Jouluaattoiltana 2015

On jouluaatto. Aamupäivällä kävin sytyttämässä kynttilät isäni ja äitini haudalle Multian Sinervän hautausmaalle. Oli tavattoman kaunis parin lämpöasteen aamupäivä, maisema oli lumeton, keskitalven aurinko oli juuri nousemassa Sinerväjärven metsänrajan takaa. Sää oli tyyni kynttilät oli helppoa sytyttää. Kynttilänsytyttäjiä alkoi liikkua yhä useampia läheistensä haudoille.

Tänään olimme vaimoni Seijan ja vanhemman tyttäreni Soilen kanssa Haapamäen kirkon jouluaaton sananjumlanpalveluksessa. Joulun virret ja musiikki sellolla ja turmpetilla vahvistettuna toivat juhlavuutta jumalanpalvelukseen. Sen jälkeen Soilen kanssa sytytimme myös enkelikynttilän Haapamäen hautausmaan muualle hauidattujen muistomerkille. Aamupäivän tyven sää oli vaihtunut tuuliseksi ja kynttilänsytytys vaati sekä taitoa että onnea.

Koetimme Soilen kanssa sytyttää myös miden tuomia ja heti sammuneita kynttilöitä. Muutamat saimme palamaankin ainakin joksikin aikaa. Joulun monet muistot tuntuvat nyt haikeilta, kun on toinen joulu, jolloin äitini ei ole enää keskuudessamme. Jos viime vuonna kuollut äitini olisi nyt tulossa kotimme joulupöytään, tämä olisi hänen 99 joulu. Kristillisen uskomme mukaan poisnukkuneet ovat kirkkauden joulussa.

Siunattua joulua Sinulle Lukijani!