Uskonnonopetus on aina ajankohtaista

Uskonnonopetus on aina ajankohtaista

Olen saanut ehkä yli 20 kertaa tuoda Juhannuskonferenssiin joko Keuruun kaupungin tai Keuruun seurakunnan tervehdyksen, viime kesänä nämä molemmat esitin samassa puheenvuorossa. Aina olen olen ihaillut nuorten suurta joukkoa juhlakentällä ja -teltassa. 

Keskustellessani nuorten kanssa olen havainnut kiinnostusta asioita kohtaan ja kotien hyvän kristillisen kasvatuksen antia. Mutta miten on kristillisen kasvatuksen tilanne maassamme?

Itse olen käynyt koulua, jolloin olivat aamuhartaudet virren ja rukouksen kera jokaisena kouluaamuna.

Olen ennen papin, sotilaspapin ja kansanedustajan tehtäviäni toiminut myös kouluissa uskonnonopettaja, jolloin oli vielä oman kouluaikani käytännöt kaikkialla maamme kouluissa.

Nyt käytännöt ovat eri tavoin muuttuneet ja koulupäivät alkavat eri tavoin ja vaihtelevin käytännöin maassamme. Onko nyt menetetty yhteydentuntoakin kouluelämässä?

Uskonnon opetus on muuttunut ja ennen kaikkea vähentynyt kouluissamme. Tuntuu, että kouluissa käydessäni ja opettajia kohdatessani en enää tapaa entisaikojen mukaisia uskonnonopettajia. Virkojen aikaansaamiseksi opettajilla on muitakin opetusaineita. Näinkin asia voi hyvinkin toimia, mutta mistä tämä kertoo? Onko jopa uskonto vaarassa kadota kouluistamme?

Käsite "oman uskonnon opetus" on mielestäni mahdollistava myös elämykselliseen uskontokasvatukseen virren laulamisen ja rukouksenkin muodossa. Tästä keskustelimme ja jopa väittelimmekin eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Oman uskonnon opetuksen ei mielestäni tarvitse olla uskontoneutraalia, koska sen lähtökohdat omassa uskonnossa. Haluan kouluihin uskontokasvatusta oppilaiden ikäkausiin sovellettuna lisää mielekkään opetustapahtuman mahdollistamiseksi.

Lauri Oinonen

kansanedustaja 12 vuotta

kansanedustajaehdokas (Keskusta) 

vaalinumerolla 385

Uusimaa