Eduskuntavaalityötä Helsingissä

Eduskuntavaalit ovat jo varsin lähellä, mutta Helsingissä tämä ei oikein vielä näy.Yksittäisiä flyerien jakajia on toki, mutta toistaiseksi vain ihan muutamia. Ihmeen hiljaista on pääkaupungissa, sillä Keski-Suomesta kuulen tori- ja telttatilanteista ja salitilaisuuksista, joissa kymmeniä henkilöitä ja enenmmänkin.

Viime lauantaina oli eri puolueiden yhteinen toritelttatilaisuus Itäkeskuksen Lyypekinkujalla, johon kävi raaka merituuli. Mutta teltat kuitenkin kestivät. Olin Keskustan teltalla Perussuomalaisten ja SDP:n välissä. Ihmiset olivat ilmeisesti tulleet tullakseen Perussuomalaisten teltalle, koska siinä kävi kuhina. meillä Keskustan teltalla ei ollut tungosta vaikka ehdokkaat olivat kiitettävästi muutaman tukihenkilönsä kanssa.

Puolueet olivat sopineet hyvä käytännön, että kahvit tarjotaan kaikkien yhteisenä ja yhdellä paikalle. Kun kävelin paikalle Itäkeskuksen läpi, uomasin hämmästyksekseni useita tyhjiä liike/toimitiloja kauppakeskuksessa. Tyhjiä kauppatiloja ei vain Keuruulla ja Haapamäellä, vaan myös Helsingin Itäkeskuksestakin niitä löytyy yllättävän paljon.

Samana päivänä oli Keskusta myös Jakomäessä ja Kontulassa. Kaikki kolme oli ilmoitettu saman päivän Helsingin Sanomissa ja oli ministeri Kimme Tiiliikaisen kuvalla ja teksteillä hyvin mainostettu. Muta varsinainen yleisö puuttui ja Jakomäessä miltei täysín, jos ei oteta ehdokkaiden kyyditsijöitä ja tukihenkilöitä lukuun. Suhtautuminen Keskustaan oli torjuva, naapuriteltoille mentiin Itäkeskuksessa, mutta Keskusta ohitettiin.

Hallituspuolue ja pääministeripuolue nimenomaan joutuu kantamaan syyt asioista, mitkä eivät sille mitenkään kuuluisikaan.

Maasesudun perinteisiä tupailtoja ei ole ja en ole saanut kustuja pääkaupungin maaseudun kuntia vastaaviin kaupunginosatilaisuuksiinkaan, ilmeisesti sellaisia ei ole. Perjantaiaamuna ja aamupäivän olin Aseman Lapset ry.n tilaisuudessa ainoana keskustalaisena. Tilaisuus oli positiivinen kokemus ja hyvin järjestetty em. yhdistyksen nuorisokahvilassa Kampissa.

Ehdokkaat jaettiin eri pöytiin. Minä tulin pöytään bangladeshiläisen ja kongolaisen nuoren naisen kanssa. Ensin mainitsemani oli tilaisuuden järjestäjiä ja jälkimmäinen SDP:n ehdokas Espoosta. Kumpikin puhui hyvää suomea. Kun kysýin, mistä he ovat, bangladeshiläinen esitteli itsensä reippaasti suomalaiseksi, pohjalaiseksi ja reservin alikersantiksi! Kotoutuminen ja ilmeisestikin jo toisessa polvessa oli loistavasti onnistunut!