Yhteisöveron menetys yksi syy seurakuntien talousahdinkoon

Syy seurakuntien talousahdinkoon

Seurakunnat saivat aiemmin yhteisöverotuloja seurakuntansa alueiden yrityksiltä ja tähän kuuluivat osuus metsätalouden  verotuotoista. Itse asiassa tälle voidaan osoittaa jo keskiaikainen  jatkumo. Taloudellisen laman aikana 1990-luvun puolivälissä tulivat muutokset, jolloin sekä kunnat että seurakunnat menettivät yhteisöverotulot valtiolle. Tämä kuitenkin lupasi jakaa kunnille ja seurakunnille osuudet yhteisöverotuotoista.

Kunnat saavat näitä edelleen. Mutta poliittiset päättäjät ovat heikentäneet seurakuntien saamaa osuutta eri vaiheissa ja lopulta poistivat tämän kokonaan. Perusteluna seurakuntien yhteisöverotuloille oli kirkon ja seurakuntien voimakas ja monipuolinen panostus koko yhteiskunnan olemukseen ja kirkon yhteiskunnalliset tehtävät kuten vastuu hautausmaista ja paikallisen ihmisiä palvelleen väestörekisterin ylläpito.

Yhteisöverotulojen poistuminen on tuonut merkittävän loven seurakuntien talouteen. Väestörekisterin nykyiset järjestelyt ovat tuoneet asiakkaille monia ongelmia aiempaan hyvin toimineeseen kirkkoherranvirastojen hoitamaan palveluun nähden. Yhteisöverotulojen poistuminen kunnilta ja seurakunnilta valtiolle on yksi syy kuntaliitoksiin ja kirkon perusrakennetta rapauttaviin seurakuntaliitoksiin.

Poliittisessa päätösten teossa ei ole haluttu tiedostaa seurakuntien vahvaa yhteiskunnallista panosta, millä ovat perinteet jo keskiajalta koko yhteiskunnan rakentumisen vaiheissa. Kirkko on joidenkin ymmärryksessä vain jonkinlainen yhdistys muiden joukossa. Tämä on mielestäni hyvin virheellinen ja yksipuolinen käsitys eikä perustu kansakuntamme historian koetellulle perustalle. 

Haluan, että maassamme ovat vahvat ja kestävän perinteen juurilta nousevat kansankirkot sekä selkeä kristillinen koulukasvatus. Silloin maahanmuuttajienkin on parempi asua ja elää tässä maassa.

Lauri Oinonen

Rovasti

Kansanedustaja (Keskusta) 1999-2011

Keuruu