Keski-Suomen läpi saatava nopea junaliikenne neljään suuntaan

Keski-Suomen läpi saatava nopea junaliikenne neljään suuntaan

Olen vahvasti sitä mieltä, että maamme raideliikenteen pullonkaulojen poistamisella ja koko rataverkostomme kunnostamisella uusien ratojen rakentamisen sijaan voitaisiin nopeimmin ja edullisimmin saada koko maahan asiakkaita palveleva henkilö- ja tavaraliikenteen logistiikka. Puolet Keski-Suomen ratakilometreistä on nyt vajaakäytössä vähäliikenteisinä ratoina.

Saarijärven ja Kannonkosken kautta kulkevan Keski-Suomen radan alkuperäinen ajatus oli suora ja nopea yhteys pääkaupungista Ouluun. Olen tutkinut asiaa Eduskunnan pöytäkirjoista. Maantiede, liikenne- ja kuljetusmäärien kasvu sekä ilmastopolitiikka puoltavat nyt voimakkaammin kuin aiemmin Keski-Suomen radan kunnostamista ja samalla sähköistämistä Äänekoskelta pohjoiseen Saarijärven ja Kannonkosken kautta Haapajärvelle Iisalmi-Ylivieska radalle. 

Juuri ennen talvisotaa avattiin jo pääosin maastoon eduskunnan päättämä Haapamäki-Multia-Saarijärvi radan linja. Sota-ajat niiden jälkeen poliittiset ristivedot valitettavasti estivät tämän jo päätetyn radan rakentamisen, mikä olisi tehnyt Saarijärvestä keskelle Suomea merkittävän risteysaseman. Mitä olisikaan Saarijärvi nyt risteysasemakaupunkina? Pula-ajoista johtuen Keski-Suomen ratakin rakennettiin nykyajan tarpeiden kannalta liian kevytrakenteiseksi. Mutta rata on kunnostettavissa ja sähköistettävissä, kuten on jo tehty Äänekoski-Jyväskylä osuudelle.

Olen tehnyt paljon työtä maamme leveimmällä kohdalla kulkevan Poikittaisradan saamiseksi Suomen Kehäradaksi itärajan eri rajanylityspaikoilta Pieksämäen, Jyväskylän ja Haapamäen kautta joko Poriin tai Vaasaan ja niiden kansainvälisen liikenteen satamin. 

Näin voitaisiin saada resurssi-Suomen erityisesti raskaalle tavaraliikenteelle nopeammat ja lyhyemmätkin reitit sen sijaan, että nyt hidas tavaraliikenne joutuu ruuhkauttamaan vaihtoehtoisten reittien puuttuessa nopean henkilöliikenteen ratoja. Samalla saataisiin Keski-Suomen kautta kulkevalle valtakunnan poikittaisliikenteelle uudet mahdollisuudet henkilöliikenteessäkin ilman monia junanvaihtoja.

Nyt nelostie ja maakuntamme tiet ruuhkautuvat ja pahat onnettomuudet ovat jatkuvasti uutisia maakunnastamme. Suorin rautatieyhteys Helsingistä Saarijärven kautta Ouluun ei palvele lainkaan matkustajia eikä riittävästi tavaralogistiikkaa. Olemmeko raidelogistiikan ja junamatkustuksen osalta sen ajatuksen vankeja että etelästä Pohjois-Suomeen pääsee vain Pohjanmaan kautta? 

Kolme vuorokautista pendoliino tai IC-junaparia Keski-Suomen radan kautta mahdollistaisivat palautettavan lähiliikenteen rinnalla arvaamattoman kehityksen laajalti maakuntamme seutukunnille. Laajat alueet tulisivat tulevaisuuden liikennemuodon raideliikenteen kokonaisvaikutusten piiriin. Nyt menetämme paljon maaseudulta paljon pito-, veto- ja elinvoimaa, kun rata on liian merkityksettömässä tilassa. 

Luotan, että Hyvinvointialueella voidaan turvata nykyiset lääkäri- hammaslääkäri- ja neuvolapalvelut sekä sosiaali- ja palo- ja pelastustoimi ennallaan paikallisina lähipalveluina. Mutta miten käy tulevaisuudessa? Miten kaupungit ja kunnat kehittyvät, kun väki vähenee. On välttämätöntä saada myönteistä kehitystä. Etätyö antaa lupauksia. Uusia ja konkreettisia elinvoiman ja kehityksen todellisia mahdollisuuksia tarjoaa Keski-Suomen radan kunnostaminen ja sähköistäminen.