7.10.10

Kuulumisia eduskuntatyön vauhdin keskeltä

Syksy on joutunut jo lokakuulle. Syyskuun aikana keskeinen asia oli talousarvioaloitteiden tekeminen. Ne löytyvät kohta sivuiltani ja eduskunnan sivuilta selailemalla valtiopäivätekojani ja siirtymällä aloitteisiini. Jotkut sanovat, että ei aloitteilla asioita hoideta. Minusta aloitteet ovat kuitenkin mitä olennaisin osa kansanedustajan työtä.

Sitä kautta voidaan tuoda asioita esille. Niille, jotka väheksyvät aloitteita, voin tehdä vastakysymyksen, mitä hyötyä sitten olisi siitä, jos en tekisi aloitteita? Sehän olisi merkki, että korjattavia asioita ei olisi, jos kansanedustaja ei toisi niitä esille. Siksi olen aina tehnyt aloitteita, että asiat ainakin tulisivat esille eduskunnassa.

 

Lokakuun lopulla on torstaina 28.10. 2010 kyselytunnin jälkeen vuoden 2011 budjetin talousarvioaloitteiden lähetekeskustelu. Mielestäni se on yksi eduskuntavuoden tärkeimpiä istuntoja. Siinä voi esitellä niitä asioita, joilla aloitteilla haluan esittää ja viedä eteenpäin. Tänään 7.10.2010 oli lähetekeskustelussa lakialoitteeni myrskyjen metsätuhoalueiden puiden myyntiveron huojennus 50 prosentilla verosta, joka muutoin menisi. Tällä haluan rohkaista niitä, jotka kokivat suurimmat myrskyjen menetykset. Kyse on asiasta, että ellei ole käynyt esim. Konneveden myrskytuhoalueilla, ei voi tietää yhtään siitä, mistä aloitteellani haluan kertoa.

 

Henkilökohtaisesti minulle on huolenaihe äitini syyskuun alkupuolella tapahtunut kaatuminen, jossa häneltä murtui reisiluu. Hänet leikattiin Jyväskylässä ja nyt hänellä on pitkäaikainen toipumisvaihe Keuruun-Multian terveyskeskuksessa sen vuodeosastolla. Olen halunnut käydä mahdollisimman usein tervehtimässä häntä. Se on minun mahdollisuuteni juuri nyt. Mutta työ eduskunnassa vaatii usein iltamyöhään, joten rajoitukseni viikolla tapahtuviin Keuruun terveyskeskuskäynteihin koen henkisenä kipuna. Tiedän, että meillä on hyvä ja tunnollinen henkilökunta terveyskeskuksessamme. Luotan heihin. Mutta silti haluan käydä mahdollisuuksieni mukaan toipuvan äitini vuoteen äärellä.

 

Edellä kertomani perusteella ymmärrän heitä, joilla on läheinen sairaana. Samoin ymmärrän lähimmäisiä, joiden osana on olla sairasvuoteessa. Hoito- ja hoivatyössä tehdään vaativaa ja arvokasta työtä niin Jyväskylässä keskussairaalassa kuin terveyskeskuksissa. Annan tunnustusta myös ensihoidon henkilöstölle niin ambulansseissa kuin pelastuslaitosten ensivasteyksiköissäkin. Talousarvioaloitteissani olen tuonut huoleni lääkärien yöpäivystysten ja ambulanssien saatavuudesta myös maakuntamme seutukunnilla. Apu ei saa etääntyä liian kauas.

Ei kommentteja: