo eläkkeellä ollut diakonissa tiesi sukuni, kun olin sijaispappina ovo virallisena apulaisena Mäntän seurakunnassa 1.11.1972 - 6.3.1973.  Alavieskan Taluskylällä nuo nyt jälleen yli 70-vuotiaat metsät ovat erittäin voimakkaasti kasvaneita mäntyvaltaisia tukki- ja pylväsmetsiä. 

Viime sodissa Suomi halusi evakuoida alueet, joita taistelut uhkasivat. Tämä on mielestäni arvokas asia muistettavaksi ja huomioon otettavaksi Suomen poikkeusolojen järjestelyjä suunniteltaessa. Ennen olivat hyvinkin yksityiskohtaiset evakuointisuunnitelmat, 1980-luvulla mm. pääkaupungista tiettyjen kaupunginosien asukkaista kävi Sisä-Suomessa tutustumassa poikkeusolojen evakuointipaikkakuntiinsa ihan lehdissä kerrotuilla tavoillakin. Kunnissa olivat 1980-luvulle saakka lakisääteiset majoituslautakunnat kunnallisvaltuustojen valitsemina. 

Nyt tätä kirjoitettaessa paukkuvat ilotulitukset. Mielestäni olisi ollut oikea solidaarisuuden osoitus antaa ilotulitteiden rahat Ukrainaan. Tiedän, että monet ovat näin tehneetkin. Yleisradiossa Helsingin tuomiokirkon kello löi juuri 12 lyöntiä ja vuosi vaihtui. Olen nyt tätä kirjoittaessani Vantaan Martinlaaksossa ja ikkunasta paikoituskentän yli avautuu Vantaan kaupungin Länsi-Vantaan toimitalon (kirjasto, terveys- ja sosiaaliasema ym. toimistoja) piha-alue kadun vastakkaisella puolella ja sieltä ammuttiin/ammutaan paljon korkealle uudenvuodenyön raketteja. 

Huomenna uudenvuodenpäivänä aion osallistua Vantaankosken seurakunnan messuun Virtakirkossa, mikä sijaitsee entisessä Imatran Voiman toimitalossa. Seurakunnan uudehko Myyrmäen kirkko Louhelassa odottaa kunnostustaan sisäilmaongelmiensa vuoksi. Seurakunnan alueella asuu noin 50 000 ihmistä ja noin 26 000 kirkkoon eli Vantaankosken seurakuntaan. 

Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on toiminut jo pitkään Haapamäeltä lähtöisin oleva talousneuvos Raimo Huvila ja hän tuli edelleen yli 80-vuotiana ääniharavana valituksi Vantaan seurakuntien kirkkovaltuustoon. Länsi-Vantaalla Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherrana toimi viime syksyyn eläköitymiseensä saakka Keuruulla syntynyt Jukka Nevala. Hänellä on kesäasunto Asuntajärven rannalla ja hän on hyvin tyytyväinen tuonnekin asti ulottuvaan Keuruun vesihuoltoon ja hyviin yksityisteihimme! Rovasti Jukka Nevala tuli myös ääniharavaksi Kokoava seurakunta vaalilistalla.

Vantaankosken seurakunnan naapureita ovat Hämeenkylän lisäksi Espoon Leppävaara, Helsingin Kannelmäki, Vantaan Tikkurila ja Nurmijärvi.

Vantaankosken seurakunnan toinen kirkko on uudella Kivistön alueella, mutta siellä ei ole joka pyhäistä jumalanpalvelusta, vaikka uusi alue on voimakkaasti kasvussa. Kaivokselan kirkko koki tuhopolton muutamia vuosia sitten ja uutta ei aiota rakentaa kuten ei Martinlaaksossa aiemmin ostoskeskuksessa ollutta jumalanpalvelustilaakaan. Myyrmäen kirkko Louhelassa on alle parin kilometrin etäisyydellä noista paikoista ja myös lähinnä rautatielaitureita oleva kirkko maassamme. Toistaiseksi tuo arkkitehti Leiviskän kuuluisa ja varsin uudehko kirkko odottaa vielä muutamia vuosia kunnostustaan, mutta on ainutlaatuisen arkkitehtuurinsa vuoksi päätetty kunnostaa.

Seutulassa on maalaismaisemassa idyllinen pieni puukirkko, mille aikanaan opetusministerinä toiminut Johannes Virolainen osoitti kunnostusrahat. Tämä sijaitsee lähellä valtion Königstetdin edustuskartanoa. Seutulan kirkossa on satunnaisesti jumalanpalveluksia.

Näitä rivejä olen kirjoittanut ihan kahden vuoden aikana. Hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle 2023! Uusi vuosi - uudet haasteet!